Lintuharrastajat ovat huolissaan tärkeiden lintualueiden säilymisestä. Suomen noin sadasta kansainvälisesti merkittävästä lintualueesta vain osa on suojeltu. Esimerkiksi Espoossa lintualue uhkaa jäädä kaupungin tiesuunnitelman alle.
- Tervapääsky, bongaa lintukiikarin kautta taivaalle tiiraileva Antto Mäkinen Espoon Suomenojan lintutornista.
Koleasta ja pilvisestä säästä huolimatta kesän merkit ovat lintuharrastajien suosiman kosteikon yllä jo ilmassa.
- Kyllä se on yllättävää. Tervapääsky on se kesälintu, joka tulee kaikista viimeisimpänä Suomeen. Nyt sitten odotetaan, että kesäkin tulisi, sanoo samaisessa tornissa kiikaroiva, Helsingin lintutieteellisen yhdistyksen Tringa ry:n puheenjohtaja Seppo Vuolanto.
Espoon lintukosteikko sijaitsee voimalaitoksen ja vedenpuhdistamon lähinaapurissa, mutta vanhasta jätevesialtaasta on vuosien saatossa syntynyt merkittävä lintujen pesimäalue.
Kosteikon suojista löytyy muun muassa harvinainen mustakurkku-uikku, jonka Euroopan kannasta merkittävä osa pesii Suomessa. Suomi on myös kansainvälisen sopimuksen mukaan vastuussa lajin suojelusta.
- Mustakurkku-uikku on muilla hyvillä pesimäalueilla taantunut, mutta täällä sen parimäärä on kasvanut viime vuosien aikana, sanoo Tringa ry:n suojelusihteeri Aili Jukarainen.
Mustakurkku-uikun lisäksi Suomenojan kosteikolla voi nähdä niin ikään harvinaiseksi käyneen liejukanan. Myös alueen naurulokkikolonia on koko maan toiseksi suurin, kertoo Jukarainen.
Lintujärjestö BirdLifen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 97 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Niistä osa on suojeltu Natura-alueina, osa taas on suojattomia.
Esimerkiksi Suomenojaa uhkaa Espoon kaupungin päätös rakentaa lintualtaan poikki tie. Altaan läheisyyteen on suunnitteilla myös asuinalue.
BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtajan Teemu Lehtiniemen mukaan suunnitelmat vaarantaisivat alueen arvokkaan lintukannan. Lehtiniemi sanoo, että Suomenojan kaltaiset, ihmisen muokkaamat alueet ovat jääneet Suomessa suojelematta niiden luontoarvoista huolimatta.
- Suomenoja ei ole perinteinen luonnonkaunis kohde niin kuin suomalaiset suojelualueet yleensä ovat. Kuitenkin esimerkiksi Länsi-Euroopassa on tavallista, että tämmöiset ihmisen patoamalla tekemät altaat, jonne on jossain vaiheessa ohjattu jätevettä, ovat suojeltuja juuri niiden arvojen takia.
Lehtiniemi myös huomauttaa, että Suomessa lintukosteikkojen hoito on jäänyt viime vuosina liian vähälle.
- Suojelualueiden kosteikkojen hoidosta ei ole huolehdittu riittävästi. Siksi aika monet kosteikkolajit ovat lähteneet taantumaan. Kosteikko tarvitsee hoitoa, jotta se voisi ylläpitää monipuolisia linnustollisia arvoja.
Lehtiniemi kertoo, että kosteikkojen avovesialat pitäisi pitää riittävät suurina ja saarekkeisina. Myös rantaniittyjen säilymisestä täytyisi huolehtia.
Ilmastonmuutoksen myötä Suomen pesimälinnustoon vakiintuu jatkuvasti uusia lajeja.
- Ennusteiden mukaan meidän linnustomme tulee monipuolistumaan. Meillä selviävät sellaiset lintulajit, jotka eivät aikaisemmin olisi täällä selvinneet. Toki myös eräät meille tärkeät lajit tulevat harvinaistumaan, sanoo Teemu Lehtiniemi.
YLE Uutiset / Hanna Eskonen