|
Erosta ehjäksi, vaiheittain
Kullakin on oma tapansa selvitä vaikeista ajoista ja tilanteista. Yksi tukeutuu ystäviin ja toinen terapeuttiin. Terapiasuuntauksia on monenlaisia ja niiden tavat käsitellä ja ratkaista ongelmia poikkeavat toisistaan. Kärjistäen, ratkaisumallien taustalla on erilaisia käsityksiä ihmisen olemuksesta.
Yhdessä ääripäässä nähdään, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja tekee hyviä tekoja kunhan vain ymmärtää, mikä on hyvää ja oikein. Toisessa ääripäässä ihminen nähdään suhteellisen turmeltuneena, ulkopuolelta tulevaa hyvyyttä tai apua tarvitsevana. Ääripäiden väliin mahtuu käsityksiä ihmisestä ympäristön muokkaamana, kokemuksen koulimana, menneisyyden painamana tai sisäisten ristiriitojen piinaamana olentona.
Amerikkalainen tohtori Bruce Fisher on kehittänyt oman menetelmänsä rakkaussuhteen päättymisen aiheuttaman kriisin käsittelemiseksi. Fisherin eroseminaarien edustajat eivät käytä terapia-käsitettä vaan puhuvat oppimiseen perustuvasta menetelmästä. Ohessa esitellään Fisherin menetelmään kuuluvat 19 jälleenrakentamisen osaa tai vaihetta, joiden kautta ihminen voi sopeutua eroon ja rakentaa itselleen uuden ja paremman elämän. (HUOM! Kysymyksessä on tiivistelmä - paremman käsityksen menetelmästä saa alkuperäisestä lähteestä.)
1. Kieltäminen
Kieltäminen on psyykkinen mekanismi, joka suojelee ihmistä musertavalta, liian isolta henkiseltä kivulta. Kipu ei kuitenkaan häviä olemattomiin, vaan odottaa tulevansa käsitellyksi: "minkä voimme tuntea, voimme myös parantaa".
2. Pelko
Paras tapa päästä pelkojen yli on oppia tuntemaan ne: mitä minä pelkään? Erotilanteessa Fisherin kokemuksen mukaan kaksi yleisintä pelkoa ovat tuntemattoman tulevaisuuden pelko ja pelko siitä, miten ihmiset suhtautuvat eronneeseen ihmiseen. Pelosta voi kuitenkin parhaimmillaan tulla ystävä, joka auttaa ihmistä ymmärtämään itseään paremmin.
3. Selviytyminen
Selviytymisen osassa on kysymys lapsena opituista ja omaksutuista tavoista sopeutua tilanteisiin. Joku voi ottaa liikaa tai liian vähän vastuuta suhteessa toisiin ihmisiin, joku voi aina pyrkiä miellyttämään tai auttamaan muita. Omaksuttu tapa voi kuitenkin olla haitallinen aikuisena solmituissa ihmissuhteissa. Jälleenrakentaminen voikin tarkoittaa vanhojen tottumisten taustalla olevien tunteiden selvittämistä ja uusien ja terveempien toimintatapojen omaksumista.
4. Yksinäisyys
Suhteen päättyminen tuo eteen yksinäisyyden. Yksinäisyydessä vietetyt hetket voivat opettaa ihmistä tuntemaan itseään paremmin, jos ihminen kuuntelee itseään, mitä tunteita ja ajatuksia yksinäisyydessä herää. Epäedullinen vaihtoehto eheytymisen kannalta olisi hukuttaa yksinäisyys esimerkiksi liikaan työntekoon, pikaromanssiin tai alkoholiin.
5. Ystävyys
Osa ystävistä voi kaikota eron myötä. Tämä voi Fisherin mukaan johtua siitä, että ihmiset näkevät eronneen uhkana muiden parisuhteelle. Toisaalta ystävillä on taipumus tukea vain toista eronnutta osapuolta. Joskus taas toisen ero voi herättää itsessä pelkoja oman suhteen kestävyydestä. Fisher korostaa ystävien merkitystä sopeutumista helpottavina ihmisinä.
6. Syyllisyys/hylkääminen
Syyllisyys painaa useammin jättäjää kuin jätettyä. Usein jättäjä on aloittanut eroon sopeutumisen vielä parisuhteessa eläessään, mikä voi lyhentää eron jälkeistä sopeutumisaikaa. Jätetty osapuoli taas aloittaa sopeutumisen ehkä vasta varsinaisessa erotilanteessa. Jätetyksi tuleminen uhkaa ihmisen käsitystä omasta arvokkuudesta ja rakastettavuudesta. Jätetyn tuska voi kuitenkin toimia suurena motivaationa henkilökohtaiseen kasvuun. Jättäjälle sopiva määrä syyllisyyden tunnetta voi puolestaan Fisherin mukaan auttaa tekemään päätöksiä sen suhteen, miten elää omaa elämää.
7. Suru
Suru on osa eroprosessia ja surun tunteet pitää käydä läpi, jotta voi päästä eroon kuolleesta rakkaussuhteesta. Fisher kertoo, että surun vaiheiden ymmärtäminen voi auttaa käsittelemään omaa surua. Tri Gubler-Rossille on jaotellut surun vaiheet viiteen osaan: kieltäminen ("Tämä ei ole totta!"), viha, kauppa ("Teen mitä tahansa, jos tulet takaisin."), irrottautuminen (voi tuntua masennuksenakin) ja hyväksyminen.
8. Viha
Viha on luonnollinen osa inhimillisyyttä. Se ei kuitenkaan tarkoita väkivaltaa, joka on vihan ilmaisun tuhoisa muoto. Fisher kertoo, että useat eronneet eivät tiedosta, kuinka vihaisia he todella ovat.
9. Irrottautuminen
Irrottautuminen entisestä suhteesta voi olla vaikeaa esimerkiksi siitä syystä, että ihminen ei ole uskaltanut kokea omaa tuskaansa. Fisher muistuttaa, että panostaminen kuolleeseen suhteeseen ei tuota satoa.
10. Itsetunto
Fisherin mukaan alhainen itsetunto ja vahvemman identiteetin etsiminen ovat avioeron tärkeimpiä syitä. Ero voi alentaa itsetuntoa: kun on panostanut rakkaussuhteeseensa, voi ero tuntua epäonnistumiselta. Fisher esittelee kirjassaan yksitoista askelta parempaan itsetuntoon. Työskentely alkaa siitä, että ihminen tekee päätöksen muuttua. 11. Muutos
Ihmisen tunteet ja asenteet voivat kummuta kaukaa menneisyydestä - lapsuudesta. Fisher kertoo, että osa näistä voi olla hyödyllisiä ja osa ei. Muutoksessa oleellista on tulla tietoiseksi niistä asioista, jotka heijastelevat omaa lapsuudenkotia. Osa perinteistä on hyviä säilyttää, mutta osa hankaloittaa elämää.
12. Avoimuus
Joskus ihminen luo itsestään tiettyä mielikuvaa, joka ei ole yhtenevä ihmisen sisäisen kokemuksen kanssa. Mielikuvaa voidaan sanoa naamioksi, joka erottaa kantajansa muista. Mielikuvan ylläpitäminen voi käydä raskaaksi ja "naamion" riisuminen puolestaan tuo läheisyyttä ihmissuhteisiin.
13. Rakkaus
Fisher kertoo, että rakkaussuhteen päättyminen johtaa monella siihen, että ihminen alkaa tutkia, mitä rakkaus on. Voidakseen rakastaa kypsemmin, pitää monen opetella uudestaan rakastamaan. Fisher jakaa raamatullisen ohjeen "rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi" ja muistuttaa, kuinka kyky rakastaa toista ihmistä liittyy kykyyn rakastaa itseään.
14. Luottamus
Luottamus on keskeisin osa sopeutumisprosessia. Suhteen päättyminen jättää usein jonkinlaisen henkisen haavan ihmiseen, mikä vie rohkeutta lähestyä toista ihmistä. Perusteena etäisyyden pitämiselle on vähentää loukkaantumisen riskiä. Fisher huomauttaa, että joskus luottamisen vaikeus on kuitenkin peräisin lapsuusajalta. Tällöin luottamuksen perustasoa pitäisi kehittää.
15. Suhteet
Fisher puhuu kasvattavista suhteista, jotka usein solmitaan vanhan suhteen päätyttyä. Nämä ovat usein lyhytaikaisia. Ne antavat tukea, kumppanuutta ja palautetta, jota ihminen voi hyödyntää muutoksen keskellä. Niissä usein yritetään löytää uusia tapoja luoda suhde toiseen ihmiseen ja uusi tapa suhtautua itseen. Tyypillistä niille on toimiva keskusteluyhteys, rehellisyys ja avoimuus. Nämä suhteet voivat muodostua myös pitkäaikaisiksi.
16. Seksuaalisuus
Eron aiheuttaman surun aikana useimpien seksuaalinen kiinnostus on alhainen, mutta tätä vaihetta saattaa seurata toista ääripäätä edustava kausi, jota Fisher kutsuu myrskyisäksi vaiheeksi. Sen tarkoituksena on saada vahvistusta omalle seksuaalisuuteen liittyvälle itsetunnolle. Jos ihmisellä on takanaan vuosikymmeniä kestänyt suhde, saattaa nykypäivän deittailukulttuuri hämmentää. Fisher tiivistää, että tämän vaiheen tärkein tavoite on oppia olemaan oma itsensä vuorovaikutuksessa toisen kanssa myös seksuaalisessa kanssakäymisessä.
17. Sinkkuus
Sinkkuusvaiheen tarkoituksena on panostaa omaan henkilökohtaiseen kasvuun ja rakentaa itseluottamusta sen suhteen, että sinkkuus on hyväksyttävä tapa elää. Fisher luonnehtii tervettä rakkaussuhdetta sellaiseksi, jossa kaksi henkilöä ovat ehjiä, kokonaisia ja onnellisia itsekseen, mutta jotka valitsevat elämänsä jakamisen toisen kanssa. Sinkkuusvaihe tavallaan mahdollistaa ihmisen kypsymistä terveempään rakkaussuhteeseen.
18. Tarkoitus
Eron käsittelyn alkuvaiheessa ihmiset käyvät usein läpi menneitä asioita. Mitä pidemmälle käsittely etenee, sitä paremmin ihminen kykenee siirtymään nykypäivään ja jopa tulevaisuuden suunnitteluun. Kun ihminen pääsee työstämisessään tähän vaiheeseen, hänen riippuvaisuutensa muista ihmisistä vähenee. Fisher kehottaa tässä vaiheessa miettimään, mitä lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteita haluaa saavuttaa.
19. Vapaus
Jälleenrakentamisen viimeinen vaihe on vapaus. Sillä Fisher tarkoittaa vapautta valita, onko onnellinen yksineläjä vai onnellinen toisessa rakkaussuhteessa. "Vapaus on sitä, että pystyy olemaan täysin oma itsensä."
|