A-studio 22.6.: Lauri Ihalainen ja työttömät

[Hobbes]

Barrett kirjoitti:

Pitääpä lukea ihan ajatuksen kanssa myöhemmin.

Tuossa muuten toinen lyhyt artikkeli markkinamonetarismista, siitä kuinka politiikkaa tulisi muuttaa, ja kuinka esim. EKP:tä tulisi muuttaa:

http://capitalismandfredom.blogspot....lpractice.html

Tämän näkemyksen mukaan matala nimellisen BKT:n (NGDP) kasvu johtaa työttömyyteen ja vähäisiin verotuloihin. Eli budjettivajeet johtuvat alhaisesta NGDP:n kasvusta, ja ongelmaa ei korjaa se että valtiot yrittävät finanssipolitiikalla elvyttää talouksia (ja samalla ylivelkaantuvat), vaan se että keskuspankit ottavat tavoitteekseen turvata riittävä NGDP:n kasvu.

Euroopassa EKP:n mandaattia pitäisi laajentaa pelkästä hintavakauden ylläpidosta (myös siihen, että se ottaisi tavoitteekseen esim. 5-7% NGDP:n kasvun). Fed:illä USA:ssa on kaksoismandaatti ylläpitää hintavakautta ja työllisyyttä, miksei EKP:llä ole?!

Vaikka en olekaan ekonomisti, niin tuo markkinamonetaristinen argumentti näyttäisi olevan lähempänä omia ajatuksiani kuin tuo chartalistinen (MMT) ajattelu. Elvyttävää finanssipolitiikkaa (valtiot) tarvitaan laskusuhdanteissa, mutta muutoin näkisin että jos markkinamonetaristit ovat oikeassa, tulisi kokonaiskysyntää ja työllisyyttä ylläpitää rahapolitiikalla (keskuspankit).

Lisäys: Ja tuossa vielä artikkeli markkinamonetarismista ja Fedistä Scott Sumnerin kirjoitamana:

http://www.nationalaffairs.com/publi...geting-the-fed

Olisiko tällaisesta raha- ja talouspolitiikan muutoksesta apua Euroopalle? Euro kenties olisi pelastettavissa EKP:n mandaattia muuttamalla, siten että hintavakauden varjelemisen lisäksi sille sälytettäisiin työllisyydestä huolehtiminen, ja rahapolitiikan ohjenuoraksi otettaisiin NGDP:n kasvun pitäminen tietyllä uralla. Samalla valtioiden tulisi pyrkiä kestäviin budjetteihin ja budjettivajeisiin, niin että vajeista ei muodostu rakenteellisia, ja ylivelkaantuminen vältetään.

Eli olisiko ratkaisun avaimet sittenkin EKP:n peruskirjan ja tehtävien uudelleenarvioinnissa, ja siten ei tarvittaisi liittovaltiokehitystä euron pelastamiseksi?! Eurooppa pysyisi itsenäisten valtioiden yhteisönä. Muussa tapauksessa rupean jo näkemään paluun kansallisiin valuuttoihin melkeinpä houkuttelevampana vaihtoehtona. Nykypolitiikalla kriisi uhkaa jatkua loputtomiin.

[Barrett]

Hobbes kirjoitti:

Fed:illä USA:ssa on kaksoismandaatti ylläpitää hintavakautta ja työllisyyttä, miksei EKP:llä ole?!

Todella hyvä kysymys.

Hobbes kirjoitti:

Olisiko tällaisesta raha- ja talouspolitiikan muutoksesta apua Euroopalle? Euro kenties olisi pelastettavissa EKP:n mandaattia muuttamalla, siten että hintavakauden varjelemisen lisäksi sille sälytettäisiin työllisyydestä huolehtiminen, ja rahapolitiikan ohjenuoraksi otettaisiin NGDP:n kasvun pitäminen tietyllä uralla. Samalla valtioiden tulisi pyrkiä kestäviin budjetteihin ja budjettivajeisiin, niin että vajeista ei muodostu rakenteellisia, ja ylivelkaantuminen vältetään.

Lyhyen perehtymisen pohjalta sanoisin, että markkinamonetaristien näkemyksiin liittyy valtavia ongelmia. Rahapolitiikalla ei luoda työpaikkoja sillä ainoastaan finanssipolitiikalla valtio voi lisätä kysyntää yritysten tuotteille. Rahapoliitiikka toimii todellisuudessa korkotason säätelyn välineenä. Rahapolitiikan tehottomuudesta kertovat meneillään olevan kriisin massiiviset rahapoliittiset operaatiot , jotka eivät ole saaneet kokonaiskysyntää kasvamaan. Aivan samalla tavalla Fed ei kyennyt ekspansiiivisella rahapolitiikalla estämään, pysäyttämään tai lopettamaan suurta lamaa 1930-luvulla. Fed toteutti valtavia operaatioita ja New Yorkin Fed avasi diskonttoikkunansa paikallisille pankeille. Rahapoliittiset operaatiot eivät auttaneet, koska pankit eivät löytäneet halukkaita ja maksukykyisiä asiakkaita. Keskuspankki ei kontrolloi rahan tarjontaa vaan ainoastaan vastaa talouden sisäisiin tapahtumiin. Rahan tarjonta siis määräytyy endogeenisesti.

Pankkireserveiden lisääminen ei lisää lainantoa. Pankit myöntävät lainoja halukkaille ja maksukykyisille asiakkaille luoden samalla talletuksen. Reservit hankitaan vasta jälkeenpäin joko pankkien välisiltä markkinoilta tai keskuspankin diskonttoikkunasta.

Tietyn kasvulukeman asettaminen tavoitteeksi on jo itsessään riittämätön tavoite. Talouskasvu ei vielä tarkoita työllisyyden lisäämistä. Eli talouskasvuluvut eivät vielä todellisuudessa kerro paljoakaan siitä, mitä työllisyydelle ja hintavakaudelle tapahtuu. Itse ajattelen asiaa siitä näkökulmasta, että parantunut työllisyys luo talouskasvua. Kasvu siis seuraa työpaikkojen luomisesta. On siis parempi pyrkiä konkreettisiin tavoitteisiin. Tiettyyn kasvulukemaan pääseminen voi olla käytännössä vaikeaa ja tämä ei vielä valaise, mitä eri rahoitustaseille tapahtuu (Godleyn sektorianalyysi).

Markkinamonetaristien uskossa rahapolitiikan voimaan on erittäin paljon samaa kuin viimeisen 30 vuoden valloilla olleessa uusklassisessa ajattelussa. Tämän mukaan finanssipolitiikan tulisi pyrkiä tasapainoisiin budjetteihin ja rahapoliitiikka on se väline, jonka avulla "hienosäädetään" taloutta. Rahapolitiikkaa kiristetään nousukaudella ja löysätään laskukaudella. Itse pidän tällaista ajattelua puhtaasti teoreettisena ja argumentoin, että empiirinen todistusaineisto selvästi osoittaa kapitalismin toimivan aivan toisella tavalla. Huomaan, että markkinamonetaristit ovat sentään luopuneet tarkoista "rahan kasvuun" liittyvistä tavoitteista. 80-luvun alun milton friedmanit vaativat keskuspankkia hyvin tarkasti kontrolloimaan näitä indikaattoreita (yksinkertaistettuna rahan tarjontaa). Seuraukset olivat täydellinen fiasko. Fedin nostaessa korkotasoaan käynnistyi Latinalaisen Amerikan velkakriisi, sillä useilla valtioilla valtionvelat olivat dollarimääräisiä. Samalla USA itse joutui keskelle sodanjälkeisen historiansa pahinta taantumaa. Nämä opit hylättiin käytännössä melko pian ja siirryttiin ekspansiivisempaan finanssipolitiikkaan. Ronald Reagan ei siis ollut aivan kaikkea sitä, mitä myöhempi historiankirjoitus väittää hänen olleen.

Markkinamonetaristit näyttävät myös uusklassisen teorian tavoin perustavan argumenttinsa suurelta osin "rationaalisiin odotuksiin" ja "tehokkaiden markkinoiden hypoteesiin". Tämän mukaan sijoittajat ovat aina oikeassa hintojen ja riskien määrittelyssä. Hypoteesin mukaan finanssikriisit eivät edes ole mahdollisia. Yleltä tuli joskus dokumentti, jossa ei-chartalistiset taloustietelijät kumosivat kevyesti kyseisen hypoteesin "rationaalisista odotuksista". (Piti ihan googlettaa dokkarin nimi. Se oli "Rahan mielivalta".)

Hobbes kirjoitti:

Eli olisiko ratkaisun avaimet sittenkin EKP:n peruskirjan ja tehtävien uudelleenarvioinnissa, ja siten ei tarvittaisi liittovaltiokehitystä euron pelastamiseksi?! Eurooppa pysyisi itsenäisten valtioiden yhteisönä. Muussa tapauksessa rupean jo näkemään paluun kansallisiin valuuttoihin melkeinpä houkuttelevampana vaihtoehtona. Nykypolitiikalla kriisi uhkaa jatkua loputtomiin.

Liittovaltion tai kansallisten valuuttojen lisäksi kolmas vaihtoehto voisi olla laajat tulonsiirrot ja nimenomaan vaihtotaseisiin vaikuttaminen. Mikäli euroalueella laadittaisiin tarkat säännöt liian suurista yli ja alijäämistä, epätasapainoja voitaisiin korjata. Liian suurista vaihtotaseiden ylijäämistä verotettaisiin osa pois. Tämä kannustaisi ylläpitämään myös kotimaista kysyntää sen sijaan, että haetaan "köyhdytä naapurisi" -politiikalla vientikilpailukykyä. Vastaavasti sanktioitaisiin myös liian suuret vaihtotaseen alijäämät, jolla hillittäisiin kotimaista kysyntää ja kannustettaisiin panostamaan vientikilpailukykyyn. Luin tällaisesta ehdotuksesta vähän aikaa sitten ja mitä enemmän asiaa pohdin, sitä paremmalta tämä alkaa tuntua. En sano, että tämä olisi kansallisia valuuttoja parempi ratkaisu. Ainakin tämä olisi nykyistä "sisäistä devalvaatiota" oleellisesti parempi.

[kurkiaura]

"Sijoitusyhtiö TF Market Advisors pohdiskeli taannoin blogissaan,
miksi sijoittavat ovat tällä hetkellä valmiita jopa maksamaan tietyille maille, kuten Suomelle ja Saksalle, lainan myöntämisestä.
– Ainoa järkeenkäypä selitys on mielestäni se, että sijoittajat pelaavat vanhoihin valuuttoihin siirtymisen puolesta. Eniten järkeä tuntuu olevan ajatuksessa, että negatiiviset korot johtuvat sijoittajien toiveesta saada uutta valuuttaa, Tchir kirjoitti."

- jos kaikki sijoittajat pelaa euroa vastaan, niin mitä meidän hyödyttää syytää rahaamme turhaan ERVV:hen ja EVM:ään velaksi
Eurofanaatikot "tappellee" tyhmyyttään tuulimyllyjä vastaan.

Lisäksi jutun luettuani itseäni jäi mietityttämään
1) Miksi emme nyt ota uutta velkaa ja maksa vanhoja pois, jos kerran saamme lainaa ilmaiseksi
2) Ja, jos aletaan elvyttää velkarahalla, niin kannattaako elvyttää esim. espanjalaisia sairaanhoitajia ( niitähän oli tulossa jotain 2000 Varsinais-Suomeen. Enpä tiiä, onko tullut )
Ja kannattaako elvyttää virolais-firmoja rakennusalalla.

Meinaan, kun kotimaassakin on työttömiä.
Eikö kannattaisi elvyttää kotimaan yli 7 %:n työttömiä.
Siinä se olisi Ihalaisen tärkein tehtävä koordinoida koulutus siten, että Suomessa ihmisiä koulutettaisiin oikeille aloille, eikä suoraan työttömiksi kortistoon.
- sorry vaan Ihalaisen kannattajat

http://www.taloussanomat.fi/kansanta...0#commentsHere

[Hobbes]

kurkiaura kirjoitti:

"Sijoitusyhtiö TF Market Advisors pohdiskeli taannoin blogissaan,
miksi sijoittavat ovat tällä hetkellä valmiita jopa maksamaan tietyille maille, kuten Suomelle ja Saksalle, lainan myöntämisestä.
– Ainoa järkeenkäypä selitys on mielestäni se, että sijoittajat pelaavat vanhoihin valuuttoihin siirtymisen puolesta. Eniten järkeä tuntuu olevan ajatuksessa, että negatiiviset korot johtuvat sijoittajien toiveesta saada uutta valuuttaa, Tchir kirjoitti."

- jos kaikki sijoittajat pelaa euroa vastaan, niin mitä meidän hyödyttää syytää rahaamme turhaan ERVV:hen ja EVM:ään velaksi
Eurofanaatikot "tappellee" tyhmyyttään tuulimyllyjä vastaan.

Lisäksi jutun luettuani itseäni jäi mietityttämään
1) Miksi emme nyt ota uutta velkaa ja maksa vanhoja pois, jos kerran saamme lainaa ilmaiseksi
2) Ja, jos aletaan elvyttää velkarahalla, niin kannattaako elvyttää esim. espanjalaisia sairaanhoitajia ( niitähän oli tulossa jotain 2000 Varsinais-Suomeen. Enpä tiiä, onko tullut )
Ja kannattaako elvyttää virolais-firmoja rakennusalalla.

Meinaan, kun kotimaassakin on työttömiä.
Eikö kannattaisi elvyttää kotimaan yli 7 %:n työttömiä.
Siinä se olisi Ihalaisen tärkein tehtävä koordinoida koulutus siten, että Suomessa ihmisiä koulutettaisiin oikeille aloille, eikä suoraan työttömiksi kortistoon.
- sorry vaan Ihalaisen kannattajat

http://www.taloussanomat.fi/kansanta...0#commentsHere

Tuohon ensimmäiseen kysymykseesi vastaisin, että Suomi on tehnyt juuri niin, että Valtiokonttori on maksanut vanhoja lainoja pois ja ottanut uutta lainaa matalilla koroilla. Jostain uutisesta luin (jos muistan oikein) että valtion korkomenot ovat jopa laskeneet, vaikka uutta velkaa on otettu 30 miljardia euroa.

Tuosta elvytyksestä sanoisin, että tietyssä mielessä Suomi elvyttää säästöistä ja veronkorotuksista huolimatta ensi vuonnakin 6,6 miljardilla eurolla, jonka siis otamme lisää velkaa. Mielestäni hallituksen on nyt epävarmassa taloustilanteessa edettävä maltillisesti. Valtion budjettialijäämä pitäisi pitkällä aikavälillä saada kurottua umpeen, mutta näin parin seuraavan vuoden aikajänteellä nyt ei pitäisi tehdä uusia säästöjä jo sovittujen lisäksi, jotta edes kotimainen kysyntä pysyisi joten kuten ennallaan.

Eli mielestäni me jo elvytämme koko ajan, koska valtio ottaa joka vuosi miljardikaupalla lisää velkaa. Joidenkin mielestä pitäisi elvyttää (ottaa velkaa) enemmän. Mutta tämä on tie, joka johtaa helposti ylivelkaantumiseen. Itse näkisin, että se hallituksen linja tässä on nyt se kultainen keskitie. Pysykäämme tällä linjalla ainakin toistaiseksi.

[kurkiaura]

Hobbes kirjoitti:

Tuohon ensimmäiseen kysymykseesi vastaisin, että Suomi on tehnyt juuri niin, että Valtiokonttori on maksanut vanhoja lainoja pois ja ottanut uutta lainaa matalilla koroilla. Jostain uutisesta luin (jos muistan oikein) että valtion korkomenot ovat jopa laskeneet, vaikka uutta velkaa on otettu 30 miljardia euroa.
.

Kiitos valistuksesta Hobbes. Näin se varmaan on ja hyvä näin. Nykytilanne pitää meidänkin osata käyttää omaksi eduksi. Eli Valtiokonttorille "pointsit".

Hobbes kirjoitti:

Tuosta elvytyksestä sanoisin, että tietyssä mielessä Suomi elvyttää säästöistä ja veronkorotuksista huolimatta ensi vuonnakin 6,6 miljardilla eurolla, jonka siis otamme lisää velkaa. Mielestäni hallituksen on nyt epävarmassa taloustilanteessa edettävä maltillisesti. Valtion budjettialijäämä pitäisi pitkällä aikavälillä saada kurottua umpeen, mutta näin parin seuraavan vuoden aikajänteellä nyt ei pitäisi tehdä uusia säästöjä jo sovittujen lisäksi, jotta edes kotimainen kysyntä pysyisi joten kuten ennallaan.

Eli mielestäni me jo elvytämme koko ajan, koska valtio ottaa joka vuosi miljardikaupalla lisää velkaa. Joidenkin mielestä pitäisi elvyttää (ottaa velkaa) enemmän. Mutta tämä on tie, joka johtaa helposti ylivelkaantumiseen. Itse näkisin, että se hallituksen linja tässä on nyt se kultainen keskitie. Pysykäämme tällä linjalla ainakin toistaiseksi.

Asiaa pohdittuani tulin samoille aaltopituuksille kanssasi.
Eli ei se velkaelvytys kovin hyvältä maistu minunkaan suussa.
Pointtini oli enemmänkin se, että jos elvytetään, niin elvytetään siteen suomalaista työtöntä porukkaa mielummin, kuin espanjanlaisia senjoriittoja ( terveyspalvelut ) ta virolaisia alihankinta-rakentajia, jotka tekee työtä virolaisfirmoille 300 €:n kuukausipalkalla ( näin luulen tietäen palkkatason siellä).
Luulisi sen olevan Suomen Kansantaloudelle edullisempaa, vaikka jossain yksittäisessä urakassa virolaisten alihankintafirmojen käyttö olisikin edullisempaa.
Tässä taas töitä Ihalaiselle. Sorry taas Ihalais-fanaatikot , mutta kyllä ministerin pitää työtä tehdä tosissaan suomalaisten työttömien puolesta.

Mitä mieltä muuten olet tästä
" Silloin Saksan ja EKP:n valitsema linja ongelmamaiden rahoittamiseksi tuhoaisi myös maksajamaiden, esimerkiksi Suomen ja Saksan, keskuspankkien taseet. "

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ro...o/201208246395

Eikö tässä veronmaksajat lopulta joudu epädemokraattisen toimijan ( lainaus presidentti Niinistön termistä ) maksumiehiksi.
- epädemokraattinen toimija - siis meillä Suomen Pankki / Erkki Liikanen - on tällöin paljosta vastuussa.

.
.

[Hobbes]

kurkiaura kirjoitti:

Mitä mieltä muuten olet tästä
" Silloin Saksan ja EKP:n valitsema linja ongelmamaiden rahoittamiseksi tuhoaisi myös maksajamaiden, esimerkiksi Suomen ja Saksan, keskuspankkien taseet. "

Eikö tässä veronmaksajat lopulta joudu epädemokraattisen toimijan ( lainaus presidentti Niinistön termistä ) maksumiehiksi.
- epädemokraattinen toimija - siis meillä Suomen Pankki / Erkki Liikanen - on tällöin paljosta vastuussa.

En tuota Kauppalehden artikkelia päässyt lukemaan, mutta se verran kommentoisin, että noi EKP:n mahdolliset kriisimaiden velkakirjaostot ovat riski, mutta tämä riski realisoituu vasta jos euro hajoaa, tai maat jättävät tyystin velkansa maksamatta.

Tuo kommenttisi epädemokraattisesta toimijasta on mielenkiintoinen, ja kyseessähän on demokratiavaje. Mutta EKP ja esim. USA:n Fed ovat itsenäisiä taloudellisia toimijoita juuri siitä syystä, että on katsottu rahapolitiikan kannalta paremmaksi, että poliitikot eivät sotkeudu keskuspankin jokapäiväiseen toimintaan. Eli poliitikot eivät esim. pääse painamaan rahaa valtiovarainministeriölle. Mutta tällaisessa poikkeustilanteessa, jossa esim. EKP mahdollisesti kasvattaa veronmaksajienkin riskiä, on selvää että demokratiavajeella on merkitystä.

Näin yleisemmällä tasolla tuo demokratiavaje liittyy mm. politiikan ja talouden suhteeseen sekä kansalliseen suvereniteettiin. Yleisesti tutkijoiden keskuudessa ollaan sitä mieltä, että kansallisen demokraattisen politiikan teon edellytykset ovat kaventuneet suhteessa kansainväliseen ja taloudelliseen tilaan.

Kansallisella tasolla esim. keskuspankin itsenäisyys vähentää demokraattisen päätöksenteon edellytyksiä, kun rahapolitiikka on erotettu muusta politiikasta. Kansainvälisellä tasolla Suomikin on sitoutunut esim. EU:n lainsäädäntöön tai esim. Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöihin. Jokaisessa näistä tapauksista kansallisen demokraaattisen politiikan teon edellytykset ovat kaventuneet.

Tietysti näin ei olisi tehty, ellei olisi uskottu, että tuosta demokraattisen kansallisen päätöksenteon kaventumisesta saatavat hyödyt olisivat suuremmat kuin mahdolliset haitat. Tästä kuitenkin ollaan montaa mieltä. Kaikki eivät esim. hyväksy uusliberalistisen politiikan suosituksia, joilla järjestelmällisesti siirretään päätöksiä demokraattisen vaikuttamisen ulottumattomiin, ja 'puhtaasti' taloudellisiksi kysymyksiksi.

[kurkiaura]

Hobbes kirjoitti:

En tuota Kauppalehden artikkelia päässyt lukemaan, mutta se verran kommentoisin, että noi EKP:n mahdolliset kriisimaiden velkakirjaostot ovat riski, mutta tämä riski realisoituu vasta jos euro hajoaa, tai maat jättävät tyystin velkansa maksamatta.

Tuo kommenttisi epädemokraattisesta toimijasta on mielenkiintoinen, ja kyseessähän on demokratiavaje. Mutta EKP ja esim. USA:n Fed ovat itsenäisiä taloudellisia toimijoita juuri siitä syystä, että on katsottu rahapolitiikan kannalta paremmaksi, että poliitikot eivät sotkeudu keskuspankin jokapäiväiseen toimintaan. Eli poliitikot eivät esim. pääse painamaan rahaa valtiovarainministeriölle. Mutta tällaisessa poikkeustilanteessa, jossa esim. EKP mahdollisesti kasvattaa veronmaksajienkin riskiä, on selvää että demokratiavajeella on merkitystä.

Näin yleisemmällä tasolla tuo demokratiavaje liittyy mm. politiikan ja talouden suhteeseen sekä kansalliseen suvereniteettiin. Yleisesti tutkijoiden keskuudessa ollaan sitä mieltä, että kansallisen demokraattisen politiikan teon edellytykset ovat kaventuneet suhteessa kansainväliseen ja taloudelliseen tilaan.

Kansallisella tasolla esim. keskuspankin itsenäisyys vähentää demokraattisen päätöksenteon edellytyksiä, kun rahapolitiikka on erotettu muusta politiikasta. Kansainvälisellä tasolla Suomikin on sitoutunut esim. EU:n lainsäädäntöön tai esim. Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöihin. Jokaisessa näistä tapauksista kansallisen demokraaattisen politiikan teon edellytykset ovat kaventuneet.

Tietysti näin ei olisi tehty, ellei olisi uskottu, että tuosta demokraattisen kansallisen päätöksenteon kaventumisesta saatavat hyödyt olisivat suuremmat kuin mahdolliset haitat. Tästä kuitenkin ollaan montaa mieltä. Kaikki eivät esim. hyväksy uusliberalistisen politiikan suosituksia, joilla järjestelmällisesti siirretään päätöksiä demokraattisen vaikuttamisen ulottumattomiin, ja 'puhtaasti' taloudellisiksi kysymyksiksi.

Nähdäkseni tuo tämän päivän Jan Hurrin taloussanomien kirjoituskin ottaa kantaa tavallaan tähän demokratiavajeeseen ja EKP:n / Suomen Pankin mahdollisesti toteutuvaan TASE-vaje riskiin.

Kas näin.
"Saatavien – ja samalla pankkien taseiden – laatu on rutkasti rujompi kuin pankkien kantti kestää tunnustaa tappioita kirjaamalla."
"EKP:n toimenpiteet eivät näy eurovaltioiden velkaluvuissa, mutta nekin ovat viime kädessä eurovaltioiden vastuulla."

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurr.../201236361/170

Tuolla toisella palstalla tätä kyllä jo sivusin, mutta samasta asiasta on kysymys.
Ja, jos oikein ymmärrän, nämä EKP-riskit ovat paljon suuremmat, kuin ERVV-/EVM-riskit.
Siis, kun euro hajoaa. Ja siltä se vahvasti näyttää, kun nyt lukee vaikka tuon Hurrin artikkelin.

[kurkiaura]

Katselin tässä eduskunnan kyselytuntia.

Ensin Ihalainen kielsi kaikenlaisen keskustelun tähän Turun telakkatilaukseen liittyen.
Sitten Ihalainen kielsi kaikenlaisen keskustelun nuorison yhteiskuntatakuu-uudistukseen liittyen.
Sitten Gustafsson ei pitänyt jonkun Kepun edustajan sävystä.
Sitten Ihalainen toivoi, ettei hänen olisi tarvinnut sanoa, että tämä hallitus ei ole jne.

Arvoisat ministerit Ihalainen ja Gustafsoon. Maan tapa ei enää valitettavasti ole se, että asioista ei saa keskustella.
Olette pikkasen ajastanne jäljessä !

Mitähän varten eduskunnan kyselytunteja sitten järjestetään.

[jukkis-34]

Sitähän ei missään tapauksessa saisi sanoa, että työttömien nuorten ja kouluttamatomienkin joukossa taitaa olla aika paljon myös niitä, joille ei ns.paskaduunit kelpaa tai ovat valmiiksi muuten vetämättömiä. Jos ei ole oikein mitään tarkoitustakaan ruveta elättämään itseään tekemällä mitä tahansa, on turha kuvitella, että joku tulisi pyytelemään kivoihin hommiin kolmen tonnin alkupalkoilla. viitenä päivänä viikossa 6 viikon kesälomaa unohtamatta, niin ja tietenkin kolmen päivän koulutusvapaapäiviä on joka vuosi. Ne voi käyttää joko työn osaamisen parantamiseen tai loman jatkeena vaikka jouluaikana, jotta saa täyden viikon oleskeluun Kanarialla. Siellähän sitä mitään osaamatonkin latautuu taas työelämään manaamaan vaikkapa kurjaa kaamosta.

[Marttamuori]

Niin, Soini kuuli selvästi ensimmäisen kerran Ihalaiselta jonkinlaisen selityksen,miksei valtio takaa suomalaista telakkaa.Katainen sanoi rikkovansa lakia, jos puhuu asiasta.

Soini ymmärsi heti ,eikä jatkanut asiasta enempää. Kummallista, ettei kansanedustajia ole informoitu selkeästi mistä tässä telakkajutussa on kyse.

Olen vakuuttunut, että jos Perussuomalaisilla on hyviä ehdotuksia nuorisotakuun toteutumiseksi, ne hylättäisiin vain siksi, että Perussuomalainen on niitä ehdottanut.

Tai ehdotus otettaisiin käyttöön, mutta kerrottaisiin idean olevan demareitten tai kokoomuksen. Näin on tapahtunut monesti muissa asioissa.

Pääasia tietysti on, että nuorisotakuu toteutuu, mutta itse epäilen vahvasti, ettei löydy riittävästi työnantajia eikä sopivaa koulutusta.