kysymysten ketju

[yle_mode]

abi-09
Lähetetty: 3.3.2009 13:11

Persikka kirjoitti:
Olette varmaankin jossain keskustelusivustoilla törmänneet Miksi-kejuihin.
Ajattelinpa soveltaa hieman kyseistä juttua ja tehdä meille kaikille hyödyllisen psykan kertaus-ketjun!

Ideahan menee siis näin:

Ensimmäinen kysyy jonkun kysymyksen,
esim: Mitä eroa on eksperteillä ja noviiseilla?

Seuraava vastaa edellisen kirjoittamaan kysymykseen parhaalla katsomallaan tavalla,
esim. Eksperttien eli asiantuntijoiden skeemat ovat paljon jäsentyneenpiä kuin noviisien eli aloittelijoiden, joten he pystyvät hahmottamaan kokonaisuuksia paremmin.

Edellisen kysymykseen vastannut kirjoittaa vastauksensa lisäksi uuden kysymyksen,
esim: Kerro minulle kehon homeostaasista

Näin . Kysymykset voivat siis sisältää mitä tahansa psykolgiaan liityviä ja voivat olla laajempia tai suppeampia. Kysyä saa, jos ei ymmärtänyt
Eikä haittaa, jos ei tiedä tarkkaa vastausta edellisen kysymykseen. Silloin ottaa psykan kirjan käteensä, etsii vastauksen ja saa samalla kerrattua asian. Jos vastausta ei löydä, voidaan yhdessä miettiä kysymykseen vastausta


Lainasin tämän tekstin tuolta psykologian keskusteluista. Mitäs sanoisitte, jos ottaisimme tällaisen kertauskysymysten ketjun käyttöön myös täällä yhteiskuntaopissa?


Hommahan menisi siis edellä näkyvien ohjeitten mukaisesti, mutta nyt kysymykset tulisivat tietysti yhteiskuntaopista. Tarvittaessa voitte käyä katsomassa psykologian kirjoittajien keskustelua..

Ensimmäinen kysymys:
-Mitkä ovat EU:n toimielimet (ja halutessaan voi kertoa niiden tehtäviä)?

Ja vastaustenhan EI siis TARVI olla mitään pitkiä, saati sitten esseevastauksia!! ja yleensähän niitä toisten viestejä jaksaa ja haluaa paremmin lukea, jos ne ei oo kauhean pitkiä..

[yle_mode]

est-ce_que
Lähetetty: 3.3.2009 15:32

Jeejeejee hyvä idea! Olin mukana viime syksynä tuossa psykan ketjussa, ja se oli kivaa!

Joo, eli kysymys.

"Mitkä ovat EU:n toimielimet (ja halutessaan voi kertoa niiden tehtäviä)?"

Voi olla jotain virheitä ja saa täydentää, mut tässä jotain:

- Euroopan unionin neuvosto/ ministerineuvosto
Jäsenmaiden ministereistä koostuva neuvosto, jossa osallistuva ministeri määräytyy aihepiirin mukaan (esim. kun puhutaan maatalousasioista, paikalle tulee maatalousministerit tms). Ylin toimielin (yhdessä parlamentin kanssa kai?), päättää laeista ja budjetista yhdessä parlamentin kanssa. EU-maat on vuorollaan, puol vuotta kerrallaan puheenjohtajamaita, ja se puheenjohtajuus tarkoittaa nimenomaan ministerineuvoston puheenjohtajuutta.

- Parlamentti
Kostuu eri eu-maiden kansalaisista, en muista meppien määrää just nyt, mutta siis kustakin maasta tulevien edustajien määrä määräytyy maan väkiluvun mukaan. Parlamentissa jäsenet kuitenkin ryhmittyy puoluekantansa, ei maansa mukaan. Päättää laeista ja budjetista yhdessä ministerineuvoston kanssa.

- Komissio
Koostuu komissaareista, joita tulee jokaisesta eu-maasta. Jokaisella on joku erikoisala (esim. Suomen Olli Rehn on laajentumiskomissaari). Vain komissiolla on oikeus tehdä lakialoitteita. Ehdotus sellaisesta voi tietty tulla ulkopuolelta. Komissio myös valvoo säädösten ym toteutumista ja voi huomauttaa jos vaikka joku maa ei ota jotain direktiiviä huomioon lainsäädännössään.

- Epävirallinen toimielin on Eurooppa-neuvosto
Eu-maiden korkeimmat päättäjät, jotka kokoontuu huippukokouksiin päättämään EU:n yleisistä linjoista.


Sit on jotain erilaisia pienempiä juttuja, tyyliin järjestöjen joku... asia.. en muista...


Seuraava kysymys:

Presidentin valtaoikeudet ja tehtävät Suomessa (voi myös kertoo miten ne on muuttunu esim. vuonna 2000)

[yle_mode]

abi-09
Lähetetty: 3.3.2009 17:36

Ensinnäkin tuohon vastaukseen haluaisin kommentoida:
Ethän ole sekoittanut euroopan unionin neuvostoa (eli ministerineuvostoa) ja eurooppa neuvostoa!!! Eurooppaneuvosto ON EU:n tärkein ja ylin poliittinien elin, se on hallitusten päämiesten huippukokous. Niin ja niitä meppejä on 784, suomesta valitaan tänä vuonna vain 13, ennen niitä on ollu 14.

ja sitten vastaukseni kysymykseen "Presidentin valtaoikeudet ja tehtävät Suomessa (voi myös kertoo miten ne on muuttunu esim. vuonna 2000)":

-tehtävät:
~ulkopolitiikan johtaminen yhteistyössä valtioneuvoston kanssa
~nimittää henkilöitä korkeampiin virkoihin, esim. Suomen pankin pääjohtajan, maaherrat, korkeampien oikeuksien presidentit
~antaa armahduksen yksittäiselle henkilölle (eduskunta voi armahtaa lailla tietyn ryhmän)
~myöntää arvonimiä
~on puolustusvoimien ylipäällikkö
~voi mielipiellään vaikuttaa, saa puheoikeuden koska tahansa esim. radiossa
~nimittää valtiovallan ja myöntää heille eron
~muita?

-valtaoikeudet??
~presidentti voi hajottaa eduskunnan pääministerin esityksestä, ei ole sidottu pääministerin kantaan
~Antaa hallituksen esitykset eduskunnalle ja vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait
~avaa valtiopäivät ja käy lopettamassa viimeiset (siis valtiopäivät)
~antaa tiedon pääministeriehdokkaasta eduskunnalle
~nimittää valtioneuvoston jäsenet ja myöntää heille eron
~antaa asetuksia, joilla selvennetään lain tulkintaa

Uusi perustuslaki 2000 (muutoksia):
-vähentää presidentin valtaa
-suora kansanvaali vahvistaa presidenttiyttä
-vastuuttomuus ongelmallista; syytteeseen vain valtio- tai maanpetoksesta tai rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Muulloin ministeri kantaa vastuun kirjoittaessaan nimensä presidentin nimen alle.

TÄYDENTÄKÄÄ puutteita ja jos oli asiaankuulumattomia asioita, niin kertokaa!

seuraava kysymys:
Lain ja perustuslain synty?

[yle_mode]

est-ce_que
Lähetetty: 3.3.2009 18:20

abi-09 kirjoitti:
Ensinnäkin tuohon vastaukseen haluaisin kommentoida:
Ethän ole sekoittanut euroopan unionin neuvostoa (eli ministerineuvostoa) ja eurooppa neuvostoa!!! Eurooppaneuvosto ON EU:n tärkein ja ylin poliittinien elin, se on hallitusten päämiesten huippukokous. Niin ja niitä meppejä on 784, suomesta valitaan tänä vuonna vain 13, ennen niitä on ollu 14.

------------------

No sitten oppikirja on väärässä. Sen mukaan Eurooppa-neuvostosta, eli maiden korkeimpien päättäjien huippukokouksista tehtäisiin virallinen toimielin vasta perustuslaissa eli nykyisin Lissabonin sopimuksessa, joka ei kuitenkaan ole vielä astunut voimaan. Eurooppa-neuvosto on kyllä korkein elin, mutta ei VIRALLISESTI kuin vasta Lissabonin sopimuksen hyväksymisen jälkeen. Irlantihan sille sanoi ei, mutta kai sitä odotellaan että mieli muuttuisi.

[yle_mode]

abi-09
Lähetetty: 3.3.2009 19:00


ai jaa,, no kiva tietää!

meidän kirjassa taas ei tuota sanottu, vaan yleistettin suoraan, että se on ylin poliittinen elin..

[yle_mode]

sademaja
Lähetetty: 4.3.2009 08:33

Lain ja perustuslain synty
Päävaiheet: valmistelu, päätöksenteko ja vahvistaminen.

Laki:
Hallituksen esitys tai kansanedustajan aloite-> kanslia-> puhemiesneuvosto ja puhemies esittelee lähetekeskustelussa, josta se menee valiokuntaan, jossa ehdotusta käydään perusteellisesti läpi - jos tyytymätön niin voi painostaa ministeriötä vetämään lain takaisin. -> valiokunnasta ensimmäiseen täysistuntoon käsiteltäväksi, jossa se alkaa yleiskeskustelulla ja voi jatkua yksityiskohtaisella käsittelyllä, josta se voidaan tarvittaessa lähettää vielä suuren valikunnan käsiteltäväksi. -> toiseen käsittelyyn, jossa laki joko hyväksytään tai hylätään.-> tarkastajille> kansliaan-> presidentti vahvistaa tai hylkää, mutta eduskunta voi hyväksyä sen silti yksinkertaisessa äänienemmistöllä, jos presidentti ei vahvista.

Perustuslaki:
Eroaa vasta loppuvaiheessa, jolloin perustuslakiehdotus jää lepäämään seuraavan eduskunnan käsiteltäväksi, jolloin hyväksymiseen tarvitaan määräenemmistö eli 2/3. Laki voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä, jolloin lakiehdotus käsitellään samoilla valtiopäivillä. Tämän jälkeen 2/3 eduskunnasta tulee olla lain takana äänestettäessä.

Seuraava kysymys: Monetarismi ja keynesiläisyys (finanssipolitiikka). (devalvaation ja revaltion vaikutukset yms)

[yle_mode]

Devo
Lähetetty: 4.3.2009 18:58

Keynesiläisyys: valtion harrastamaa finanssipolitiikkaa. Valtion budjetilla säännöstellään kokonaiskulutusta. Hyvinä aikoina nostetaan veroja ja vähennetään valtion investointeja, jotta vältetään talouden ylikuumeneminen. Huonoina aikoina taas lasketaan veroja ja lisätään investointeja, jotta saadaan raha kiertämään ja talous elvytetyksi. Hyvinkin ajankohtainen aihe.

Monetarismi: toinen ekonomistien aatesuuntaus, ei usko finanssipolitiikkaan, uskoo että taitamattomat poliitikot tekevät taloudelle enemmän hallaa kuin hyötyä. Talouselämä jätettävä enemmän omaan varaansa. Käyttää kuitenkin korkojen muokkailua estääkseen inflaatiota, monetariesten nemesistä. Hyvinä aikoina nostetaan lainojen ja talletusten korkoja, jotta ihmiset säästäisivät rahaa ja inflaatio ei karkaa käsistä, huonoina aikoina lasketaan, jotta saadaan ihmiset taas lainaamaan rahaa investointeja varten. Muistakaa mainita EKP:n ohjauskorko, lapset hyvät!


Revalvoinnit ja devalvoinnit ovat valuuttapolitiikkaa eivätkä liity mitenkään ylläoleviin. Suomen pankki rakasti ennen markan devalvoimista eli sen ulkoisen arvon heikentämistä, jotta Suomen vienti saisi tulta alleen. Revalvointi taas hyödyttää tuojia kun omalla rahalla saadaan ostettua entistä enemmän muiden maiden pätäkkää. EMU:un liittymisen jälkeen valuuttapolitiikka ei ole enää mahdollista. EKP ei devalvoi eikä revalvoi euroa.




Seuraavaksi: vallan kolmijako ja miten se toteutuu Suomessa.

[yle_mode]

abi-09
Lähetetty: 4.3.2009 19:53

vallan kolmijako ja miten se toteutuu Suomessa.

Vallan kolmijako tarkottaa suomen poliittista järjestelmää. Siinä valta jaetaan seuraavasti: (valta pitää jakaa, jotta sitä ei keskittyisi millekkään/kellekään liikaa. Nimenomaan poliittinen ja tuomiovalta pitää erottaa toisistaan)

1) Lainsäädäntövalta on eduskunnalla
- säätää lait
- voi delegoida valtaa muille


2) Toimeenpanovalta valtioneuvostolla JA tasavallan presidentillä

- valtioneuvosto koostuu ministereistä (ne johtaa omaa valtiohallinnon haaraansa ministeriöstä). Mutta valtaa on myös esim. presidentillä tai yksittäisellä virkamiehellä, kuten poliisilla.

-TOIMEENPANOVALTA=eduskunnan säätämien lakien ulottaminen käytäntöön

-muita tehtäviä on mm. tehdä eduskunnalle esityksiä uusiksi laeiksi ja valmistella valtion vuotuinen tulo- ja menoarvio


3) Tuomiovalta riippumattomilla tuomioistuimilla
- ylimpinä korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus?

jaa, enpä tiiä muuta saa taas täydentää!

och sedan: EU:n kolme pilaria

[yle_mode]

sademaja
Lähetetty: 5.3.2009 11:20

Devo kirjoitti:

Revalvoinnit ja devalvoinnit ovat valuuttapolitiikkaa eivätkä liity mitenkään ylläoleviin. Suomen pankki rakasti ennen markan devalvoimista eli sen ulkoisen arvon heikentämistä, jotta Suomen vienti saisi tulta alleen. Revalvointi taas hyödyttää tuojia kun omalla rahalla saadaan ostettua entistä enemmän muiden maiden pätäkkää. EMU:un liittymisen jälkeen valuuttapolitiikka ei ole enää mahdollista. EKP ei devalvoi eikä revalvoi euroa.



itseasiassa devalvaatio ja revalvaatio liittyvät sillä tavalla, että vaikka valuutat kelluvat toisiinsa nähden, niin dollari on esimerkiksi devalvoitunut suhteessa euroon, joka on vastaavasti tällä hetkellä revalvoitunut - näitä ilmiöitä voi siis tapahtua ilman tarkoituksellista toimintaa.

Silloin kun valuutan ulkoinen arvo laskee eli devalvoituu, niin EKP voi harjoittaa tukiostoja, jolloin kysyntä nousee ja rahan ulkoinen arvo lähtee taas nousuun. Jos taas Rahan ulkoinen arvo nousee eli revalvoituu liikaa ja haittaa näin huomattavasti vientiä, niin EKP voi harjoittaa tukimyyntiä. Samaan päästään ohjauskorkoja säätelemällä ja esimerkiksi ns vähimmäisrahajärjestelmällä, jolloin devalvoituessa EKP voi velvoittaa kansallisia keskuspankkeja tallettamaan osan varoistansa EKP:lle, jolloin liikkeellä olevan rahan määrä laskee, jolloin korot nousevat, sillä pankit eivät voi lainata näitä varoja asikkaillensa. vastaavasti EKP voi myös palauttaa näitä varoja pankeille ja näin laskea korkoja.

[yle_mode]

Sam-
Lähetetty: 7.3.2009 16:23

En menisi antamaan liikaa painoa Euroopan unionille, todennäköisesti ei tule ainakaan pilareista mitään.

Mutta kerrataanpa ne sitten yhteisen hyvän vuoksi.

Euroopan unionin kolme pilaria ovat Euroopan yhteisöt, YUTP ja Yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa (tjsp.).

Euroopan yhteisöjen alle menee muun muuaassa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus, EEC ja EURATOM. EY pilariin lasketaan myös kaikki yhteisön sisäiset politiikat paitsi oikeudellinen yhteistyö. Joinakin näistä voisi mainita vaikka maatalouspolitiikan, Maastricthin sopimuksen sisämarkkinat ja Emun, kilpailupolitiikan jne. Onhan noita. Ylipäätänsä nämä muistaa helposti siitä, että tähän kategoriaan luokitellaan EU:n sisäiset asiat yhteistyötä lukuunottamatta. Eli periaatteessa yhteisöjen ylimmältä tasolta tuleva säätely asioihin.

Toinen pilaro on se niin sanottu kuuluisa YUTP (yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka) ja nimestä päätellen ei ole varmaan kovin vaikeata arvata mistä pilari muodostuu. Osathan ovat ulkopolitiikka ja turvallisuuspolitiikka. Mainittakoon tuosta yhteisestä ulkopolitiikasta vielä se, että se on hyvin lässynlässyn toimintaa. Esimerkiksi EU:n ja Venäjän suhteet ovat hyvä merkki tästä. Kovasti sitä uhoillaan, ja Suomikin puheenjohtajana ollessaan tuomitsi Tsetsenian sodassa Venäjän, mutta kun tullaan taloudellisten sanktioiden asettamiseen, kovasti koirat ulvovat keskenään. Turvallisuuspolitiikasta taas voisi muistaa ylipäätänsä lähinnä Euroopan unionin nopean toiminnan joukot (jotka ovat valitettavasti vitsi nekin). (Olenko vähän omituinen, kun mielestäni yhteisen turvallisuuspolitiikan kuuluisi tarkoittaa yhteisiä asevoimia, noh valitettavasti niitä ei ole eikä tule pieneen aikaan olemaankaan, rönsyilen taas).

Kolmanneksi pilareista pitäis muistaa yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa. Tästä paras esimerkki on EUROPOL (josta täytyy muistaa, että se on nimenomaan valtiollisten poliisien YHTEENLIITTYMÄ, ei Euroopan unionin oma poliisilaitos. Muutenkin kolmas pilari eroaa siitä, että se on enemmänkin EU maiden yhteistyötä kuin EY:n omaa politiikkoo (vrt. 1 pilari) Myös oikeudellinen yhteistyö ja semmoiset hienot termit kuin rikollisuuden (ihmiskauppa, terrorismi, huumausaine- ja asekauppa) torjuminen kuuluvat tähän osioon.

Seuraavalle vähän suffelia.

Miten kansalaisen yksityisyydensuoja on turvattu?