Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen katsoo, että valtioiden kiihtyneellä velkaantumisella on myös vallanjaollisia ulottuvuuksia. Muun muassa luottoluokituslaitosten merkitys on kasvanut.
- Luottoluokituslaitoksilla on nykyisin valtava rooli vallankäytössä. Se tulee myös siitä että finanssijärjestelmät ja vuorovaikutussuhteet ovat muuttuneet monimutkaisiksi, Teivainen sanoo.
Toiseksi, velkasuhteeseen ja rahoituksen myöntämiseen liittyy aina ehtoja.
? Nyt jos mietitään Kreikan tilannetta ja Euroopassa muiden velkaantuneiden maiden tilannetta, niin jonkun kansainvälisen valuuttarahaston kaltaisen toimijan rooli ei ole pelkästään siinä rahoituksen myöntämisessä, vaan myös siinä että pystytään tuomaan talouspoliittista ehdollisuutta, Teivainen korostaa.
Esimerkiksi valtaulottuvuudesta käy velkakriisien hoito Latinalaisessa Amerikassa.
Latinalaisen Amerikan velkakriisissä 80-luvulla monet sanoivat, että vaikka se oli ikään kuin menetetty vuosikymmen, niin ilman sitä ulkomaanvelan vallankäytön vipua näitä maita ei olisi saanut pakotettua Washingtonin konsensuksen tapaiseen talouspoliittiseen ohjelmaan, Teivainen kertoo.
Tuolloin maat joutuivat muun muassa purkamaan tullimuurejaan, sekä avautumaan ulkomaisille sijoituksille. Ulkoapäin tarkasteltuna toimintaan tuli myös aiempaa enemmän ryhtiä.
Myös Suomen Pankissa Latinalaisen Amerikan nykyinen taloudenpidon tapa on huomattu.
? Mehän olemme nähneet tämän Latinalaisessa Amerikassa, missä näitä velkakriisejä on toistuvasti ollut. Tällä kertaa siellä ei ole näitä kriisejä, koska he ovat myös muuttaneet omaa taloudenpitoaan, sanoo Suomen Pankin osastopäällikkö Antti Suvanto.
Velkaantumisen kasvusta huolimatta valtiot saavat yhä pääosan tarvitsemistaan lainoista perinteisiltä luotottajiltaan. Keskeisimpiä valtioille rahaa lainaavia tahoja ovat eläke- ja sijoitusrahastot, pankit, sekä taloudeltaan ylijäämäisten maiden perustamat valtiolliset rahastot.
Pankin Rahapolitiikka- ja tutkimusosastoa johtava Suvanto arvioi, että Kiinan merkitys rahoittajana kasvaa pienin askelin.
? Luultavasti sen rooli on kasvussa, mutta olettaisin, että se tapahtuu varsin hitaasti ja asteittain.
YLE Uutiset