Tämä sivu vaatii uusimman Flash Player-laajennuksen.
> Ole hyvä ja lataa ilmainen laajennus tästä.
> Asennuksen jalkeen jatka sivustolle tästä.
Suuret puheet
Kansalaiset - medborgare!
Suuret puheet YLE Puheessa
Monet historian suurista johtajista muistetaan vaikuttavina puhujina. Sanojen hallitseminen ja ihmisten hallitseminen ovat saman asian eri puolia. YLE Puhe julkaisee Yleisradion ääniarkistoon talletettuja Suomen itsenäisyyden ajan merkittävimpiä radiopuheita. Suuret puheet on myös YLE Puhe –kanavalla esitettävä radiosarja, jossa pureudutaan historiallisten radiopuheiden taustoihin. Suuret puheet lähetetään kerran kuukaudessa sunnuntaisin klo 19.03 ja keskiviikkoisin klo 15.20. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Tilaa Suuret puheet -sarja podcastina
Suomen itsenäisyysjulistus 4.12.1917
Suomen itsenäisyysjulistus 4.12.1917
Kansallistunnetta rakennetaan usein johtajan sanojen kautta. Suomen itsenäisyysjulistuksen aikoinaan lukenut P. E. Svinhufvud muistetaan voimakkaana poliitikkona, joka puheillaan käytti suoraa poliittista valtaa, mutta joka yhtälailla halusi myös toimia kansankunnan arvojohtajana. Svinhufvud peräänkuulutti kansallista yhtenäisyyttä ja pyrki vahvistamaan kansallista identiteettiä - yhteistä suomalaisuutta. Professori Matti Klinge arvioi Svinhufvudin itsenäisyysjulistusta.
Pehr Evind Svinhufvud. Kuva: YLE
Kuuntele ohjelma YLE Areenassa Julistus Elävässä arkistossaUlkoministerin talvisotapuhe
Ulkoministerin talvisotapuhe
Kun hädän hetkellä johtava poliitikko on halunnut vedota ihmisiin, on hän tehnyt sen Yleisradion välityksellä. Yksi itsenäisen Suomen dramaattisimmista puheista pidettiin 70 vuotta sitten talvisodan syttyessä. Tuolloin Suomen kohtalokkaimman hetken ulkoministeri Eljas Erkko välitti Suomen sanoman maailmalle Yleisradion studiosta. Eljas Erkon elämäkerran kirjoittaja Ohto Manninen pohtii ulkoministerin dramaattista talvisotapuhetta.
Eljas Erkko. Kuva: Pressfoton kokoelma
Kuuntele ohjelma YLE AreenassaPuhemiehen sotasyyllisyyspuhe
Puhemiehen sotasyyllisyyspuhe
Kun Mäntsälän kapina oli kuumimmillaan, tyynnytti P. E. Svinhufvud poliittisen kuohunnan puhumalla radiossa - tai kun lakko ravisteli maata, asteli Urho Kekkonen Yleisradioon. Myös K. A. Fagerholm rauhoitteli sotasyyllisyysasian kuumentamia tunteita aikoinaan radion välityksellä. Suuret puheet sarjassa Yleisradion ääniarkistoon talletetut radiopuheet toimivat tirkistysaukkoina itsenäisen Suomen historiaan. Tohtori Jukka Tarkka puntaroi Fagerholmin vetoomusta sotasyyllisyysasian johdosta.
Karl August Fagerholm. Kuva: RuthTräskman
Kuuntele ohjelma YLE Areenassa Vetoomus Elävässä arkistossaPresidentin virkaanastujaispuhe 26.7.1919
Presidentin virkaanastujaispuhe 26.7.1919
Tasavallan ensimmäinen presidentti K. J Ståhlberg muistetaan etäisenä miehenä, joka teki aikalaisiinsa majesteetillisen vaikutuksen. Etäisyyden taakse kätkeytyi kuitenkin perusluonteeltaan ujo mies, joka oli omaksunut tavan kirjoittaa vähäpätöisimmätkin puheensa etukäteen paperille. Ståhlberg ei ollut spontaani puhuja, toisin kuin hänen seuraajansa Relander, mutta sisällöllisesti hänen puheensa olivat äärimmäinen harkittuja. Tohtori Jukka-Pekka Pietiäinen ja tasavallan ensimmäisen presidentin virkaanastujaispuhe.
Kaarlo Juho Ståhlberg. Kuva: YLE
Kuuntele ohjelma YLE AreenassaTasavallan presidentin uudenvuodenpuhe
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe
Kiinteä osa kansallisvaltioiden perinteitä ovat valtionpäämiesten kansalleen suuntaamat jokavuotiset puheet. Suomessa perinne alkoi vuonna 1935, jolloin tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud otti käyttöön tavan viettää vuoden ensimmäistä viikkoa sovinnollisuuden viikkona. Sovinnollisuuden viikon kunniaksi presidentti piti uudenvuodenpäivänä radiopuheen koko kansakunnalle. Professori Martti Häikiö arvioi Svinhufvudin käynnistämää uudenvuodenpuheperinnettä.
Pehr Evind Svinhufvud. Kuva: YLE
Kuuntele ohjelma YLE AreenassaPuhe joka lopetti kapinan
Puhe joka lopetti kapinan
2. päivä maaliskuuta vuonna 1932 presidentti P. E. Svinhufvud piti suorassa lähetyksessä vaikuttavuudessaan poikkeuksellisen radiopuheen - puheen joka lopetti Mäntsälän kapinan. Koska Yleisradiolla ei ollut vuonna 1932 käytössä minkäänlaista tallennusjärjestelmää, ei Svinhufvudin ratkaiseva radiopuhe ole säilynyt tallenteena YLEn Radioarkistossa. Suuret puheet ohjelmasarjaa varten Svinhufvudin kuuluisa puhe dramatisoitiin uudelleen. Mäntsälän kapinan lopettaneen presidentti P. E. Svinhufvudin historiallisen radiopuheen lukee Esko Salervo.
Presidentti Pehr Evind Svinhufvud vuonna 1936.
Kuuntele ohjelma YLE Areenassa Elävä arkisto: Mäntsälän kapinaJ.K. Paasikiven YYA-puhe
Puhe ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta
Suomen ja Neuvostoliiton välinen historiallinen YYA-sopimus allekirjoitettiin Moskovassa 6. päivänä huhtikuuta vuonna 1948. Sopimuksen allekirjoitushetkeen ajoittui myös YYA-neuvotteluista vastuun kantaneen J. K. Paasikiven radiopuhe, jossa presidentti ampui alas huhuja sopimuksesta, joka söisi Suomen. Suuret puheet -sarjan uudessa jaksossa valtiotieteen tohtori Mikko Majander arvioi presidentti J. K. Paasikiven radiopuhetta YYA-sopimuksen johdosta. Toimittajana on Tapio Pajunen.
Kuuntele ohjelma YLE Areenassa
J. K. Paasikivi. Kuva: Ruth Träskman / YLE
Jäähyväiset aseveljille
Jäähyväiset aseveljille
Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta. Hackzellin radioesiintyminen oli Suomen julkinen ilmoitus, että Saksan ja Suomen yhteinen tie sodassa oli tullut tiensä päähän. Suuret puheet -sarjan jaksossa "Jäähyväiset aseveljille", professori Henrik Meinander kertoo puheesta, joka epäonnistuessaan olisi saattanut viedä Suomen keskelle kahden rintaman sotaa. Toimittajana Tapio Pajunen.
Kuva: SA-kuva
Kuuntele ohjelmaKekkosen yöpakkaspuhe
Kekkosen yöpakkaspuhe
Suomen sodanjälkeisen historian yksi vakavimmista ulkopoliittisista kriiseistä koettiin syksyllä 1958 ja tunnetaan nimellä yöpakkaset. Yöpakkaskriisiin liittyy myös tasavallan presidentti Urho Kekkosen radiossa 10. päivä joulukuuta pitämä puhe, jossa Kekkonen ilmoitti, ettei Suomen idänpolitiikan suunta muutu. Suuret puheet -sarjan jaksossa valtiotieteen tohtori Mikko Majander ja toimittaja Tapio Pajunen keskustelevat tasavallan presidentti Urho Kekkosen yöpakkaspuheesta.
Kuuntele ohjelmaUrho Kekkonen vuonna 1964. Kuva: Kalle Kultala
Sanoma välirauhasta
Sanoma välirauhasta
19. päivä syyskuuta vuonna 1944, kello 12 allekirjoitettiin Moskovassa Suomen, Neuvostoliiton ja Ison-Britannian kesken välirauhansopimus. Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana, piti oikeusministeri Ernst von Born radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävän sopimuksen voimaanastumisesta. Suuret puheet -sarjassa professori Henrik Meinander ja toimittaja Tapio Pajunen keskustelevat puheesta, joka valoi uskoa sodan runtelemaan kansaan.
