Mentori
Katariina aloitti päihteiden käytön 13-vuotiaana. Hän käytti heroiinia, LSDtä ja kannabista 28 vuotta. Kata on istunut lukuisia vankilatuomioita Suomessa ja Ruotsissa, ja elänyt yhteensä lähes kaksikymmentä vuotta vankeudessa. Hänet on tuomittu muun muassa varkauksista, aseellisista ryöstöistä, pahoinpitelyistä, taponyrityksestä ja käyttörikoksista. Viimeisin vankeusrangaistus päättyi 2001. Nykyisin Kata harrastaa kuntoilua ja luonnossa liikkumista. Hän on ollut absolutisti 11 vuotta ja on KRIS Lahden vetäjä. Hän on kiertänyt aktiivisesti kouluissa kertomassa rikollisesta menneisyydestään.
Mentori
Monikalla on pitkä historia ongelmallista päihteidenkäyttöä ja rikollista elämää. Monikan molemmat vanhemmat olivat pahasti päihdeongelmaisia, ja Monika itse aloitti päihteiden käytön 13-vuotiaana. Jo 17-vuotiaana hän jäi pahasti koukkuun amfetamiiniin. Monika on istunut tutkintavankeudessa ja saanut lukuisia sakkorangaistuksia muun muassa näpistyksistä, varkauksista, käyttörikoksista, törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä. Nykyisin Monika on neljän lapsen äiti ja ehtinyt jo isoäidiksikin. Hän on ollut absolutisti 11 vuotta ja toimii aktiivisesti vertaistukitoiminnassa.
Mentori
Riitta aloitti päihteiden käytön 12-vuotiaana viinalla ja rauhoittavilla lääkkeillä. Hän Päihdytti itseään voittaakseen ujoutensa ja pelkonsa. Vanhempien erottua päihdeongelmainen äiti ajautui suhteeseen alkoholistimiehen kanssa. Mies tappoi Riitan äidin, kun Riitta oli 15-vuotias. Riitta on istunut ensikertalaisena 1,5 vuotta tapon yrityksestä. Hän vapautui vuonna 2004 ja tekee nyt vertaistukityötä. Riitta tuli vankilassa uskoon, ja löysi siitä rauhan elämäänsä. Hän on ollut absolutisti 9 vuotta ja työskentelee taksikuskina.
Mentori
Susanna aloitti päihteiden käytön 12-vuotiaana. Hän käytti alkoholia, kannabista ja amfetamiinia 13 vuotta. Susanna päihdytti itseään turruttaakseen juurettomuuden ja yksinäisyyden tunteet. Hänellä on risainen lapsuus laitoksiin sijoitettuna. Susanna tuli äidiksi 16-vuotiaana. Susanna suoritti ehdonalaisen tuomion törkeästä pahoinpitelystä vuonna 2005. Nykyisin hän on onnellisesti parisuhteessa ja aktiivisesti mukana vertaistukitoiminnassa. Susanna on ollut absolutisti 6 vuotta.
Mentori
Tiina aloitti päihteiden käytön 13-vuotiaana viinalla. Hän käytti alkoholia, kannabista ja amfetamiinia 10 vuotta. Tiina kertoo päihdyttäneensä itseään päästäkseen ahdistuksesta ja epävarmuudesta. Pitkän sekavan kauden lopuksi Tiina puukotti tuntematonta miestä, ja istui tapon yrityksestä 1,5 vuoden vankilatuomion. Hän vapautui vuonna 2007. Nykyisin Tiina elää onnellisessa avioliitossa ja on pienen tyttären äiti. Hän on ollut absolutisti 4,5 vuotta ja toimii aktiivisesti vertaistukitoiminnassa.
Janika on tullut pahasti koulukiusatuksi ja joutunut sen vuoksi muuttamaan pois paikkakunnalta. Hänet on huostaan otettu toistuvien koulusta pinnaamisten ja levottomuuksien vuoksi. Onnettomuussaltis Janika ajautuu kavereiden usuttamana levottomuuksiin ja vaarallisiinkin tilanteisiin, eikä oikein osaa sanoa ei yllykkeille.
Crista ajautuu helposti väkivaltaisiin yhteenottoihin sekä tuttujen että tuntemattomien kanssa. Aggressiivisuus ja päihteiden käyttö ovat jo johtaneet useampiin lyhytkestoisiin sijoituksiin ja yhteen katkaisuhoitoon. Koska välit äidin kanssa ovat pitkään olleet tulehtuneet, on Crista asunut 83-vuotiaan isoäitinsä luona. Isoäidin voimat eivät tahdo enää riittää Cristan ongelmien selvittämiseen.
Ida on uskonnollisen perheen lapsi, joka alkoi teini-iässä kapinoida perheen arvoja vastaan. Alkoholin käyttö lisääntyi huolestuttavaksi ja Ida alkoi lintsailla koulusta ja karkailla kotoa. Idaa on yritetty kotiuttaa laitoksesta useita kertoja, mutta se on aina kariutunut uusiin hölmöilyihin. Nyt Ida haaveilee itsenäisen elämän aloittamisesta omassa asunnossa.
Sanna ja Senja ovat kaksoissiskokset, jotka hankkiutuvat hankaluuksiin yhdessä – toinen usuttaa ja toinen tekee. Heillä on taustallaan lukuisia vakavia väkivallantekoja ja esimerkiksi poliisin piikkimattoon päättynyt takaa-ajotilanne alaikäisen päihtyneen kuskin kyydissä. Äidin voimat pitää tyttöjä kotona alkavat ehtyä, ja sosiaalitoimi on todennut ottavansa tytöt huostaan heti, kun äiti ilmoittaa ettei enää jaksa. Kakolassa olo osoittautui kaksoistytöille liian haastavaksi. Sanna ja Senja jättivät Kakolan toisen päivän jälkeen.
Sanna ja Senja ovat kaksoissiskokset, jotka hankkiutuvat hankaluuksiin yhdessä – toinen usuttaa ja toinen tekee. Heillä on taustallaan lukuisia vakavia väkivallantekoja ja esimerkiksi poliisin piikkimattoon päättynyt takaa-ajotilanne alaikäisen päihtyneen kuskin kyydissä. Äidin voimat pitää tyttöjä kotona alkavat ehtyä, ja sosiaalitoimi on todennut ottavansa tytöt huostaan heti, kun äiti ilmoittaa ettei enää jaksa. Kakolassa olo osoittautui kaksoistytöille liian haastavaksi. Sanna ja Senja jättivät Kakolan toisen päivän jälkeen.
Tiinan suurin ongelma on voimakas päihdehakuisuus. Tyttö on nuoresta iästään huolimatta ollut jo kahdesti katkaisuhoidossa, ja asunut pitkään sijoitettuna nuorisokotiin päihdekäyttäytymisen ja karkailun vuoksi.
Viivin vanhemmat erosivat tytön ollessa vauva. Perhettä koetteli neljä vuotta sitten vakava onnettomuus, kun Viivin pikkusisko hukkui kesämökillä. Samaan aikaan Viiviä kiusattiin koulussa rajusti, ja hän alkoi käyttäytyä aggressiivisesti. Viivi on ollut sijoitettuna kahteen laitokseen väkivaltaisen käytöksen vuoksi. Kotilomat ovat usein palaneet sääntörikkomuksien johdosta.
Kriminaalipsykologi
Taija Stoat toimii Kakola-ohjelman vankilapsykologina. Siviilissä kriminaali- ja vankilapsykologina toiminut Taija työskentelee tällä hetkellä PD Search Oy:ssä, jossa tekee henkilöarviointityötä ja henkilöstön kouluttamista. Taija on psykologian maisteri ja tekee väitöskirjaa Helsingin yliopiston psykologianlaitokselle väkivaltarikollisten persoonallisuuspiirteistä ja uusintarikollisuudesta. Hän on mukana tekemässä Kakolaa, koska vankilapsykologina työskennellessään koki kaikkein haasteellisimpana nuoret rikoksentekijät. Taija halusi olla osana Kakolan poikkeuksellisella tavalla toteutettua interventiota, jonka yksi tarkoitus on herättää nuoret katsomaan suoraan silmiin sitä mihin rikollinen käyttäytyminen johtaa.
Nuoriso- ja väkivaltatyön asiantuntija
Kakola-ohjelman vankilan johtokuntaan kuuluva Olavi Sydänmaanlakka on ammatiltaan nuorten kriisityön johtaja. Hän työskentelee siviilissä Helsinki Mission väkivaltatyön kehittämisprojektin johtajana. Olavi on Walkers kahvilatoiminnan perustaja ja hän oli aikaisemmin yhteensä yli 10 vuotta Aseman lapset ry:n kenttätyön vastaavana. Hän on koulutukseltaan diakoni ja erityistason perheterapeutti.Olavi on mukana Kakola-ohjelmassa, koska ohjelman tapahtumaprosessi kiinnostaa. Hän toivoo, että ohjelma synnyttäisi keskustelua siitä, onko vankila ratkaisu kaikkeen ja keitä ovat pahat ihmiset. Tyttöjen Kakolassa Olavia kiehtoo syvyys. "Siinä missä pojat puhuivat otsikoita, tytöt puhuvat ingressejä."
Vankilanjohtaja
Kaisa Tammi-Moilanen on Kakola-ohjelman vankilanjohtaja. Kaisa toimii siviiliammatissaan johtajana Vanajan vankilassa ja Hämeenlinnan yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Koulutukseltaan hän on psykologian maisteri. Kaisa on mukana tekemässä Kakola-ohjelmaa, koska hän on melkein 20 vuoden työuransa aikana ajatellut usein, kuinka tärkeää on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ, jolla voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja joutumista rikoksen tielle. Tyttöjen Kakolan lähtökohta on erityisen läheinen, sillä Kaisa on koko vankilatyöuransa ollut tekemisissä naisvankien kanssa. Rikoksiin syyllistyneet ja vankilaan joutuneet naiset ovat vähemmistö niin naisina kuin vankeina.