Kertauskysymysten ketju

[Vabina]

Tuohon leikki-ikäisen kognitiiviseen kehitykseen voisi vaikka mainita vielä nämä:

- Piaget'n kognitiivisen kehityksen teorian yhteydessä voitaisiin mainita vuorikoe ja nappikoe
- Egosentrinen puhe!
- Muistipuheen merkitys - Kehittelevä ja toteava muistipuhe - lapsi oppii muistamaan enemmän yksityiskohtia menneisyydestään kehittelevän muistipuheen avulla, jossa vanhemmat rohkaisevat lasta muistelemaan erilaisia tilanteita.
- Mielen teorian kehittyminen 4-5-vuotiaana.
- Kausaalisuhteiden ymmärrys on alkeellista

Miten persoonallisuutta voidaan tutkia?

Kyselylomakkeet:
- Eysneckin EPQ-persoonallisuustesti (perustuu kolmeen piirteeseen: neuroottisuus, ekstraversio, psykoottisuus)
- MMPI-persoonallisuustesti
- NESTA (itsearviointilomakkeet, joissa kysytään big fivesta)

Projektiiviset testit, kuten:
- TAT-testi (kuvia sosiaalisista tilanteista - kerrotaan, mitä kuvassa nähdään)
- Musteläiskätesti (symmetriset musteläiskät)
- Wartegg-piirrostesti (annetaan viitteellisiä piirroksen alkuja, jotka henkilö täydentää haluamallaan tavalla)

Aivojen kuvantaminen:
- MEG ja fMRI (esim. erilaisten temperamenttien vaikutusta aivoaktiviteettiin)

Persoonallisuuden tapaustutkimus:
- Yksittäiseen henkilöön tai ryhmään perustuva perusteellinen tutkimus. Toistuvat haastattelut, havainnoinnit, testit.. Saadaan laajaa tietoa tietyn henkilön tai ryhmän persoonallisuudesta.

Narratiivinen persoonallisuustutkimus:
- Ihmisen elämäntarinoiden kokoaminen. Ihmiset kertovat elämästään tarinoiden ja kuvien avulla ja niitä analysoidaan. Tavoitteena yksilön kokemuksen perusteellinen ymmärtäminen.

Etnografinen tutkimus:
- Tarkastellaan ihmisen toimintaa tämän luonnollisessa ympäristössä. Kohteena usein kansalliset vähemmistöt.

Kokeelliset menetelmät:
- Esimerkkinä Nisbettin tutkimus siitä, kuinka karjapaimenkulttuurista ja maanviljelyskulttuurista polveutuvat opiskelijat reagoivat kokemiinsa loukkauksiin.

Haastattelu:
- Strukturoitu haastattelu (kaikille samat kysymykset)
- Avoin, strukturoimaton haastattelu (etenee tutkittavan ehdoilla)
- Teemahaastattelu (perustuu ennalta sovittuun teemaan, muuten etenee tutkittavan ehdoilla)

Havainnointi:
- Itsetarkkailu
- VIdeointi

Seuraavalle: Persoonallisuushäiriöt (mitä niitä on, altistavat tekijät, oireet, hoito yms.)

[TARDIS]

Siis katotteko kirjasta samalla kun kirjoitatte noita vastauksia tänne vai muistatteko asiat ulkoa?

[pipiti]

Niinhän toi menee, vaniljapulla. Hienoo ku löys taas jonku uuden näkökulman tähän psykologiaan. Kyllä tonki varmaan ois keksiny, jos ois jaksanu miettiä vähä kauempaa...

Mutta nyt laitoit taas sen verran vaikean kysymyksen, että vastaan tuohon toiseen

Hei, keksin muuten tuohon Leikki-ikäisen kognitiiviseen kehitykseen vielä Vygotskyn teorian, vaikka siinähän on sosiaalinen painotus, mutta voi silläkin selittää ajattelun kehitys. Ajattelu on tosi paljon sidoksissa lapsen ympäristöön. Lähikehityksen ympäristö tarkoittaa tilaa, jossa lapsen on mahdollista ottaa joku tieto vastaan. Esim. itse opin aikaisemmin lukemaan (4v), koska isosisko sattui harjoittelemaan lukemista samaan aikaan. Ilman lähikehityksen vyöhykettä kehitys ei olisi voinut vielä tapahtua. Eli Vygotskyn mukaan lapsen ajattelun kehitys riippuu tosi paljon ympäristön virikkeistä, eikä ole yhtä sidonnainen biologiseen kypsymiseen kuten Piaget väitti.

Sitten itse kysymykseen...

Miten persoonallisuutta voidaan tutkia?

Persoonallisuudentutkimuksesta erotetaan yleensä nomoteettinen ja idiografinen tutkimus. Nomoteettinen tarkoittaa tutkimusta, jossa käytetään usein kvantitatiivisia (määrällisiä) tutkimusmenetelmiä ja pyritään löytämään yleisiä lainalaisuuksia. Idiografinen tutkimus on usein tapaustutkimusta ja tapahtuu kvalitatiivisten (laadullisten) menetelmien avulla. Sen tavoite on pyrkiä auttamaan nimenomaan yksilöä.

Miksi persoonallisuutta tutkitaan?
Nomoteettinen tutkimus: yleisten lainalaisuuksien löytäminen ja niiden soveltaminen käytäntöön, perustutkimuksen edistäminen
Idiografinen tutkimus: yksilön auttaminen, mielenterveydenhäiriöiden kartoittaminen, soveltuvuuden testaaminen, psykoterapian tai muun hoidon suunnittelu, erityisopetuksen tms. tuen järjestäminen

Kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä

- HAASTATTELU
- strukturoitu
- teema-
- syvä-
- avoin
- altis henkilökohtaisille virheille

- TARKKAILUMENETELMÄT
- strukturoidut
- itsetarkkailu
- systemaattinen tarkkailu
- myös altis henkilökohtaisille virheille, luotettavuus huono

- ELÄYTYVÄT MENETELMÄT

Kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä
- FYSIOLOGISET TUTKIMUKSET
- ihon sähkönjohtokyky, pulssi, verenpaine
- EEG, PET, MRI
- suuntaa-antavia

- PERSOONALLISUUSTESTIT
- itsearviointimenetelmät
- semanttisen differentiaalin menetelmä
- G-lajittelu
- kyselylomaketestit (faktoritestit)
- projektiiviset persoonallisuustestit (musteläikkä-, kuvakertomus-, piirtämis- ja lauseentäydennystestit)

Seuraavalle: Unen tehtävät

Tardis, kirjoitan aina ensiks kaikki, mitä asiasta muistan ja sit täydennän kirjasta, jos siellä on jotain lisättävää. Toisista muistaa enemmän ja toisista vähemmän. Esim. tään vastauksen muistin lähes kokonaan.

[pipiti]

Persoonallisuushäiriöt (mitä niitä on, altistavat tekijät, oireet, hoito yms.)

Persoonallisuushäiriöt kuuluvat vakaviin mielenterveyshäiriöihin. Niihin liittyy yleensä tunnekylmyyttä, tunne-elämän ongelmia, hankala käytös, heikko itsekontrolli, itsen korostaminen yms. Niissä persoonallisuuden rakenteet ovat kangistuneita ja jäykkiä, ja häiritsevät paljon arkipäivän toimintaa ja sosiaalisia suhteita. Usein persoonallisuushäiriöinen ei kuitenkaan itse tajua olevansa mitenkään vaikea.

Epäsosiaalinen persoonallisuus
- vetäytyvä
- aggressiivinen, määräilevä
- mustasukkainen
- tulkitsee toisten viestit poikkeuksetta negatiivisesti, ei luota kehenkään (vainoharhaisuutta)
- itsetunto on huono

Epäluuloinen persoonallisuus
- vainoharhainen
- aggressiivisuus
- tunnekylmyys
- mustavalkoisuus
- usein aina samoissa ongelmissa, rikoksia
- lapsuuden hylkäyskokemukset tai muut traumaattiset kokemukset
- alalaji PSYKOPAATTI

Estynyt, vetäytynyt persoonallisuus
- hyvin hiljainen ja vetäytyvä
- ahdistuneisuus
- alistuneisuus, avuttomuus
- osa pakkomielteisen pikkutarkkoja
- osa aggressiivisia ja vihamielisiä

Epävakaa, huomionhakuinen persoonallisuus
- teatraalisuus, sekavuus
- usein vaihtuvat ihmissuhteet ja työpaikat
- huomionhakuisuus ja kiukuttelu
- mielialan ja minäkuvan ailahtelu
- itsetuhoisuus
- alalaji NARSISMI

Narsismi on varmaan tunnetuin persoonallisuushäiriö. Se on syntynyt yleensä lapsuudessa koetuista toistuvista ns. narsistisista loukkauksista, eikä persoonallisuus ole kehittynyt normaalisti. Narsismi ei siis ole perinnöllistä (vrt. skitsofrenia)

Persoonallisuushäiriöiden taustalla
- biologiset tekijät: limbisen alueen vauriot (tunne-elämän ongelmat), autonomisen hermoston häiriöt
- varhaislapsuuden negatiiviset kokemukset, turvattomat kiintymyssuhteet
- kulttuurin mallit, ympäristön vaikutteet

Persoonallisuushäiriöiden hoito on usein hyvin vaikeaa
- lääkityksestä ei juuri apua, ellei samalla joku toinen sairaus (masennus)
- terapiasta voi olla apua, jos henkilö tajuaa olevansa sairas
- ryhmäterapia

[Vabina]

Unen tehtävät

Yleisin periaate kannattaa sitä, että unen aikana ihminen oppii. Päivän aikana opitut asiat jäsentyvät vasta unen aikana ja siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Erityisesti REM-uni edistää oppimista. Uni myös ylläpitää fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Vähäinen uni lisää impulsiivisuutta, tarkkaavaisuushäiriöitä ja ärtyisyyttä.

On myös sanottu, että unta tarvittaisiin aivojen lämpötilan laskemiseen ja kuona-aineiden poistumiseen aivoista.

Hobsonin teorian mukaan uneksimme erilaisista asioista, jotta olemme valmiita kohtaamaan niitä tarpeen tullen. Hänkin oli oppimisperiaatteen kannalla.

Revonsuon uhkasimulaatioteorian mukaan ihminen harjoittelee mahdollisia uhkaavia tilanteita unen aikana. Tätä voisi selittää mm. se, että yleisimmät unet joita nähdään, liittyvät takaa-ajetuksi tulemiseen.

Freudin uniteorian mukaan unessa käymme läpi tukahdutettuja, tiedostamattomia asioita elämästämme. Ne eivät kuitenkaan näy suoranaisesti unissa, vaan ne ovat erilaisissa symbolisissa muodoissa. Siksi ne pitää ensin tulkita.

Kavanaun teorian mukaan ihmisen näköjärjestelmä saa päivän aikana niin paljon tietoa, että unen aikana se on pakko jäsentää. Aivojen hermoverkot kuormittuvat liikaa. Tästä kertoo esim. se, että koralliriutoilla elävät hait nukkuvat, mutta "tyhjällä" alueella elävät eivät.

Seuraavalle: Miten motivaatiota on tutkittu?

[pipiti]

Miten motivaatiota on tutkittu?

Biologiaa painottavat tutkijat
- hormonivaihtelujen tutkiminen
- eläinkokeet
- aivovaurioiden merkitys motiiveihin

Psykoanalyyttinen tutkimus
- tiedostamattomien motiivien tutkimus
- terapia
- projektiiviset testit

Kognitiivinen tutkimus
- itsearviointi: elämäntehtävien, tavoitteiden ja strategioiden nimeäminen

Suomalainen tutkimusperinne
- elämänkaaren siirtymisien aiheuttamat muutokset motivaatiossa

Suppeahko vastaus edellisiin verrattuna.

Seuraavalle:Ihmissuhteet motiiveina

[vaniljapulla]

IHMISSUHTEET MOTIIVEINA

mitä mulle nyt tulis mieleen tästä.. no jos ajattelee et ihmissuhteet ja niiden kehittäminen ja ylläpito olisivat korkeimpana motiivina, niin yksilön motiivihierarkia ainakin poikkeaisi varmasti perinteisestä, joskus ystävien ja läheisten ihmisten kanssa oleminen saattaisi jopa mennä homeostaattisten motiivien edelle eli nukkuminen saattaa jäädä vaikka liian vähälle koska yksilö haluaa olla vain kavereiden kanssa.

Myöskin yksilön halu kehittää tunneälyään ja sosiaalista kognitiotaan olisi suuri, jotta hän voisi tulla ihmisten kanssa mahdollisimman hyvin toimeen.

no tossa nyt jotain, täydentäkää, en saa päähän mitää muuta nyt enkä jaksa hakee kirjoja..

seuraava:
täydennä tätä ja Kerro motivaatiosta, millaista erilaista on ja orientaatioista

[pipiti]

Täydennän tota ihmissuhteet motiiveina vielä

1. Huomion ja arvostuksen tarve
- Nuttin: väliä on myös sillä, keneltä halutaan huomiota

2. Läheisyyden tarve
- turvalliset, läheiset ihmissuhteet

3. Uteliaisuus, halu ihailla
- oma arvomaailma, ihanneminä

4. Valta motiivina
- itsetunto-ongelma?
- oidipaalikonflikti?
- sopeutumisongelma?
- halu parantaa maailmaa?

5. Kilpailu ja sosiaalinen vertailu
- status
- kulttuuri
- maailmankuva

6. Itsenäisyys

Mä vastailin noista motivaatioteorioista jo aikaisemmin, ja ööh, en oikeen älyä tuota orientaatiota, mitä se tarkoittaa. Tarkkaavaisuutta? Orientaatiorefleksiä?

Mutta eiköhän tää ala olla tässä... Kaikille kovasti tsemppiä huomiseen!

[Vabina]

Kerro motivaatiosta, millaista erilaista on ja orientaatioista

Motivaatioteoria:

Biologinen:
- Maslowin tarvehierarkia
- Murrayn ensisijaiset ja toissijaiset tarpeet
- Homeostaasiin pyrkiminen motiivien taustalla
- McClellandin renkaanheittokoe - suoriutuminen itsessään ihmisen tarve
- Motiivit vaistoja

Kognitiivinen:
- Sisäinen ja ulkoinen motivaatio
- McClellandin ja Atkinsonin suorituksen odotusarvoteoria
- Ecclesin odotusarvoteoria (saavutusarvo, hyötyarvo, kiinnostusarvo + kulut)
- Motivationaalinen orientaatiomalli (riippuvuusorientaatio, minäorientaatio, tehtäväorientaatio)
- Decin ja Ryanin itsemääräytymisteoria (pätevyyden tarve, autonomian tarve, yhteenkuuluvuuden tarve)
- Csikszentmihalyin teoria virtauksesta
- Fordin motivaatioteoria (motivaatio = tavoite, selviytymisodotukset, tunteet)

Behavioristinen:
(ei sinänsä puhuttu motivaatiosta behaviorismissa, vaikka oleellinen osa sitä)
- Klassinen ehdollistuminen (ei voi itse vaikuttaa, "motivoituminen" tapahtuu luonnostaan)
- Väline-ehdollistuminen (motivaatio muodostuu tavoittelemalla palkkiota tai välttelemällä rangaistusta)
- Mallioppiminen

Psykodynaaminen:
- Motiivit tiedostamattomia, kumpuavat kahdesta vieteistä (libido ja thanatos). Psykoanalyysi korostaa motivaatiossa myös mielihyvän tavoittelua (hedonismi).

Humanistinen psykologia:
- Ihminen pyrkii aina mahdollisimman hyvään ja pyrkii olemaan onnellinen. Ihminen nimenomaan toteuttaa itseään tavoitellessaan asioita.

Miten psykologia selittää onnellisuutta?