Kertauskysymysketju

[Shingetsu]

Millainen oli ihannekansalainen 1930-luvulla Saksassa, Neuvostoliitossa ja Englannissa?

-Saksassa Versaillesin rauhansopimus ja heikot talousolot, hyperinflaatio, hallinnollisesti
heikko Weimarin tasavalta, siirtomaiden ja armeijan menetys ynnä muuta olivat kaikki apuina Hitlerin valtaannousulle 30' alussa. Saksassa adoptoitiin natsipuolueen kuva ihanneihmisestä joka oli kuva puhtaasta arjalaisrodusta (pitkä, vaaleat hiukset, siniset silmät...jne). "Übermensch"-yli-ihminen ja muita rotuja jaoteltiin, mustalaiset, slaavit ja
juutalaiset alimpina. Naisen paikka kotona, lasten synnyttäjä. Wagnerin oopperat inspiraationa sekä saksalainen tarusto. Propaganda aatteen välineenä.
-Neuvostoliitossa sosialistinen realismi. Marxin teoriat: jokainen tekee kykyjensä
mukaan ja saa tarpeittensa mukaan. Kolhoosit ja sovhoosit sosialistisen veljeyden
tyyssijoina. Stahanov-> ihannekansalainen-> stahanovilaisuus.
-Englannissa eroteltava englantilainen brittiläisestä

Tämänlaista kysymystä tuskin tulee koska natsien ja neuvostoliittolaisten ihannekansalainen voi olla sisällytettynä johonkin muuhun kysymykseen tai esiintyä ilman englantilaista kysymyksenä. Tuo englantilainen ihannekansalainen on enemmänkin varmaan yliopistotason sosiologian tutkimustasoa eikä yo-kirjoitustasoa. Toki kaikkia näitä yhdistävät asiat kuten isänmaallisuus, rehtiys, rohkeus jne..
Korjatkaa ja täyttäkää jos olen väärässä....


Kysymys: Kehitys Ranskan suuresta vallankumouksesta Napoleonin sotiin

[sukariini]

Kehitys Ranskan suuresta vallakumouksesta Napoleonin sotiin

Ranskan suuri vallankumous vuonna 1789 pohjautui pääasiassa aatelittomien (porvarit, työväestö, talonpojat) kyllästymiseen aatelin (+ papisto) ylivaltaan ja etuoikeuksiin sekä aatelin turhautumiseen hovin tuhleilevaan elämäntapaan. Lisäksi oli nälkää, kurjuutta, porvaristolla paljon rahaa mutta ei oikeutta äänestää yms. Myös 1700- luvun valistus korosti kansanvaltaa ja osa ranskalaisista oli myös taistellut Yhdysvaltojen itsenäisyyden puolesta 1776. Nämä kaikki johti yhdessä Ranskan suureen vallankumoukseen ja itsevaltiaan (kuningas Ludvig) ja tämän vaimon Marie Antoinetten mestauttamisiin. Ranskasta tehtiin tasavalta, kirkko ja valtio erotettiin toisistaan, talonpojat sai oikeuden maanomistukseen ja miehille tuli äänioikeus vapauden, veljeyden ja tasa-arvon mukaan. Vallankumous kuitenkin jatkui radikaalien (jakobiinit) ja maltillisempien taisteluilla, Ranskassa oli siis lähes sisällissota. Syntyi uusia aatteita, muun muassa nationalismi, joka korostaa vahvaa johtajaa ja omaa kansaa. Napoleon nousi Ranskassa johtoon 1799, teki keisariudesta perinnöllisen ja alkoi nationalismin ja Ranskan suuren vallankumouksen nimissä valloittamaan Eurooppaa itselleen, haluten tehdä siitä samanlaisen imperiumin kuin Rooma aikoinaan. Alun menestyksen jälkeen hävisi Venäjälle; siis epäonnistunut yritys joka johti muun muassa Wienin kongressin konservatiiviseen henkeen 1800-luvulla.

Kerro keskiajan taloudesta

[iiduliinu]

Kerro keskiajan taloudesta

Keskiajan alulle oli leimallista Rooman aikaisen rahatalouden romahtaminen. Ihmiset keskittyivät asumaan suurkartanoiden liepeille, joista kehittyi pieniä vaihdannalla toimivia kyläyhteisöjä. Myös kruunu oli varaton, ainoana omaisuutena maa, jota jouduttiin läänittämään ritareille sotapalveluksen vastineeksi. Varhaiskeskiaijan (400-700-luvut) kurjat talousolot ovat yksi merkittävimpiä osatekijöitä nimityksessä "pimeä keskiaika". Silloin maatalous oli myöskin sen verran tuottamatonta, että varallisuutta ei varsinaisesti päässyt kasaantumaan. Kun ylijäämää alkoi syntyä, ja lisäksi muodostui perintöaateli, alkoi kasaantua myös suurempia pääomia, joita tarvittiin mittavamman kaupankäynnin aloittamiseen. Kruunu ymmärsi nopeasti kaupankäynnin verotuksesta saatavien tulojen merkityksen, joten kauppa määrättiin keskitettäväksi kaupunkeihin. Koska kaupungit olivat riippuvaisia maaseudulta ostettavasta ruuasta, alkoi rahatalouden merkitys kasvaa, kun rahaa käytettiin yhä useammin vaihdon välineenä. Ulkomaankauppa kasasi huomattavia rikkauksia mm. Pohjois-Italian kaupunkeihin, joista tuottava kauppa- ja käsityöläistoiminta omaksuttiin myös muualle Eurooppaan. Kauppa oli useimmiten kauppahuoneiden ja kiltojen hallussa, talousalueina toimivat meret - Välimeri etelässä ja Itämeri pohjoisessa. Rahankäytöstä huolimatta kaupattavat hyödykkeet olivat varsin alkeellisia - pääosin suolaa ja viljaa. Ulkomailta tuotiin ylellisyystavaraa, joka maksettiin rahalla, mikä oikeastaan köyhdytti Eurooppaa ulkomaille. Rahatalouden voimistuminen oli myös yksi keskeisimpiä keskiajan päättäviä tekijöitä. Verotulojen ansiosta kruunulla oli varaa palkka-armeijaan, jolloin läänitykset voitiin peruuttaa, mikä oli edellytys vahvalle kuningasvallalle. Löytöretkien mukanaan tuomat rikkaudet puolestaan loivat aivan erilaiset edellytykset rahataloudelle.

Mitä muita vaikutuksia kylmällä sodalla oli suoranaisten sotatoimien lisäksi?

[sukariini]

Mitä vaikutuksia kylmällä sodalla oli suoranaisten sotatoimien lisäksi?

Kylmällä sodalla tarkoitetaan toisen maailmansodan jälkeistä aikaa 1990- luvulle, jolloin maailma oli kaksinapainen: maailman suurimmat vallat olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto joilla oli hyvin erilaiset ideologiat (demokratia/yksipuolejärjestelmä, kapitalismi/suunnitelmatalous). Nuo asiat ja lisäksi esimerkiksi USA:n ydinase ja yhteisen vihollisen puuttuminen johtivat kylmään sotaan jota värittivät erilaiset kriisit, asevarustelu, propagandasota, vainot sekä NL:n ja USA:n taistelu eri elämän alueilla.

Varsinaiset sotatoimet oli siis Vietnamin, Afganistanin ja Korean sota, muita Kylmän sodan kriisejä taas esimerkiksi Berliniin saarto, Unkarin kansannousu, Saksan jako, Prahan kevät ja Kuuban kriisi. Saksa jaettiin Yhdysvaltojen tukemaan Länsi-Saksaan ja Itä-Saksa oli taas Neuvostoliiton alainen. Muun muassa Unkarista ja Tsekkosslovakiasta tuli kommunistia, Neuvostoliiton tukemia kansandemokratioita. Kansandemokratioissa ihmisoikeudet eivät toteutuneet ja muutenkin ihmisten elitaso oli huono. Yhdysvallat taas luopui 1. maailmansodan jälkeisestä isolaatio- politiikastaan ja otti ulkopolitiikakseen patoamislinjan, jolla kommunismi oli tarkoitus pysäyttää.

Asevarustelulla tarkoitetaan pääasiassa ydinaseita, joita oli 1950- luvulta lähtien molemmilla suurvalloilla. Se loi käsityksen "kauhun tasapainosta", molemmat suurvallat kun olisivat voineet tuhota toisen ydinsodassa. Propagandasota oli toisen suurvallan mustamaalaamista; Neuvostoliitossa puhuttiin Yhdysvaltojen olevan aikaansa jäljessä kapitalismeineen kun taas Yhdysvalloissa uskottiin Neuvostoliiton haluavan levittää kommunismia koko maailmaan. Myös televisio ja elokuvat kunnostautuivat propagandasodassa. Sekä Yhdysvalloissa että Neuvostoliitossa oli vainoja; USA:ssa kommunistien ja Neuvostoliitossa länsimaalaisten, ns. Stalinin puhdistukset. Lisäksi Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat pääsystä ensin avaruuteen (Laika- koira, Gagarin, Apollo 13, merkitystä myös ydinkokeissa) sekä urheilussa, varsinkin olympialaisissa. Kylmä sota vaikutti myös siihen että Neuvostoliitto boikotoi Yhdysvalloissa järjestettyjä olympialaisia ja Yhdysvallat Neuvostoliitossa järjestettyjä. YK:n toimintamahdollisuudet heikkenivät Kylmän sodan aikana koska NL ei ollut turvallisuusneuvoston kokouksissa aina läsnä ja Yhdysvallat pystyi näin ohjailemaan YK:n politiikkaa; esim. Korean sota. Kylmän sodan aikana Kiinasta tuli kommunistinen, Neuvostoliiton tukemana. Syntyi erilaisia liittoja, sotilaalliset NATO ja Varsovan liitto sekä taloudelliset EEC ja SEV, muita tärkeitä sopimuksia Neuvostoliiton YYA- sopimukset ja USA:n antama Marshall- apu.

Olihan sillä näköjään vaikutuksia juu

Miten 1960- luvulta peräisin oleva termi suomettuminen näkyi Suomessa ja miten siihen suhtauduttiin ulkomailla?

[Laudatur]

Miten 1960- luvulta peräisin oleva termi suomettuminen näkyi Suomessa ja miten siihen suhtauduttiin ulkomailla?

Suomettuminen tarkoittaa Kekkosen ensimmäisen kauden poliittista kehittymistä. Suomesta tuli todella varovainen Neuvostoliittoa kohtaan yöpakkasten ja noottikriisin jälkeen. Suomettumisella pyrittiin Neuvostoliiton toiveiden myötäilyyn. Neuvostoliiton mielipide otettiin huomioon Suomen hallituksen kokoamisessa ja jopa Suomen presidentin valinnassa. Poliittisella uralla menestyminen edellytti suomettumisen aikana myös Neuvostoliiton hyväksymistä,tämä johti suoranaiseen mielistelyyn.

Suomettumisen aikaan kuuluu myös termi "Moskovan kortti", jolla tarkoitetaan muista politiikoista lavertelemista neuvotodiplomaateille oman toiminnan edistämiseksi. Kekkosen vankkumaton asenne liittyi myös vahvasti suomettumiseen, sillä neuvostoliitto tuki Kekkosta. Monet elokuvat kiellettiin suomettumisen aikana ja neuvosto vastaisia kirjoituksia rajoitettiin.

Yleisradiolla oli merkittävä asema, sen tuli antaa ohjelmissaan Neuvostoliitosta Suomalaisille positiivinen kuva. Historia oli Suomettumiselle vaikea aihe. Lenin nostettiin suomen suureksi ystäväksi koska suomi oli tarjonnut hänelle piilopaikan ja Leniniä pidettiin Suomen itsenäisyyden myöntäjänä.

Ulkomaiseen suhtautumiseen vaikutettiin tiedotusvälineissä,puheissa ja oppikirjoissa. Monet elokuvatkin sensuroitiin ulkopoliittisista syistä.

Seuraava kysymys: Millä tavoin Suomi oli kansainvälisen politiikan pelinappula 1800-luvulla?

[Laudatur]

Rambageddon kirjoitti:

Mitkä asiat heikensivät feodalismia uuden ajan alussa ja miksi?

Feodalismillä tarkoitetaan keskiajalla vallinnutta yhteikuntajärjestelmää joka perustui läänityslaitokseen ja vasalleihein. Kuningas jakoi maataan vasalleille viljeltäväksi ja vasallit maksoivat maan takaisin palvellessaan kuninkaan armeijassa. Eli feodalismi perustui kuningaan suhteeseen vasalleihin ja vasallin suhteisiin alavasalleihin.

Mutta miksi feodalismi murtui?
Feodalismin murtumiseen vaikuttivat kasvava rahatalous, kaupungit ja varhaiskapitalismi sekä uskonsodat ja talonpoikaiskapinat. Uuden ajan alussa feodalismin tilalle synti ns. luja ja itsevaltainen monarkia. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää Aurinkokuningas Ludvig XIV: ttä.
Feodalismin murtumiseen vaikuttivat myös uuden ajan alussa renessassin ihannointi, uskonpuhdistukset sekä löytöretket.

Tuolta pohjalta olisin alkanut vastaustani kirjoittamaan, mutta tuskin tuossa kaikkia syitä on. Joten lisäilkää jos tiedätte lisää aiheesta

Ja tässä seuraava tehtävä: Vertaile Saksan kansainvälistä asemaa vuosina 1919, 1939 ja 1949.

Lisäystä:

Feodolismin heikentymiseen oli useita syitä ja sen tarkkaa päättymisajankohtaa on vaikea määritellä. Sen voi katsoa päättyneen uuden ajan alussa vaikka sen piirteitä toki näkyikin vielä 1800-luvulla. Kaupankäynti elpyi 1000-luvula alkaen. Rahatalouden myötä palkka-armeijat yleistyivät ja ne syrjäyttivät kuninkaiden läänitykset ja talonpoikaisarmeijat. kuninkaan valta alkoi kasvaa ja kehitys kohti kansallisvaliota käynnistyi. Työvoimapula 1300-luvulla mustan surman aiheuttamien kuolemien jälkeen oli suuri, ja tämä paransi merkittävästi talonpoikien asemaa. Löytöretket toivat kuninkaalle lisää rahaa sekä uusia alamaisia. Valistus vastusi yksinvaltiutta ja vaati normaali kansalaisille tasa-arvoa ja lisää oikeuksia. Sääty-yhteiskunta korvaantui luokkayhteiskunnalla aj syntyperän merkitys näin ollen väheni (ei ollut merkitystä synnyitkö köyhään vai rikkaaseen perheeseen, kaikilla oli mahdollisuus pärjätä elämässä)



SEURAAVA KYSYMYS EDELLEEN:Millä tavoin Suomi oli kansainvälisen politiikan pelinappula 1800-luvulla?

[iiduliinu]

Täydentäisin/korjaisin vähän tuota Laudaturin vastausta suomettumiseen, että sen tarkka määritelmä on tilanne, jossa pienempi valtio joutuu kaikessa politiikassaan ottaamaan huomioon suurvallan tahdon ja edun, vaikka ne eivät ole varsinaisesti edes toistensa liittolaisia. Suomettumis-termi tuli käyttöön juuri Suomen tilanteesta sotien jälkeen, mutta sitä voisi yhtä hyvin käyttää mistä tahansa muusta maailman maasta, joka olisi vastaavassa ulkopoliittisessa tilanteessa. (Samanlaista tapausta ei vain taida olla ollut olemassa muualla maailmassa.)

Sitten se uusi kysymys:
Millä tavoin Suomi oli kansainvälisen politiikan pelinappula 1800-luvulla?

Ranskan keisari Napoleon ja venäjän tsaari Aleksanteri I olivat sopineet Tilsitin sopimuksen Venäjälle tappiollisen sodan päätteeksi 1807. Siinä Aleksanteri sitoutui liittymään Napoleonin ajamaan mannermaasulkemukseen Iso-Britanniaa vastaan ja sai tehtäväkseen houkutella muitakin maita mukaan tähän kauppasaartoon. Iso-Britannia oli Ruotsin tärkeä kauppakumppani, joten Napoleon painosti Aleksanteria aloittamaan sodan Ruotsia vastaan ja siten taivuttelemaan sen saartoon mukaan. Tämä sota alkoi keväällä 1808 ja Venäjän armeija sai miehitettyä Suomen etelärannikon hämmästyttävän nopeasti. Viaporin antauduttua Suomen puolustustahto romahti. Alkuperäisin suunnitelmansa vastaisesti keisari päättikin pitää Suomen omassa hallinnassaan. Ruotsi luopui Suomesta virallisesti Haminan rauhassa kesällä 1809. Sitä ennen Aleksanteri oli jo ehtinyt järjestää Suomessa valtiopäivät, jossa vanhat lait ja säätyjärjestelmä turvattiin. Näistä valtiopäivistä toivottiin alkua uudistusten kaudelle, mutta konservatiivinen tsaari Nikolai I ei kutsunut valtiopäivä koolle koko hallituskaudellaan. Syynä oli yleiseurooppalainen konservatistinen henki ja toisaalta haluttomuus laajentaa Suomen erityisasemaa. Hänen seuraajansa Aleksanteri II ei hänkään ollut erityisen muutoshaluinen, mutta Euroopassa alkanut uudistusliikehdintä pakotti tsaarin kiillottamaan julkisuuskuvaansa muun muassa ottamalla Suomen asiat nyt sydämen asioikseen. Monia yhteiskunnallisia uudistuksia saatiin (oppivelvollisuus, elinkeinovapaus, kunnallishallinto yms.), mutta poliittinen elämä jäi edelleen vanhanaikaiseksi ja tsaari kasvatti valtaoikeuksiaan lopettamalla puheet Suomen vanhasta perustulaista ja sen noudattamisesta. Näin tsaari pyrki turvaamaan asemaansa liberalismia korostavassa aateilmapiirissä. Tämä Suomen omien lakien heikko asema tuli erityisesti esille 1800-luvun lopussa, kun nationalismi oli synnyttänyt Venäjällä panslavistisen aatteen, jonka mukaan kaikki Venäjällä asuvat kansallisuudet tulisi venäläistää. Suomessa vuoden 1890 postimanifesti ja erityisesti vuoden 1899 helmikuun manifesti aloittivat sortokausina tunnetun ajan, jonka aikaisilla toimilla Venäjä pyrki tekemään Suomesta tiiviimmän ja samankaltaisemman osan itseään. Pääsyy Suomen tiiviimmälle hallitsemiselle oli se, että pääkaupunki Pietarin turvallisuus oli varmistettava Saksan keisarikunnan yhdistyttyä ja vahvistuttua. Sortotoimet jatkuivat 1900-luvun puolelle ja olivat keskeinen syy myöhemmälle itsenäistymishalukkuudelle.

Toivottavasti tuossa vastauksessani oli nyt jotain, mitä kirjoittaja oli hakenut, vähän hankala kysymys... Ja se tuli muuten mieleen, että Suomen historia olisi ollut huomattavasti vähemmän sotaisaa, jos se Pietari Suuren mokoma olisi perustanut kaupunkinsa jonnekin pikkuisen kauemmas Suomen rajasta Tietäväthän kaikki muuten muistisäännön Suomea hallinneisiin keisareihin? Koodi sana on banaani seuraavasta syystä:

B
Aleksanteri I
Nikolai I
Aleksanteri II
Aleksanteri III
Nikolai II
I

Sitten:
Mitkä aatteet ja tyylisuunnat ovat nostaneet antiikin ihanteekseen ja mitä ne ovat antiikissa arvostaneet?

[sukariini]

Mitkä aatteet ja tyylisuunnat ovat nostaneet antiikin ihanteekseen ja mitä ne ovat antiikissa arvostaneet?

Renessanssi (1400-luku) - tarkoittaa käännöksenä uudelleensyntymistä ja nimenomaan antiikin uudelleensyntymistä; antiikin kokonaisvaltainen ihailu, kopioitiin antiikin filosofian tekstejä ja arkkitehtuurissa näkyi esimerkiksi päätykolmiot ja pylväät, aiheita myös antiikista: esimerkiksi Kreikan jumaltarusto, renessanssin kirjallisuudesta Shakespeare on ottanut teoksiinsa vaikutteita antiikista, veistoksissa oli alastomia ihmisvartaloita, esim. Michelangelon Sikstuksen kappale
Humanismi (1400-luku) - antiikin ihmisen ihailu, kreikan kieli ja antiikin kirjoitukset ihanteina; sivistys, Erasmus Rotterdamilainen ja Martti Luther humanisteja
Uusklassismi (1700- luku) - Pompejin rauniot herätti uudelleen kiinnostusta antiikkiin, haettiin malleja ja ihanteita antiikista, esimerkkinä pylväät, yksinkertaiset ja suorat muodot, Helsingin Senaatintori esimerkkinä
Kansallissosialismi - monumentaalisuuden ja suuruuden ihannointi, antiikin sankaruus ja voimakkuus, patsaiden mallia antiikista
Kommunismi - monumentaalisuuden ja suuruuden ihannointi, antiikin sankaruus

Onko muita? Tässä on nyt oikeestaan vaan lueteltuna noi antiikin piirteet mutta noistahan sitä vastausta lähdettäis tekemään...

Kerro Suomen sisäpolitiikasta 1920- ja 1930- luvuilla.