|
Toimitus
|
Vrazumihin
Lähetetty: 16.7.2010 14:58
Jeps, kiitokset bocadillolle.
Seuraavaksi tekstilajit ja tekstityypit, konteksti sekä settiä proosasta. Tuosta kontekstista ei kyllä ota sikakaan selvää näillä äidinkielen termeillä...
-
Tekstityypit:
- Kertomus
- Kuvaus
- Erittely
- Argumentaatio
- Ohjaileva teksti
Tekstilajeja:
- Artikkeli käsittelee laajasti jotakin asiaa, esittää taustatietoja, pohtii syitä ja seurauksia ja voi luoda katseen tulevaan
- Raportti
- Arvostelu esittelee ja arvioi kohteena olevaa teosta.
- Uutinen
- Vastine antaa kirjoittajalle mahdollisuuden vastata häntä itseään koskeviin kommentteihin siinä lehdessä, jossa kommentit on julkaistu
- Pääkirjoitus ilmaisee lehden kannan johonkin ajankohtaiseen asiaan. Voi olla päätoimittajan lisäksi myös tavallisen toimittajan laatima
- Kolumni on mielipideteksti, jossa joku tunnettu henkilö kertoo kantansa jostakin ajankohtaisesta asiasta vakituisella palstalla
- Pakina käsittelee yleensä ajankohtaista aihetta ja on sävyltään henkevä ja humoristinen. Sekä pakinat että kolumnit sisältävät ironiaa, joten niitä ei pidä lukea kirjoittajan ehdottomina mielipiteinä
- Essee käsittelee asioita pintaa syvemmältä ja arvioi asioiden välisiä yhteyksiä
- Sarjakuvat, kuvakirjat, sanomalehti- ja aikakauslehtitekstit
- Mainokset
Tekstin esiintymisympäristöt eli kontekstit
- Fyysinen konteksti. Missä teksti on ilmestynyt? Kuka sen on kirjoittanut? Milloin teksti on ilmestynyt?
- Kirjoitusajan konteksti. Voimme lukea eri mantereelta, eri kulttuureista ja eri aikakaudelta tulevia tekstejä
- Lukijan konteksti (?)
- Tekstin maailmankuva
Polttopisteessä proosa
Proosalla tarkoitetaan suorasanaista kertomakirjallisuutta, jonka päälajit ovat romaani ja novelli. Koska teoksen lajin määrittely on toisinaan vaikeaa, käyttöön on otettu myös nimitys pienoisromaani tai lyhytproosa.
Novellityyppejä:
- Juoninovelli (tai boccacciolainen novelli) perustuu tiiviiseen kerrontaan ja moniin juonenkäänteisiin, joita seuraa selkeä loppuratkaisu. Juoninovelliin kuuluu käännekohta, jonka jälkeen novellin loppu yleensä ratkeaa
- Tilannenovellissa juonella ei ole suurta merkitystä. Siinä kuvataan ihmisten välisiä tunnetiloja.
- Absurdi novelli. Puhutaan varmaan lukiolaisten promillesta, jotka ymmärtävät Kafkan novelleja, joten tällaista tuskin tulee analysoitavaksi kokeeseen =)
- Arkinen novelli eli nykynovelli on kuin tilannenovelli, mutta kirjailijat saattavat jaksotella vaikkapa kertojaa tai kielimuotoa vaihtamalla.
Proosan lukemisesta:
- Henkilöt: Pää- ja sivuhenkilöt, heidän väliset suhteet ja heidän muuttumiset (esim. lopussa ei ole kiinnostunut naisesta enää esineellisesti tjmv.)
- Kerronta vaihtelee teoksen sisällä. Siinä voi olla vuoropuhelua, kuvailua ja henkilöiden ajatusten esittelyä. Myös kielen vaihtelu kuuluu kerronnan tarkasteluun. Epäsuora kerronta
- Kertoja ei ole sama asia kuin proosan kirjoittaja, vaan hän on luonut kertojalle hahmon ja roolin. Minäkertoja esiintyy minä-muodossa, jolloin hän on ikään kuin itse nähnyt tai kokenut tapahtumat. Jos kertoja tietää kuvaamansa tapahtumat paremmin kuin henkilöt, on kyseessä kaikkitietävä kertoja. Eläytyvä kertoja tarkastelee tapahtumia henkilön näkökulmasta tämän ajatuksia lukien.
- Motiivi: Proosassa toistuvaa asiaa, esimerkiksi tilannetta, esinettä tai kuvaa, kutsutaan motiiviksi. Motiivilla on merkitystä teoksen rakenteen ja lopulta teeman kannalta
- Takaumat ovat siirtymisiä ajassa taaksepäin. Kesto on se aika, jonka teoksen kuvaama toiminta kestää.
- Aihe on nimitys jollekin tapahtumalle, josta novelli tai romaani kertoo
- Miljöö eli ympäristö: Aika, paikka ja tilanne. Joskus nämä kerrotaan tarkkaan, mutta usein miljöö pitää päätellä epäsuorasti
- Teema on aihetta syvempi pohdinnan kohde eli teoksen perusajatus. Eli lukijat voivat löytää perustellusti samasta teoksesta erilaisia teemoja
- Edellä mainittujen elementtien käsittelyä nimitetään teosta analysoitaessa erittelyksi. Tulkinta on se osa analyysia, jossa lukija perustelee valitsemaansa teemaa
Kerrontaan kuuluu kertoja, näkökulma, tekstin aikasuhteet, takaumat, ennakoinnit, motiivit, aukot, intertekstuaaliset viittaukset sekä symbolit
Tekstin tyylin erittely:
- Sanavalinnat (esim. millasia verbejä on, onko sanat kuvailevia, onko verbit aktiivissa vai passiivissa--> halutaanko tekijä piilottaa?)
- Kielikuvat ( millasia kielikuvia käytetään?)
- Fraasit ( millasia fraaseja mahdollisesti käytetään, onko latteita vai tehostaako kirjoituksen sanomaa?)
- Lauserakenteet ( onko niissä jotain erikoista, esim. puuttuuko predikaatti)
- Virkerakenteet ( millainen on virkkeiden pituus? Miten vaikuttaa tekstiin? vaihteleeko?)
- Rytmi (Millainen rytmi virkkeistä muodostuu? Esim. lyhyet virkkeet Tyyli iskevää ja mahdollisesti töksähtelevää korostaa toimintaa)
- Retoriset keinot ( mitä käytetään?)
- Intertekstuaalisuus ( löytyykö tekstistä viitteitä jostakin toisesta tekstistä?)
Sävyn erittely:
-Miten kirjoittaja suhtautuu aiheeseen, josta kirjoittaa? (ironisesti, varmasti, epävarmasti... jne.)
-Miten kirjoittaja suhtautuu itseensä?(Taustalla, esillä, vakavasti, itseironisesti...)
-Miten kirjoittaja suhtautuu lukijaan? (kohteliaasti, epäkohteliaasti, virallisesti, tuttavallisesti..)
Kielikuvia:
- Vertaus on kielikuva jossa asiaa kuvataan rinnastamalla se johonkin toiseen asiaan (Sataa kuin saavista kaatamalla)
- Metafora on kuin vertaus mutta ilman kuin-konjunktiota. Vetoaa sekä älyyn että tunteeseen....
- Elollistaminen on elottoman esittämistä elollisena ja persoonallisena (ukkonen moukaroi)
- Synestesia tarkoittaa eri aistihavaintoverbien sekoittamista (sininen sävel, huutava hiki)
- Symbolit
- Allegoria on vertauskuvallinen kertomus. Pintatasolla se on puhdas satu, mutta sillä on kaksoismerkitys, eli siihen liittyy pintamerkityksen lisäksi syvällinen merkitys
-
Ihan järkyttävä määrä asiaa tulossa kokonaisuutena kokeeseen. Vielä runot, mainokset, kuvan erittely jne. Lisäksi kirjoissa on useita termejä, joiden en ymmärrä soveltuvan mihinkään tekstitaitovastauksen kysymyksenasetteluun. Niistä lisää myöhemmin.
|