RSOn solistina 3.2.2012 israelilainen viulutaiteilija Vadim Gluzman

Vadim Gluzmanin Stradivarius on soinut aikanaan Leopold Auerin käsissä

Kommentoi () Twitter
Viulutaiteilija Vadim Gluzman.

Israelilainen viulutaiteilija Vadim Gluzman soittaa Radion sinfoniaorkesterin solistina 3.2.2012 Sofia Gubaidulinan viulukonserton. Keskiviikkona ensimmäisten harjoitusten jälkeen Gluzman tunnusti orkesterin ykkösviulistille Reeta Maalismaalle intohimoisen suhteensa Stradivarius-viuluunsa ja uuteen musiikkiin.

Haastattelu Reeta Maalismaa - Video Tiina-Maija Lehtonen

Haastattelija Reeta Maalismaa on Radion sinfoniaorkesterin ykkösviulisti. Hän on opiskellut viulunsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Bupadestin Franz Liszt -Akatemiassa. Vapaalla ollessaan Reeta kuntoilee, lukee ja katselee hyviä elokuvia.

Viulutaiteilija Vadim Gluzmanin haastattelun käännös

Vadim Gluzman, tervetuloa Helsinkiin! Olet tänään ollut soittamassa konserttisalissa. Mitä pidit siitä?

Minun täytyy sanoa, että tämä on henkeäsalpaavaa! Aivan fantastista! Jo kauden alusta asti olen kuullut siitä paljon ystäviltä, jotka ovat olleet täällä kuuntelemassa tai esiintymässä, ja tietenkin olen lukenut monia arvosteluja ja artikkeleita. Olen odottanut innolla päästä tänne soittamaan, ja tämä on todella ylittänyt odotukseni. Voin vain onnitella Suomea siitä, että sillä on yksi parhaimmista konserttitaloista koko maailmassa.

Onko sinulla ollut mahdollisuutta kiertää salia ja kuunnella orkesteria eri paikoista?

Kyllä, se oli ensimmäinen asia, mitä tein täällä. Menin kuuntelemaan harjoituksia ja kiersin samalla salin ympäri. Se oli uskomatonta, en muista, milloin viimeksi olen kuullut sellaista akustiikkaa.

Sinä myös soitat hyvin erityisellä soittimella. Voisitko kertoa vähän siitä?

Tämän nuoren neitosen Antonio Stradivari teki vuonna 1690. Se kuului Leopold Auerille, hienolle pedagogille, joka opetti mm. Heifetzia, Milsteinia ja Elmania. Viulun on minulle lainannut Chicagon Stradivarius-seura. Olen soittanut sillä viitisentoista vuotta, joten se on kirjaimellisesti osa minua. Se on ääneni, tavallaan minä olen viuluni ja päinvastoin. Meistä on tullut yhtä. Ja tietenkin hienoa tässä viulussa on myös se, että Glazunovin konsertto kantaesitettiin tällä ja Tshaikovskin konsertto tarkoitettiin Auerille soitettavaksi.

Kuvailisitko viulusi erityisominaisuuksia?

Mielestäni on hankalaa kuvailla sointia millään kielellä, mutta sen alarekisterissä on epätavallista syvyyttä ikäisekseen viuluksi. Sillä on hyvin tumma, lähes alttoviulun kaltainen sointi, ja hyvin voimakkaat ylä-äänet. Kun sitä kuuntelee, ja jopa silloin, kun soitan korkeita ääniä E-kieleltä, se ääni on niin lävistävää, että se joskus sattuu korvissa, niin voimakas se on.

Tällä viikolla esität Sofia Gubaidulinan Offertorium-teoksen. Kuinka kauan olet soittanut tätä konserttoa ja mikä on suhteesi siihen?

Olen soittanut sitä seitsemän kahdeksan kautta, en ole ihan varma. Tämä on hyvin tärkeä teos minulle monella eri tavalla. Se on todella yksi hienoimmista 1900-luvulla kirjoitetuista teoksista, Alban Bergin ja Shostakovitshin viulukonserttojen ohella tämä on minusta tärkeimpiä teoksia. Siinä on uskomatonta syvyyttä usealla eri tasolla. Juuri se tekee mielestäni teoksesta niin suuren. Se on erittäin merkittävä musiikillisesti, hänhän lainaa teemoja Bachin Musikalisches Opferista, niin kuin Webernkin teki. Eli Gubaidulina siis kumartaa Bachille, ja toisaalta, niin kuin hän itse kertoi minulle, tämä on hänen käsityksensä kärsimyshistoriasta, tämä on Kristuksen tarina, jossa viulu soittaa Kristuksen roolia.

Minulla on ollut etuoikeus tehdä hänen kanssaan useasti töitä, ja ensimmäinen tapaamisemme koski juuri Offertoriumia, kun olin opetellut sen ja aikeissa esittää sen ensimmäistä kertaa. Tunsin, että minun piti saada puhua hänelle ja kysyä kysymyksiä. Se päivä hänen kanssaan osoittautui hyvin erityiseksi. Hän on erityisen uskonnollinen ja se kuultaa hänen joka teoksessaan, tässä nimenomaisessa aivan erityisesti. Ja itse kun olen Israelista ja juutalainen, en tietenkään ole harjoittanut kristinuskoa, mutta viettämämme päivän jälkeen minulla oli sellainen tunne ja ensi kertaa ymmärrys siitä, että olemme kaikki yhtä huolimatta siitä, onko Kiinasta, Suomesta vai Portugalista. Tajusin myös silloin, kuinka vähän merkitystä aineellisilla asioilla on.

Gubaidulina kysyy samoja kysymyksiä kuin mekin: miksi? Tämä, tärkein kysymys kaikista, on kysytty tässä teoksessa sellaisella voimalla, että minusta on epäoleellista, kuka on ja mistä tulee. Tämä musiikki selittää joka sanan.

Kuinka paljon soitat nykymusiikkia verrattuna klassiseen ohjelmistoon?

En osaa suoralta kädeltä sanoa tarkkaa lukua, mutta olen erittäin innostunut modernista, erityisesti uudesta musiikista. Soitan sitä paljon, joten en voi sanoa tarkkaa määrää. Minusta asia on yksinkertainen: meidän täytyy antaa mahdollisuus uudelle musiikille. Kuvittele, jos Joachim ei olisi kannustanut Brahmsia, jos Gidon Kremer ei olisi vaikuttanut Schnittkeen, tai jos Oistrah ei olisi rohkaissut Shostakovitshia. Sellainen aukko musiikinhistoriassa olisi ollut kulttuurinen tragedia! Jos siis emme jatka tätä perinteistä suhdetta esittäjän ja säveltäjän välillä, ei tulevaisuudessa ole seuraavaa Shostakovitshia. Se olisi minusta surullista.

Tämä on yksi syy, miksi olen niin intohimoinen uudesta musiikista. Toiseksi, rakastan sitä prosessia, kun kappale kirjoitetaan minulle, soittoani ajatellen, ja kun voin tehdä säveltäjän kanssa yhteistyötä. Suhteeni kappaleeseen muuttuu moninkertaisesti syvemmäksi ja henkilökohtaisemmaksi. Melkein tunnen kuin omistaisin kappaleen. Tiedän, etten omista, ja mitä enemmän ihmisiä soittaa sitä, sen parempi tietenkin. Mutta ensimmäinen ajatukseni on tuoda teos yleisölle, ja sen jälkeen historia järjestää loput. Jotkut teokset eivät selviä, jotkut taas jäävät.

Kotimaasi on siis Israel. Onko sinulla mahdollisuutta käydä kotona vai matkustatko lavalta lavalle?

Kiertueeni on jatkuvaa, joten en pääse kotiin vielä aikoihin. Täältä lähden muualle Schleswig-Holsteiniin, sieltä Yhdysvaltoihin ja takaisin Eurooppaan, eli elämäni on alituista tien päällä matkaamista.

Suomennos Vera Emanuelsson

Lisää samankaltaisia: Reeta Maalismaa RSO Vadim Gluzman

Twitter

Kommentit

RSO:n tulevia konsertteja

Seuraava Edellinen

Lisää konsertteja ›

Muualla Yle.fi:ssä