1/12. Aurinko. Uusimmat teleskooppikuvat ovat auttaneet meitä ymmärtämään, millaisia uusia maailmoja maailmankaikkeudessa piilee. Sarjan avausjaksossa tutustutaan olemassaolomme kannalta elintärkeään Aurinkoon.
2/12. Rosoisia maisemia. Millaisia näkymiä teleskooppikuvat paljastavat Merkuriuksen ja Venuksen pinnalta? Entä millainen yhteys Maan ja sen äänettömän yhtiömiehen, Kuun, välillä vallitsee?
3/12. Punainen planeetta. Uudet teleskooppikuvat ovat muuttaneet ratkaisevasti käsityksiämme Marsista. Millaisia elämään viittaavia merkkejä sieltä on löydetty, ja koska ihminen voisi sinne laskeutua?
4/12. Jättiläisplaneetat. Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus ovat aurinkokuntamme jättiläisiä ja monin tavoin poikkeuksellisia planeettoja. Entä millainen on kääpiöplaneetta Pluto?
5/12. Salaisia suojasatamia. Jättiläisplaneettoja kiertävät kuut - Europa, Titan ja Io ja monet muut - ovat alkaneet kiinnostaa tutkijoita entistä enemmän. Millaisia elämänmuotoja niistä voisi löytyä?
6/12. Kosminen ampumarata. Avaruudessa kiitää sadoittain asteroideja ja komeettoja. Elämmekö tosiaan kosmisella ampumaradalla? Entä millaisia maailmoja oman aurinkokuntamme ulkopuolella avautuu?
7/12. Hubblen avaruusteleskooppi. Vuonna 1990 Maata kiertävälle radalle laukaistua Hubblen avaruusteleskooppia on huoltolennoilla korjattu useaan otteeseen. Kuinka operaatiot ovat parantaneet kuvien laatua?
8/12. Superteleskoopit. Työ entistä monipuolisempien teleskooppien parissa jatkuu kiivaana. Spitzerin avaruusteleskoopin uskotaan voivan ottaa kuvia kaukaisista planeetoista, joissa voi olla maankaltaista elämää.
9/12. Kosmiset sateenkaaret. Näkeminen on astronomian perusta, mutta ihmissilmä ei kykene näkemään kaikkia valon aallonpituuksia. Miltä avaruus näyttää infrapunavalossa?
10/12. Tähtientarkkailijan paratiisi. Atacaman autiomaa Chilessä on maailman kuivimpia alueita. Äärimmäisen pieni ilmankosteus antaa erinomaiset mahdollisuudet tähtitaivaan tarkkailuun.
11/12. Liekehtivä taivas. Revontulet eivät ole pelkästään kauniita. Ne kertovat planeettamme ja aurinkomme rakenteesta ja viitoittavat myös tietä etsittäessä elämää muilta planeetoilta.
12/12. Virtuaalinen maailmankaikkeus. Tietokonesimulaatioiden avulla voimme tarkkailla aurinkokuntien liikkeitä miljoonien vuosien jaksoilta ja arvioida vaikkapa pimeän aineen vaikutuksia maailmankaikkeudessa.
Tästä sarjasta on tiedossa yhteensä 12 jaksoa, sisältäen kaikki jo esitetyt jaksot, sekä seuraavan 5 viikon aikana tulevat jaksot