Yhä useampaa sinfoniaorkesteria voi seurata kotisohvalta

Musiikkitalo on mahdollistanut sen, että Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin esityksiä on mahdollista katsoa suorina nettilähetyksinä. Ns. striimaus eli konserttien esittäminen samaan aikaan tai pienellä viiveellä verkossa on kuitenkin ollut pitkään jo mahdollista ja Sinfonia Lahden konsertteja on esitetty jo vuodesta 2007. Viime keväänä verkkokatselusta tuli myös ilmaista. Esitysten taltioiminen ja suuremman yleisön tavoittaminen tuntuu olevan monen orkesterin ja oopperan unelma. (Kuvassa yllä ohjaaja Miikka Kallio)

Sinfonia Lahden intendentti Tuomas Kinberg luettelee monta syytä, miksi live-esityksiä verkkoon tai elokuvateattereihin tehdään aika vähän. ”Tekijäpula ja vakituisen esiintymispaikan puuttuminen tai oikeammin se, että orkesterit esiintyvät ja harjoittelevat vuokratuissa tiloissa. Perusinvestointi laitteistoon tuntuu olevan myös suhteellisen suuri este.”

“Silloin, kun me aloitimme, kyse oli 70-80 000 eurosta, mutta varmaankin perusinvestoinnin kustannukset ovat laskeneet vuodesta 2007.“

Musiikkitalon käyttöpäällikkö Mikko Nakari kertoo, että Musiikkitalon laitteisto on maksanut n. 70 000 euroa, mutta sen tarkoitus ei ole pelkästään edesauttaa nettilähetyksien tekoa, vaan myös suoria tv-esityksiä, joihin välillä tarvitsee järeämpää kalustoa.

Miikka Kallio ohjaa

Ohjaajan työ vaatii muusikon koulutuksen

Kinberg mainitsi kuitenkin myös tekijäpulan. Lahdessa nettistriimaus hoituu kahden ihmisen työpanoksella. Reijo Meronen hoitaa tekniikan ja leikkauksen ja Miikka Kallio tekee kuvasuunnittelun, lukee partituuria ja ohjaa.

“Kun tulin tähän hommaan, tässä oli 3 ihmistä töissä. Pian huomasin, että minun on helpompi tehdä kuvasuunnittelu ja ohjaus yhdessä, koska itse tiedän, mitä olen suunnitellut ja siten minun on helpompi myös poiketa suunnitelmistani”, Kallio selostaa.

Kallio on toiselta ammatiltaan muusikko, joka on saanut klassisen koulutuksen, mutta tunnetaan lähinnä jazzmuusikkona. “Tämä yhdistelmä on aika oiva tähän työhön. Osaan lukea partituuria klassisen koulutukseni ja sävellystyöni takia. Toisaalta jazzia soittaessa tarvitsee improvisoida ja sen taidon osaaminen on tässä hommassa ehdottoman tärkeää. Harjoituksissa esitys saattaa mennä aika lailla toisella tavalla kuin varsinaisena esitysiltana, “ Kallio selostaa.

Lahden tehokaksikko tekee tiivistä yhteistyötä

Missään muualla nettistriimauksia ei ole onnistuttu tekemään näin pienellä tekijämäärällä. Toinen työntekijä, Reijo Meronen, on ollut puikoissa aivan alusta alkaen. Ammatiltaan hän on kuvaaja ja leikkaaja, joka monien sattumien jälkeen päätyi suunnittelemaan ja tekemään Sinfonia Lahden nettistriimauksia.

Hän kertoo, kuinka striimaus käytännössä sujuu. "Meillä on yleensä 6 robottikameraa, yksi fix-kamera ja neljä kiinteää mikkiä. Kameroista neljä on aina kiinteästi samalla paikalla ja kolmea kameraa voimme siirrellä eri paikkoihin. Jokaisessa robottikamerassa on 16 muistipaikkaa, joihin ohjelmoidaan kenraalin aikana konsertin kuvakulmat. Kuvavaihtoehtoja kertyy siis 96. Tämän jälkeen ohjaaja eli Miikka kirjoittaa kuvien muistipaikat suoraan partituuriin.”

Kun suunnitelma on valmis, partituuri skannataan näytölle. Konsertin aikana kuvia syötetään partituuriin merkittyjen kuvapaikkojen mukaan. Suunnitelma on siis runko, jota pyritään noudattamaan, mutta usein kaksikko päätyy improvisoimaan paljonkin musiikin inspiroimana.

Verkkokatsojalle tarjottava jotain ekstraa

Sinfonia Lahden viime syksyn konserteista vain pari esitettiin suorana verkossa. Yleensä konsertit kuvataan ja ohjataan kuin kyse olisi suorasta lähetyksestä, mutta varsinainen verkkolähetys on katsottavissa kolmen arkipäivän päästä varsinaisesta esityksestä.

”Kaikista kameroista saadaan tallennukset, joten pystyn tekemään myös paikkauksia, jos varsinaisessa kuvaustilanteessa on tapahtunut joitain virheitä”, Meronen kertoo.

Kallio toteaa myös, että vaikka äänenlaatu on verkkolähetyksissä levymusiikin tasoa, on äänenlaatu ja akustiikka parempi konsertissa. Sen takia onkin tarjottava verkkolähetyksissä visuaalista nautintoa.

“Perusfilosofia kuvauksessa on, että näytetään laajoja kuvia, sillä kamerat ovat robottikameroita. Jos kuvaus jää tälle tasolle, homma ei kuitenkaan toimi katsojan kannalta. Nettilähetyksen pitää tarjota katsojalle jotain lisää eli katsojan pitää päästä näkemään enemmän ja lähemmäs soittajia kuin konserttivieras”; Kallio täydentää.

Sibeliustalo

Onko verkkolähetyksillä kysyntää?

Lahdessa on siis kokemusta ja tietotaitoa. Miikka Kallio pitää omituisena sitä, etteivät kotimaiset orkesterit ole tulleet katsomaan, miten työtä käytännössä tehdään.

”Ulkomailta on käynyt porukkaa katsomassa, miten tätä työtä tehdään. Jossain harjoituksissa on saattanut käydä kotimaisten orkesterien edustajia, muttei varsinaisessa konserttitilanteessa. Harjoituksissa käynti ei oikeastaan kerro paljonkaan tästä hommasta, koska improvisoinnilla on sen verran suuri rooli tässä työssä”, Kallio kertoo.

Massatapahtumia nettilähetykset eivät aina ole. Parhaimmillaan joitakin esityksiä on käyty katsomassa parituhatta kertaa. Keskimääräinen katseluaika on n. 22 minuuttia.

“Kiinnostusta nettistriimausta kohtaan on, mutta miten tämä asia pääsisi tutun piirin ulkopuolelle. Ne jotka asiasta tietävät ovat innoissaan ja usein käy niin, että orkesterin konserteissa kävijät käyvät jälkikäteen katsomassa verkosta konsertin uudelleen. Kyse on vielä aika ainutlaatuisesta palvelusta”, Meronen pohtii. Vertailun vuoksi voidaan katsoa Radion sinfoniaorkesterin lukuja: konserttiklippejä YLE Areenassa käydään katsomassa noin tuhat kertaa, mutta suoria lähetyksiä seuraa konsertin ohjelmasta riippuen 2000 - 8000 katsojaa.

Kiinnostusta paljon, käytännön tekijöitä muutama

Toistaiseksi Suomessa nettistriimauksia tekevät Sinfonia Lahti, Turun filharmoninen orkesteri, Sibelius-Akatemia, RSO ja HKO. Näistä suoria lähetyksiä ovat kaikki muut paitsi Lahden striimaukset. Metropolitan-oopperan esityksiä voi käydä katsomassa Finnkinon elokuvateattereissa. Yksi esityksistä on suora esitys ja usein niillä on kaksi encore-esitystä. Oslon uusi oopperatalo kokeilee La Bohèmen suoraa elokuvateatteriesitystä 4.2.

Maailmalla Berliinin filharmonikot on tehnyt maksullisia verkkolähetyksiä vuodesta 2008. “Kiinnostusta löytyy todella paljon, mutta hommaa ei saada lähtemään käyntiin. Tukholman filharmonikot on yrittänyt monta vuotta saada verkkolähetykset toimimaan, ja nyt ilmeisesti he ovat saamassa homman pyörimään”, Kinberg ihmettelee.

Teksti Sandra Saulo Kuvat Hanna Lumme

Sinfonia Lahden viime torstain (19.1.) konsertti, jota johtaa Okko Kamu on katsottavissa classiclive.com-sivustolla. Solistina Soile Isokoski

Tutustu verkkokonserttitarjontaan

Lisää samankaltaisia: Miikka Kallio Reijo Meronen Sinfonia Lahti Tuomas Kinberg

Twitter