Lainaus:
stool kirjoitti:
Moro reikani!
Meillä on näköjään eriävät mielipiteet. En tarkoittanutkaan että saksa olisi menestytynyt sotatoimissa! Tai pitäisi täsmentää että olisi menestynyt kyllä niissäkin jos olisi ollut oikeat johtajat etenkin ylipäällikkönä. Mutta nämä ylipäälliköt olivat tehtäväänsä nähden verrettavissa meidän nykyiseen pää-ja valtionvarain ministeriin.
Mutta talouden suhteen siellä osataan toimia oikein. Saksan vietävissä meidänkin "nilkit" painaa perässä!
Äsken katsoin "jälkiviisaat" netistä kun pääsin välillä sivistyksen pariin. Huomasin että Kalle Isokallionkin mielipiteet tukee omiani saksan pelistä. Varmasti moni muukin on asiaa uumoillut että pa. valtioiden "auttaminen" loppuu kun sijoittajat ovat saaneet riittäväksi katsomansa voiton sijoituksilleen.
Miksi muuten sijoittaja vastuita ei saada aikaseksi! Kyllä sen pitäisi jotain kertoa pelin kieroudesta. Saksa on tässä pelissä eräs suurimpia voittaja ellei jotain aivan poikkeuksellista tapahdu.
Itse kukin voi kuvitella miten meidän sitten tulee käymään. Omituista vain että Suomen suurin "populisti" T. Soini on ollut koko ajan oikeassa.
|
-Tulevaisuudessa Suomessa kerrotaan tarua, kauhu sellaista, hallituksesta joka vähät välitti oman maan kansalaisista. Hallitus ajoi maan velkavankeuteen
(mennessään takaamaan perusteettomia lainoja ja lainatessaan itse ilman riittäviä takuita. Lopullisena romahduksena myydessään kaikki valtion yritykset maksaakseen velkojen korot. Lisätään vielä maamme luonnonvarat jotka myös myytiin pilkkahinnalla ulkomaisille pankeille ja sijoitusyhtiöille) joka jatkui monien sukupolvien ajan ja itseasiassa ei loppunut koskaan....
-Hallituksen ministerit ja muut vastuulliset jäsenet junailivat itselleen syytesuojan, toisen ketkun, Italialaisen Berlusconin tapaan.
-Monet hallituksessa olleiden ministereiden jälkeläiset vaihtoivat sukunimeään etteivät ihmiset tunnistaisi ja sylkisi heidän päälleen.
-Suomesta on tullut Euroopan Albania, tosin Albanialla menee premmin kuin Suomalaisilla jotka rypevät velkavankeudessa.
-Maamme oli ajettu taloudellisesti niin kuralle ettei sitä voinut pelastaa persut eikä Ukko Ylijumalakaan....
-Maamme laulun sanat kuvaavat todella oloja tulevaisuuden Suomesta.
Maamme-laulu.
Oi maamme, Suomi, synnyinmaa,
soi, sana kultainen.
Ei laaksoa, ei kukkulaa,
ei vettä, rantaa rakkaampaa,
kuin kotimaa tää pohjoinen,
maa kallis isien.
On maamme köyhä, siksi jää,
jos kultaa kaivannet.
Sen vieras kyllä hylkäjää,
mut meille kallein maa on tää,
sen salot, saaret, manteret
ne meist on kultaiset.
Ovatpa meille rakkahat
koskemme kuohuineen,
ikuisten honkain huminat,
täht´yömme, kesät kirkkahat,
kaikk´kuvineen ja lauluineen
mi painui sydämeen.
Täss auroin, miekoin, miettehin
isämme sotivat,
kum päivä piili pilvihin
tai loisti onnen paistehin,
täss Suomen kansan vaikeimmat
he vaivat kokivat.
Tään kansan taistelut ken voi
ne kertoella, ken?
Kun sota laaksoissamme soi,
ja halla näläntuskan toi,
ken mittasi sen hurmehen
ja kärsimykset sen?
Täss on sen veri virrannut
hyväksi meidänkin,
täss iloaan on nauttinut
ja murheitansa huokaillut
se kansa, jolle muinaisin
kuormamme pantihin.
Tääll´olo meill on verraton
ja kaikki suotuisaa,
vaikk onni mikä tulkohon,
maa isänmaa se meillä on.
Mi maailmass on armaampaa
ja mikä kallimpaa?
Ja tässä, täss´ on tämä maa,
sen näkee silmämme.
me kättä voimme ojentaa
ja vettä rantaa osoittaa
ja sanoa: kas tuoss´ on se,
maa armas isäimme.
Jos loistoon meitä saatettais
vaikk´ kultapilvihin,
mis itkien ei huoattais,
vaan tärkein riemun sielu sais,
ois tähän köyhään kotihin
haluamme kuitenkin.
Totuuden, runon kotimaa
maa tuhatjärvinen
miss´ elämämme suojan saa,
sa muistojen, sa toivon maa,
ain ollos, onnees tyytyen,
vapaa ja iloinen.
Sun kukoistukses kuorestaan
se kerran puhkeaa,
viel lempemme saa hehkullaan
sun toivos, riemus nousemaan,
ja kerran, laulus synnyinmaa
korkeemman kaiun saa.
Paavo Cajander.