Hirvikärpäsen nopea ja menestyksekäs matka kohti pohjoista kiinnostaa edelleen useita suomalaistutkijoita. Kuluvan talven aikana Oulun yliopistossa on vertailtu suomalaisten ja ruotsalaisten hirvikärpästen levinneisyyttä, kylmänsietokykyä ja vihollisia.
Tutkimus muun muassa osoittaa, että suomalaista hirvikärpästä tavataan noin 800 kilometriä pohjoisempana kuin eri kantaa edustavaa ruotsalaista lajitoveria.
Viime kesänä hirvikärpäsen todettiin levinneen jo Etelä-Lapin korkeudelle, eikä pohjoisempaa ole tullut havaintoja tutkijoiden tietoon.
- Hirvikärpäsvaaraa ei ole välttämättä selätetty muuallakaan Lapissa, sillä kanta voi muuttua agressiivisemmaksi. Mutta toisaalta asiasta ei ole ainakaan vielä näyttöä, sanoo professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta.
Hirvikärpänen voi levitä yhä pohjoisemmaksi, koska Suomen hirvikanta on tiheä.
Kuluvan kesän aikana Oulun yliopistossa jatketaan suomalaisten ja ruotsalaisten hirvikärpästen vertailua ja elinkiertotutkimuksia.
- Lisäksi Jyväskylässä tutkitaan hirvikärpäsen vihollisia eli sitä, mitkä eläimet syövät hirvikärpäsen koteloita, ja Helsingin yliopistossa tutkitaan, levittääkö hirvikärpänen tauteja, sanoo Arja Kaitala.
Vertailemalla Suomen ja Ruotsin hirvikärpäsiä tutkijat ovat havainneet, että ruotsalainen hirvikärpänen on huomattavasti suomalaista pienempi ja se elää lyhyemmän aikaa ilman isäntää.
Kaitalan mukaan eroavaisuuksien syytä ei oikein tiedetä ja tutkimukset jatkuvat edelleen.
- Ruotsalaisella eri kantaa olevalla hirvikärpäsellä on usein hirven lisäksi isäntänä myös metsäkauris, kun Suomessa kärpästä on tavattu lähinnä vain hirvessä.
Kaitalan mukaan aiemmin on jo todettu, että hirvikärpänen lentää poroon, kuten se lentää ihmiseenkin, mutta se ei lisäänny hyvin porossa.
YLE Perämeri