Valtiovarainministeriön huippuvirkamies ja Suomen Pankin ekonomisti saivat vastata kriittisiin kysymyksiin keskiviikkona eduskunnan Pikkuparlamentissa järjestetyllä kansalaisten kyselytunnilla. Uudenmaan Eurooppa-tiedotuksen tilaisuuden aiheena olivat EU-maiden velkakriisi ja yhteisvaluutta euron alamäki.
- Eikö sitä ymmärretty vai eikö välitetty siitä hirveästä riskistä, mikä me otetaan silloin kun me tämmöisten maitten kanssa lähetään samaan valuuttaan ja samaan veneeseen keikkumaan? tiukkasi Helsingissä lomailemassa oleva pattijokelainen Tapio Marttila.
Ministeri Kataisen mukana kokouksissa kiertävä neuvotteleva virkamies Martti Salmi pähkäilee hetken ja toteaa "ettei sitä nähty ehkä ihan tuolla tavalla", mutta vastaus keskeytyy seuraavaan kysymykseen.
Yleisön pääluku auditoriossa oli joitakin kymmeniä, ja tilaa olisi ollut isommallekin yleisölle, mutta ahkeria kyselijöitä silti riitti. Helsinkiläinen Anna Ovaskainen oli myös yksi heistä.
- Tuli mieleeni siitä Kreikalle lainaa antaneesta pankista: onko mahdollista, että jokin pankki toimii jonkin toisen bulvaanina saadakseen toiselle halutun tuloksen aikaan? Kuinka tämmöistä toimintaa pyritään tulevaisuudessa estämään?
Salmi myöntää huolen oikeaksi ja vakuuttaa, että tukku toimia on tekeillä Goldman Sachs -pankin kaltaisten tapausten välttämiseksi.
- Juuri eilen päätettiin esimerkiksi vipurahastojen sääntelyn aloittamisesta EU:ssa, virkamies vastaa.
Suomen Pankin ekonomisti Pentti Forsman luennoi kuulijoille euron tuomasta vakaudesta. Tapio Marttila rohkeni kyseenalaistaa vakauden sanoman.
- Anteeksi maalaisuuteni, mutta minusta ajat eivät ole kovin vakaat. Miten Ruotsi, Norja tai vaikka Australia tai muut länsimaat ovat kärsineet siitä, että ne eivät ole mukana eurossa, ja miten eurosta on ollut meille hyötyä?
Forsmanin mukaan euro on pitänyt korot alhaalla ja kotitalouksien ostovoiman vahvana. Vaikka vienti on romahtanut, työttömyys ei ole täysin räjähtänyt, koska kotitaloudet pyörittävät talouden rattaita ja pitävät yllä vakautta.
- Ei tarvitse mitään muuta kuin menette ensi lauantaina kauppakeskuksiin katsomaan, kuinka vilkasta siellä on. Ihmiset tekevät ostoksia ilman, että heidän mielessään on kriisin häivääkään, Forsman tähdensi.
Ruotsiin Suomea ei Forsmanin mukaan käy vertaaminen, koska Ruotsin tuotantorakenne on monipuolinen: sitä ei yksi Ericssonin huono tulos heilauta. Suomessa Nokian pudotus olisi sen sijaan romahduttanut markan, koska yhden yhtiön merkitys maan taloudessa on niin suuri. Forsman huomauttaa, että 90-luvun lamassa korot nousivat ja devalvaatio söi kotitalouksien ostovoiman.
Kansalaisten huolet ja epäilykset koskivat pitkälti makrotaloutta, eurovaluuttaa ja EU-järjestelmää, eivät ensisijaisesti omaa taloutta.
- Makrotalouden huolet eivät ole vielä näkyneet ihmisten taloudessa. Erityisesti meitä suomalaisia koskettaa korkotaso, koska useilla on isojakin asuntolainoja, Martti Salmi huomauttaa.
Myöskään työttömyys ei ole repsahtanut samoihin lukemiin kuin 90-luvun lamassa.
Anna Ovaskaisen huolet eivät vakuutteluista huolimatta hälvenneet. Hän uskoo, että jatkossakin ?ollaan diplomaattisia ja ongelmat lakaistaan maton alle?. Kriittiseen otteeseen vaikuttanee yo-merkonomin koulutus.
- Minä olen ollut kyllä lapsestakin asti ihan roopeankka, Ovaskainen naurahtaa.
YLE Uutiset / Mikko Haapanen