Anders Hillborgin uusi teos on kolmen orkesterin tilaus

Kommentoi () Twitter

Radion sinfoniaorkesteri soittaa pe 13.4.2012 ensi kertaa Suomessa ruotsalaisen Anders Hillborgin orkesteriteoksen Cold Heat. Yleisradio on yksi teoksen kolmesta tilaajasta. Kantaesityksen soittivat Berliinin filharmonikot kapellimestari David Zinmanin johdolla tammikuussa 2011. Hillborg on myös omistanut teoksensa Zinmanille. Kolmas tilaaja on Zürichin Tonhalle-orkesteri. Jaani Länsiö tapasi Anders Hillborgin Musiikkitalossa ke 11.4. RSOn harjoituksen jälkeen.

Haastattelu Jaani Länsiö - Video Hannu Kamppila

Jaani Länsiö.Haastattelija Jaani Länsiö opiskelee Helsingin yliopistossa pääaineenaan musiikkitiede. Opintojensa ohessa hän päätoimittaa verkkolehti Amfionia, urheilee ja soittelee pianoa, silloin kun levyjen kuuntelulta ehtii.



Säveltäjä Anders Hillborgin haastattelu


Anders Hillborg, hauska tavata! Kuulin David Zinmania eilen. Hän sanoi, että teillä oli keskustelua Cold Heatista jo ennen kuin aloitit projektin, eikö niin?
Hän sanoi, että petin hänen odotuksensa, vai?


Jotain sellaista hän sanoi...
Kysyin häneltä, mitä hän halusi kappaleelta, puoliksi vitsaillen tietenkin. Hän kirjoitti minulle takaisin, ja sanoi: ”Haluan rokkiteoksen! Ei yhtäkään hidasta nuottia!” Ajattelin Berliinin filharmonikkoja, jotka kantaesittävät sen. Rytmi, pulssi ja rock ’n roll ei tule ensimmäiseksi mieleeni tästä orkesterista. Tuumin, että jotakin hidasta täytyy olla, joten taisin tuottaa Zinmanille pettymyksen.

Teoksen keskellä on osa, jota rytmit ovat dominoiva elementti. Muut kohdat kappaleessa keskittyvät sointiin ja spektriharmonioihin. Tulin puoliväliin hänen toiveissaan.


Teit Eleven Gatesin Esa-Pekka Saloselle, Cold Heatin David Zinmanille ja Four Transitory Worldsin kapellimestarikilpailuun. - Mitä ajattelet, kun sävellät? Kenelle sävellät?
Yleensä ajattelen säveltäessäni sitä, jolle teosta sävellän. Jos kyseessä on solisti, esimerkiksi Lontano in sonno, jonka tein Anne Sofie von Otterille, silloin ajattelin häntä. Yritän tehdä eräänlaisen potretin siitä henkilöstä ja räätälöidä kappaleen hänen erityisten luonteenpiirteidensä mukaan.

Jos tilaus tulee orkesterilta tai kapellimestarilta, kyllä minä silloinkin pyrin suunnittelemaan teoksen tilaajaa ajatellen. Toisaalta viimeisin kappaleeni Sirens, jonka Esa-Pekka Salonen tilasi Los Angelesin filharmonikoille, ei oikeastaan kuvaa häntä millään tavalla, vaikka hän on esittänyt kaikki teokseni. Teos on hyvin hidasliikkeinen, ja hän haluaa enemmän toimintaa useimmiten. Ehkä hän ei ole kanssani samaa mieltä, en tiedä. Näitä ominaisuuksia yritän kuitenkin miettiä aina kun sävellän.

Oletan, että Cold Heat on hauskaa soitettavaa puu- ja vaskipuhaltimille, koska heillä on paljon meneillään siinä.
Ainakin toivon niin! Jos se on mukavaa, se tekee heidän työstään helpompaa. Silloinhan muusikoiden on luontevampaa investoida itseään musiikkiin. Jos soittaminen ei tunnu mukavalta, tunnelma ei välttämättä välity yleisölle oikealla tavalla.


Kun kuuntelin Cold Heatia, mieleeni tuli Gérard Griseyn Partiels. Onko hän suosikkejasi?
No ei oikeastaan, mutta tietenkin Partiels on hieno teos ja hän sekä Tristan Murail ovat olleet vaikuttavia ihmisiä spektrimusiikin saralla. Olen tehnyt paljon spektriharmonista musiikkia, mutta en koskaan erityisesti heidän metodeillaan.

Itse aloitin elektronimusiikin pohjalta, jota tein paljon 80-luvulla. Jos siis käyttää tätä harmoniaa, kohtaa varmasti Griseyn ja muiden musiikkia, koska he aloittivat tämän suunnan. En ole oikeastaan osa tätä ranskalaista koulukuntaa.

Olet menestynyt säveltäjä ja teet töitä ympäri maailmaa, miten vältät rutiininomaisuutta työssäsi?
Ei ole mitään rutiinia! Minulla ei ole edes mitään metodia! Kun aloitan uuden teoksen, minun täytyy luoda kehä uudestaan. Hyvin usein tunnen itseni tyhjäksi, enkä tiedä, mistä aloittaa.

Miten saat inspiraatiosi vaikkapa suuren orkesteriteoksen jälkeen? Miten saat itsesi liikkeelle?
Tekemällä paljon töitä. Inspiraatio tulee työnteosta useimmiten. Bonuksena on, jos pääsee flow-tilaan pitkän harjoittelun tuloksena. Sama pätee tennikseenkin. Työnteko inspiroi minua.

Mikä on inspiraatiosi Cold Heatissa? Takana on varmasti jokin tarina, kun sen nimikin on niin mystinen.
Tiedätkö, mistä nimi tulee? Itse asiassa David Zinman nimesi teoksen. Minullakin oli joitakin nimiehdotuksia, mutta pidin kovasti hänen ehdotuksestaan, ja olen iloinen, että hyväksyin sen.

Teoksessa on tiettyä kiihkoa ja kuumeista molekyylien liikettä. Samaan aikaan se on myös jäinen. Cold Heat on paradoksi ja pidän niistä. Minä tein toisen teoksen, jonka nimi on Liquid Marble, joka on myös paradoksi.

Kuinka monta kertaa olet kuullut Cold Heatin konsertissa?
Seitsemän kertaa.

Kuuletko sen aina eri tavalla? Löydätkö siitä uusia elementtejä?
Totta kai, kun on kysymys useasta orkesterista, ne ovat erilaisia luonteiltaan. Davidin mielestä olen hullu, kun haluan aina muuttaa jotakin partituurissa, mutta vaadin sitä. Minun täytyy kuulla teos eri orkesterin soittamana eri salissa pari kolme kertaa, ennen kuin voin olla varma, teen työni parhaalla mahdollisella tavalla.

Onko se sitten lopullisesti valmis tämän perjantain esityksen jälkeen?
Minusta se on jo valmis, lupaan sen. En tee enää muutoksia.
Tämä on siis lopullinen versio.

Kiitos haastattelusta!


Suomennos Vera Emanuelsson

Lisää samankaltaisia: Jaani Länsiö RSO Anders Hillborg

Twitter

Kommentit

Muualla Yle.fi:ssä