Äidinkielen tekstitaidon treenausta

[yle_mode]

Huom. nimimerkit vanhan foorumin aikaisia.

Vrazumihin
Lähetetty: 14.7.2010 15:03

Tarkoituksena olisi luoda tähän topikkiin suht selkeä kokonaisuus siitä, mitä kaikkea äidinkielen tekstitaitokokeessa pitäisi osata. Olen saanut TT-vastauksista kurssien aikana 3-4,5 pistettä, joiden ajattelin riittävän yo-kokeessa, mutta tarkempi perehtyminen aiheeseen todisti, että koe voi huonossa lykyssä jäädä jopa hylätyksi.

Äidinkielen tunneilta saatuja monisteita ei ole enää tallella, joten koetan tässä ajan mittaan keräillä tietoja oppikirjoista. Olen suorittanut ainoastaan pakolliset kurssit, mutta kasi- ja ysikurssien kurssivihkot löytyvät.

Argumentaatio ja retoriset keinothan ovat tekstitaitovastauksen kivijalka, joten aloitan niistä. Jos ja kun olen ymmärtänyt jotain väärin, korjaathan virheeni. Kun listatun asian perässä on suluissa kysymysmerkki, en ymmärrä mitä sillä haetaan takaa. Näissä tapauksissa olen löytänyt termin Kurssivihko 8:sta. Eritoten näihin kohtiin toivon saavani valaistusta.

Toivottavasti tästä topikista hyötyvät useammat opiskelijat.

-

Yleisiä ohjeita:
- Alleviivaa tehtävänannosta kohta, jossa sanotaan, miten sinun pitää toimia vastausta laatiessasi
- Ympyröi keskeisiä käsitteitä
- Lue teksti useaan otteeseen. Ensimmäisellä lukukerralla hahmota kokonaisajatus. Huomioi tekijät sekä julkaisuaika- ja paikka. Seuraavaksi lue teksti niin, että kiinnität huomiota tehtävänannon mukaisiin asioihin. Kolmannella lukukerralla huomioi pienimmätkin yksityiskohdat, jotka liittyvät tehtävänannon mukaisiin asioihin
- Muista todistaa väitteesi lainaamalla tekstiä. Suosi sitaatteja.
- Erityisen tärkeää on olla kertomatta omia mielipiteitään aiheesta, vaikka niitä kuinka tekisi mieli tuoda julki
- Suunnittele vastauksen runko ennen kirjoittamista. Vastaustekstiin sopivat ongelmanratkaisu-, tärkeys-, aihepiiri-, näkökulma- ja vertailujärjestys
- Hyvä vastaustekstin aloitus nimeää pohjatekstin, menee nopeasti asiaan ja tuo esille aiheeseen liittyvän yleisnäkemyksen tai muun olennaisen ajatuksen. Esim. "Elovena-mainos "Koulutiellä" (2005) on tarkoitettu erityisesti kouluikäisille äideille. Mainos vetoaa sekä heidän järkeensä että tunteisiinsa."
- Kuljeta vastauksesi näkökulmaa ja perusajatusta läpi koko vastauksen
- Suosi lyhyitä kappaleita, jotka rakentuvat ydinvirkkeen ympärille
- Usein virkkeen mittainen tiivistys aiheesta riittää vastauksen lopetukseksi

Polttopisteessä vaikuttavuus ja vakuuttavuus

Esimerkkitehtäviä:
- Erittele tekstin argumentaatiota
- Osoita, minkä puolesta ja mitä vastaan tekstin tekijä on
- Erittele retorisia keinoja, joilla pyritään vaikuttamaan tekijän tunteisiin
- Arvioi käytettyjen vaikutuskeinojen tehokkuutta suhteessa tavoitteeseen
- Osoita keinot, joilla tekijä pyrkii tekemään itsestään vakuuttavan

- Kohdistuvat pääasiassa mediateksteihin eli kolumneihin, mainoksiin, uutiskuviin, artikkeleihin
- Pyritään vaikuttamaan lukijaan niin, että hän vakuuttuu tekstin ajatuksista ja alkaa mahdollisesti toimia kirjoittajan haluamalla tavalla

Argumentaatiokeinot:
- Teesi eli tekstin pääajatus, keskeinen mielipide
- Esisopimus (?)
- Lähtötieto (?)
- Tarkennus
- Myönnytys (kirjoittaja pehmentää väitteitään sanoilla voi, saattaa, ei välttämättä jne.)
- Auktoriteettiperustelu
- Vastaväitteiden ennakointi, mahdollisesti niiden torjunta
- Etujen ja haittojen kertominen
- Arvoihin ja moraaliin vetoaminen
- Yleisyyteen ja totuttuun tapaan vetoaminen
- Faktatieto, tutkimustulokset, asiantuntijat, luvut ja prosentit

Retoriset keinot:
- Vastakkainasettelu eli polarisointi
- Kärjistäminen tai asioiden vääristely
- Liioittelu
- Yleistäminen
- Toisto
- Huudahdus
- Tunneväritteiset sanat (Tappopelit, Saara-polo)
- Tunnepitoiset esimerkit
- Korvaamattomuus, asian ainutlaatuisuus
- Huomiota herättävät sanavalinnat
- Omakohtaiset kokemukset
- Kielikuvat
- Retoriset kysymykset (?)

-

Muistan äidinkielen opettajan sanoneen, että retoriset keinot sisältyvät argumentaatioon. Eli jos käsketään eritellä argumentaatiota, vastaukseen tulee sisällyttää myös retoriset keinot. Sitä vastoin jos tehtävänannossa käsketään erittelemään retorisia keinoja, argumentaatiokeinoista ei tule kirjoittaa.

Dodi, en sekoile sen enempää. Kommentoikaa, kiitush.

[yle_mode]

bocadillo
Lähetetty: 15.7.2010 11:40


Lähtötieto: Argumenttina tai sen lisätukena käytetään esimerkiksi jotain tapahtumaa, jonka kirjoittaja olettaa lukijan tuntevan.

Esim. "Aselainsäädäntöä tiukentamalla uudet Kauhajoet ja Jokelat voitaisiin kenties estää!" <- kirjoittaja argumentoi aselainsäädännön tiukentamisen puolesta esimerkiksi mainitsemalla Kauhajoen ja Jokelan koulusurmat. Tapahtumia ei kuitenkaan esitellä sen tarkemmin vaan kirjoittaja olettaa lukijan tuntevan ne ja siksi käyttää niitä argumentoinnissa. Ne ovat lähtötietoja.

Esisopimus: Argumentoinnissa oletetaan lukijan olevan samaa mieltä jostain asiasta (usein esim. arvosta), joten kirjoittajan ei perustele kyseistä asiaa.

Esim. "Pakkoruotsi tulee poistaa, koska se on demokratian ja tasa-arvon vastainen." Tässä siis pakkoruotsin poistaminen on teesi, argumentteina tasa-arvo ja demokratia. Kirjoittaja ei enää erikseen lähde perustelemaan tasa-arvon tai demokratian tarpeellisuutta, vaan olettaa, että myös lukijalle demokratia ja tasa-arvo ovat itsestäänselviä arvoja. Ne ovat esisopimuksia.

Retorinen kysymys: Retorinen tehokeino. Kysymys, johon kirjoittaja ei periaatteessa odotakaan tai anna vastausta. Tarkoitus on herättää ajatuksia. Kevään argumentointitehtävässä (Tehätävä 4) näitä oli runsaasti esim. kolmunin lopetus: "Voisiko jokin toiminta olla vielä arvokkaampaa -ja aivan riittämättömässä hoidossa?".

Argumentaatiota ja retoriikkaa voi harjotella hyvin just tolla kevään nelostehtävällä, oli muuten suht vaativa lajissaan. Lähtötietoja siinä ei kai ollut, mutta muuten kattaa aika laajalti retoriikan ja argumentoinnin keinoja. Myös esisopimuksia.

Kesäfiiliksissä tästä tuli ehkä vähän sekava, mutta toivottavasti siitä on jotain apua

[yle_mode]

Vrazumihin
Lähetetty: 16.7.2010 14:58


Jeps, kiitokset bocadillolle.

Seuraavaksi tekstilajit ja tekstityypit, konteksti sekä settiä proosasta. Tuosta kontekstista ei kyllä ota sikakaan selvää näillä äidinkielen termeillä...

-

Tekstityypit:
- Kertomus
- Kuvaus
- Erittely
- Argumentaatio
- Ohjaileva teksti

Tekstilajeja:
- Artikkeli käsittelee laajasti jotakin asiaa, esittää taustatietoja, pohtii syitä ja seurauksia ja voi luoda katseen tulevaan
- Raportti
- Arvostelu esittelee ja arvioi kohteena olevaa teosta.
- Uutinen
- Vastine antaa kirjoittajalle mahdollisuuden vastata häntä itseään koskeviin kommentteihin siinä lehdessä, jossa kommentit on julkaistu
- Pääkirjoitus ilmaisee lehden kannan johonkin ajankohtaiseen asiaan. Voi olla päätoimittajan lisäksi myös tavallisen toimittajan laatima
- Kolumni on mielipideteksti, jossa joku tunnettu henkilö kertoo kantansa jostakin ajankohtaisesta asiasta vakituisella palstalla
- Pakina käsittelee yleensä ajankohtaista aihetta ja on sävyltään henkevä ja humoristinen. Sekä pakinat että kolumnit sisältävät ironiaa, joten niitä ei pidä lukea kirjoittajan ehdottomina mielipiteinä
- Essee käsittelee asioita pintaa syvemmältä ja arvioi asioiden välisiä yhteyksiä
- Sarjakuvat, kuvakirjat, sanomalehti- ja aikakauslehtitekstit
- Mainokset

Tekstin esiintymisympäristöt eli kontekstit
- Fyysinen konteksti. Missä teksti on ilmestynyt? Kuka sen on kirjoittanut? Milloin teksti on ilmestynyt?
- Kirjoitusajan konteksti. Voimme lukea eri mantereelta, eri kulttuureista ja eri aikakaudelta tulevia tekstejä
- Lukijan konteksti (?)
- Tekstin maailmankuva




Polttopisteessä proosa

Proosalla tarkoitetaan suorasanaista kertomakirjallisuutta, jonka päälajit ovat romaani ja novelli. Koska teoksen lajin määrittely on toisinaan vaikeaa, käyttöön on otettu myös nimitys pienoisromaani tai lyhytproosa.

Novellityyppejä:
- Juoninovelli (tai boccacciolainen novelli) perustuu tiiviiseen kerrontaan ja moniin juonenkäänteisiin, joita seuraa selkeä loppuratkaisu. Juoninovelliin kuuluu käännekohta, jonka jälkeen novellin loppu yleensä ratkeaa
- Tilannenovellissa juonella ei ole suurta merkitystä. Siinä kuvataan ihmisten välisiä tunnetiloja.
- Absurdi novelli. Puhutaan varmaan lukiolaisten promillesta, jotka ymmärtävät Kafkan novelleja, joten tällaista tuskin tulee analysoitavaksi kokeeseen =)
- Arkinen novelli eli nykynovelli on kuin tilannenovelli, mutta kirjailijat saattavat jaksotella vaikkapa kertojaa tai kielimuotoa vaihtamalla.

Proosan lukemisesta:

- Henkilöt: Pää- ja sivuhenkilöt, heidän väliset suhteet ja heidän muuttumiset (esim. lopussa ei ole kiinnostunut naisesta enää esineellisesti tjmv.)
- Kerronta vaihtelee teoksen sisällä. Siinä voi olla vuoropuhelua, kuvailua ja henkilöiden ajatusten esittelyä. Myös kielen vaihtelu kuuluu kerronnan tarkasteluun. Epäsuora kerronta
- Kertoja ei ole sama asia kuin proosan kirjoittaja, vaan hän on luonut kertojalle hahmon ja roolin. Minäkertoja esiintyy minä-muodossa, jolloin hän on ikään kuin itse nähnyt tai kokenut tapahtumat. Jos kertoja tietää kuvaamansa tapahtumat paremmin kuin henkilöt, on kyseessä kaikkitietävä kertoja. Eläytyvä kertoja tarkastelee tapahtumia henkilön näkökulmasta tämän ajatuksia lukien.
- Motiivi: Proosassa toistuvaa asiaa, esimerkiksi tilannetta, esinettä tai kuvaa, kutsutaan motiiviksi. Motiivilla on merkitystä teoksen rakenteen ja lopulta teeman kannalta
- Takaumat ovat siirtymisiä ajassa taaksepäin. Kesto on se aika, jonka teoksen kuvaama toiminta kestää.
- Aihe on nimitys jollekin tapahtumalle, josta novelli tai romaani kertoo
- Miljöö eli ympäristö: Aika, paikka ja tilanne. Joskus nämä kerrotaan tarkkaan, mutta usein miljöö pitää päätellä epäsuorasti
- Teema on aihetta syvempi pohdinnan kohde eli teoksen perusajatus. Eli lukijat voivat löytää perustellusti samasta teoksesta erilaisia teemoja
- Edellä mainittujen elementtien käsittelyä nimitetään teosta analysoitaessa erittelyksi. Tulkinta on se osa analyysia, jossa lukija perustelee valitsemaansa teemaa

Kerrontaan kuuluu kertoja, näkökulma, tekstin aikasuhteet, takaumat, ennakoinnit, motiivit, aukot, intertekstuaaliset viittaukset sekä symbolit

Tekstin tyylin erittely:

- Sanavalinnat (esim. millasia verbejä on, onko sanat kuvailevia, onko verbit aktiivissa vai passiivissa--> halutaanko tekijä piilottaa?)
- Kielikuvat ( millasia kielikuvia käytetään?)
- Fraasit ( millasia fraaseja mahdollisesti käytetään, onko latteita vai tehostaako kirjoituksen sanomaa?)
- Lauserakenteet ( onko niissä jotain erikoista, esim. puuttuuko predikaatti)
- Virkerakenteet ( millainen on virkkeiden pituus? Miten vaikuttaa tekstiin? vaihteleeko?)
- Rytmi (Millainen rytmi virkkeistä muodostuu? Esim. lyhyet virkkeet Tyyli iskevää ja mahdollisesti töksähtelevää korostaa toimintaa)
- Retoriset keinot ( mitä käytetään?)
- Intertekstuaalisuus ( löytyykö tekstistä viitteitä jostakin toisesta tekstistä?)

Sävyn erittely:

-Miten kirjoittaja suhtautuu aiheeseen, josta kirjoittaa? (ironisesti, varmasti, epävarmasti... jne.)
-Miten kirjoittaja suhtautuu itseensä?(Taustalla, esillä, vakavasti, itseironisesti...)
-Miten kirjoittaja suhtautuu lukijaan? (kohteliaasti, epäkohteliaasti, virallisesti, tuttavallisesti..)

Kielikuvia:

- Vertaus on kielikuva jossa asiaa kuvataan rinnastamalla se johonkin toiseen asiaan (Sataa kuin saavista kaatamalla)
- Metafora on kuin vertaus mutta ilman kuin-konjunktiota. Vetoaa sekä älyyn että tunteeseen....
- Elollistaminen on elottoman esittämistä elollisena ja persoonallisena (ukkonen moukaroi)
- Synestesia tarkoittaa eri aistihavaintoverbien sekoittamista (sininen sävel, huutava hiki)
- Symbolit
- Allegoria on vertauskuvallinen kertomus. Pintatasolla se on puhdas satu, mutta sillä on kaksoismerkitys, eli siihen liittyy pintamerkityksen lisäksi syvällinen merkitys

-

Ihan järkyttävä määrä asiaa tulossa kokonaisuutena kokeeseen. Vielä runot, mainokset, kuvan erittely jne. Lisäksi kirjoissa on useita termejä, joiden en ymmärrä soveltuvan mihinkään tekstitaitovastauksen kysymyksenasetteluun. Niistä lisää myöhemmin.

[yle_mode]

entropia
Lähetetty: 16.7.2010 15:28


Hienoo että jaksat kirjotella, mutta äidinkielestä saa kyllä laudaturin aika helposti ilman lukemistakin. Niin ei varmaan tarvi kovin syvällisesti tekstitaidon maailmaan perehtyä. Siis tarkoitan, että jos meinaa esim. jotain reaaleja kirjottaa äikän ohella, niin kannattaa ennemmin niitä lukea. Äikässä pärjää jo pelkällä yleissivistyksellä aika pitkälle. Toki jos saa jotain tyydytystä tästä niin mikäs siinä...

[yle_mode]

Vrazumihin
Lähetetty: 16.7.2010 17:01


Niinno, jos nyt en olisi tässä yhtään katsellut äikänkirjoja ja syyskuussa kokeessa olisi käsketty eritellä ja tulkita jonkin artikkelin sävyjä, olisin tainnut saada nollat. Käsittääkseni mitä enemmän tekstitaitovastauksessa viljelee tunneilla opittuja sanoja, sitä enemmän pisteet nousevat. Sain tosiaan 3-4,5 tekstitaitovastauksista kuljettamalla kysymystä sen pari sivua, mutta noissa tehtävissä kävi se tuuri, että ymmärsin mitä kysyttiin.

Reaalin kirjoitin jo keväällä, ja koska ei ällää siitä napsunut, niin pitää äikkään panostaa. Se on kuitenkin ainoa aine, josta voin vielä laudaturin saada. Sinänsä turhaa, koska neljän aineen kirjoittajana en hyödy hyvistä numeroista pääsykokeissa, mut ihan sama =)

EDIT: Kurssivihko kasista löytyi tällainen esimerkkitehtävä: "Erittele novellin rakenteen vaikutusta lukukokemukseen." Mitä veetä tässäkin halutaan YTL:ssa kuulla?

"Novelli on pitkä ja pienellä fontilla kirjoitettu, joten lukukokemukseni ei ollut kovin nautittava."

[yle_mode]

Jonsi
Lähetetty: 16.7.2010 21:52

Vrazumihin kirjoitti:
EDIT: Kurssivihko kasista löytyi tällainen esimerkkitehtävä: "Erittele novellin rakenteen vaikutusta lukukokemukseen." Mitä veetä tässäkin halutaan YTL:ssa kuulla?


Riippuu vähän ja olis helpompi sanoa, jos tietäisi millainen novelli on kyseessä. Mutta mä tulkitsisin tuota niin, että kertojavalinta voisi olla osa rakennetta (erityisesti jos kertoja vaihtelee), se järjestys, missä asiat kerrotaan, vaikuttaa lukukokemukseen, näkökulmat voivat vaihtua ja muuta tällaista. Sillä voidaan hakea sellaisia tapoja, joilla kirjoittaja ohjaa lukijaa tulkitsemaan tekstiään, myös väärin ja uudelleen.

[yle_mode]

Vrazumihin
Lähetetty: 18.7.2010 23:26


Alkaahan tämä pikkuhiljaa hahmottua. Seuraavana vuorossa runot. Hyvällä säkällä runotehtäväänkin voin syksyllä vastata, riippuu millainen tehtävänanto on kyseessä. Näitä erittelyvälineitä en kyllä jaksa pahemmiten alkaa opetella, hieman liian korkealentoiselta kamalta vaikuttaa.

Näytelmätekstit vaikuttavat kanssa melko vaikeilta. Myöhemmin lisää, kunhan vähän tulee perehdyttyä.

-

Polttopisteessä runo

Runous voidaan jakaa käyttörunouteen, kansanrunouteen ja taiderunouteen. Rajat ovat häilyviä.

Runo on säkeistöihin jaettu pienimuotoinen sanataideteos =). Säkeistöt puolestaan jakaantuvat säkeisiin.

Runoissa esimerkiksi lauseet ovat usein vajaita ja välimerkkejä käytetään poikkeavalla tavalla. Puuttuvalla sanalla tai välimerkillä saattaa olla olennainen merkitys runon tulkinnan kannalta. Kysymyksiin, toistoihin, puhutteluihin ja vastakohtiin kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota.

Runon sointuisuus:

- Äännemaalailu saattaa olla tärkeämpää kuin itse sisältö.
- Loppusoinnut eli riimit (Jenna Jasmine rakas, olet ihanampi kuin ananas)
- Alkusoinnut eli allitteraatiot (Oi, KAIkuos KAuniisti KAntelein, oi, HElise HEllästi sydämein)

Runon rytmi:

Runolle antaa hahmoa myös rytmi, joka syntyy sanojen painollisten ja painottomien tavujen säännöllisestä vaihtelusta. Tätä kutstutaan runomitaksi, ja yleensä siitä runon juuri tunnistaakin runoksi. Suomenkieliseen runouteen on istutettu indoeurooppalaisille kielille tyypillisiä runomittoja, jolloin suomen kielen sanoja on jouduttu lyhentämään tai keinotekoisesti pidentämään, jotta runomitan ehdot täyttyisivät. (Mä METsän POLkuja KULjen, kesä-ILlalla AATteissain, ja RIEmusta RINtani PAIsuu, ja ma LAUlelen, LAUlelen VAIN)

Esimerkkitehtäviä:
- Erittele runon rakennetta ja kieltä
- Vertaile ja arvoio runojen elämännäkemystä
- Erittele runon aistihavaintoihin pohjautuvia ilmauksia ja luonnehdi niiden vaikutusta runon tunnelmaan
- Luonnehdi runon puhujan ja puhuteltavan suhdetta
- Selitä, mistä kaikesta runon rytmi syntyy
- Osoita, mikä merkitys runon nimellä on runon kokonaisuudessa

Runon erittelyn työvälineitä:

Runon rakenteita:
- Nimi
- Laji
- Aikasuhteet
- Rinnastukset
- Vastakohtaisuudet
- Aukot
- Intertekstuaaliset viittaukset
- Motiivit ja symbolit

Tyyli ja sävy:
- Runon synnyttämä vaikutelma
- Vaikutelman synnyttävät piirteet runossa

Kieli ja rytmi:
- Eri sanaluokkien käyttö
- Kielikuvat
- Runomitta
- Runon rytmi
- Erilaiset poikkeamat

[yle_mode]

Vrazumihin
Lähetetty: 21.7.2010 14:48


Mitä merkitystä runossa on sillä, kun teksti on kirjoitettu niin, että aluksi on esim. yksi kokonainen lause yhdellä rivillä, toisella rivillä ihan lopussa on kaksi sanaa ja kolmannella puolivälissä viisi sanaa?

Ja kuuluuko se runon rakenteen erittelyyn?

[yle_mode]

bocadillo
Lähetetty: 30.7.2010 19:00


Vähä kakspiippunen juttu et kantsiiko tekstitaitoo sillee päntätä niinku reaalii, mutta varmasti tulosta voi parantaa lukemalla.

Ite sain tosta kevään moniäänisyys jutusta täydet vaikka en tietääkseni ikinä ollut kuullut termiä ennen koetta. Piti vain säveltää jotain. Toisaalta en olis ikinä saanut pakinan huumorin keinojen erittelystä täysiä, jos en olisi pänttäämällä päntännyt ironian keinoja/piireitä juuri ennen koetta.

Yksin termien viljelyhän ei riitä, kaikki täytyy aina perustella pohjatekstillä. Tottakai termien käyttö antaa asiantuntevan vaikutelman ja on helpompi sanoa "argumentti" kuin "asia jolla kirjoittaja perustelee väittämäänsä".

Ja viimeiseen: kyllä tuo mielestäni kuuluu runon rakenteeseen. Se miten se vaikuttaa runoon riippuu pitkälti kyseisestä tekstistä. Hankala sanoa ilman esimerkkiä, mutta ainakin se tuo tietyn rytmin. Repäisenki nyt esimerkin päästäni. Tässä erilainen rakenne muutta rytmiä ja rytmi voi muuttaa tulkintaa:

Vrt:

1.Minä vain rakastan sinua

ja sinä et


edes tiedä.



2.Minä vain rakastan sinua

ja sinä et
edes tiedä.

Ennen ku luet mun vastauksen ni pohdi itse noiden esimerkkien eroja.

--------------------------------
Itse ajattelin kohdan 1. niin, että säkeellä "ja sinä et" on ehkä kaksi merkitystä, ehkä yksi who knows, riippuu tulkinnasta. Rivivälit rytmittää tekstiä niin, että säe "ja sinä et" jää kahden säkeen väliin ikään kuin irralleen. Se voisi kuulua joko viimeiseen säkeeseen tai se voi liittyä samalla molempiin: Minä vain rakastan sinua/Ja sinä et (rakasta minua)/ ja sinä et edes tiedä (että rakastan sinua).

Kohdassa 2. vikat säkeet on kirjoitettu yhteen niin, että niistä muodostuu ihan selkeästi kokonaisuus "Minä rakastan sinua/ja sinä et edes tiedä (että rakastan sinua)".

Förstår?

[yle_mode]

Juki
Lähetetty: 9.8.2010 19:13


Vrazumihin kirjoitti:
Mitä merkitystä runossa on sillä, kun teksti on kirjoitettu niin, että aluksi on esim. yksi kokonainen lause yhdellä rivillä, toisella rivillä ihan lopussa on kaksi sanaa ja kolmannella puolivälissä viisi sanaa?

Ja kuuluuko se runon rakenteen erittelyyn?


Ei mitään merkitystä; paitsi jos tietäisi mitä nuo sanat ovat. Jos säkeiden vaihtuessa ikään kuin lause jatkuu, kyseessä on säkeenylitys; se usein antaa mahdollisuuden ymmärtää kaksi peräkkäistä säettä erillisiksi mutta myös yhtenäisiksi. Kyse on siis monitulkintaisuudestakin.

Lainaanpa Bocadilloa:

Minä vain rakastan sinua
ja sinä et
edes tiedä.

Kahdessä jälkimmäisessä säkeessä voi nähdä selvän säkeenylityksen, mikä muuttaa koko säkeistön merkityksen: toinen rakastaa ja toinen ei vs. toinen rakastaa ja toinen ei tiedä sitä. Siten kyse on ehdottomasti myös rakenteellisesta asiasta.

Mutta et tainnut kysyä tätä ylimalkaankaan.