FI – Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

10.3.2020

Kokeen osat

Kokeessa on kolme osaa: kuunteleminen, lukutaito ja kirjoitustaito.

Kuuntelemisen osassa on kolme tehtävää: yksi äänitetehtävä ja kaksi videotehtävää. Lukutaidon osassa on avoimia kysymyksiä, joihin vastaat tekstin perusteella. Kirjoitustaidon osassa on kaksi tehtävää: kommentti ja kirjoitelma. Kirjoitat yhden kommentin ja yhden kirjoitelman.

Tehtävien tekeminen

Voit tehdä tehtävät siinä järjestyksessä kuin haluat. Suosittelemme, että aloitat kuitenkin kuuntelemisen osasta. Kuuntelemisen kaikkiin tehtäviin on hyvä varata aikaa yhteensä noin tunti. Lue jokaisen tehtävän ohjeet huolellisesti ja noudata niitä. Voit muuttaa vastauksiasi koska tahansa kokeen aikana.

Onnea kokeeseen!

Osa I: Kuunteleminen

Koe sisältää kuullunymmärtämisen tehtäviä. Tehtävien äänitteitä ei voi kuuntelun aikana pysäyttää eikä kuunnella uudestaan.

 
Äänen voimakkuutta voit säätää ruudun oikeasta yläkulmasta.

1. Äänitetehtävä 10 p.

Kuuntele Kasvatusviisautta kiireisille -podcastista katkelma, jossa pohditaan, pitääkö lasta sivistää. Äiti ja toimittaja Anu Heikkinen ja opettaja, tietokirjailija ja isä Jarno Paalasmaa keskustelevat aiheesta.

Lue ensin kysymykset ja kuuntele sen jälkeen haastattelu kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla kuuntelet haastattelun kokonaan. Toisella kerralla kuuntelet haastattelun jaksoissa ja vastaat kysymyksiin. Vastaa kysymyksiin 1.1.–1.5. valitsemalla parhaiten sopiva vaihtoehto.

06:00
Tallenne kokonaan
1 kuuntelukerta jäljellä.

1.1. Millainen sivistynyt ihminen on keskustelijoiden mukaan? 2 p.

 

1.2. Miksi sadut ovat tärkeitä lapsen kehitykselle? 2 p.

 
03:29
Katkelma, joka liittyy kysymyksiin 1.1. ja 1.2.
1 kuuntelukerta jäljellä.

1.3. Mitä Googlesta sanotaan keskustelussa? 2 p.

 

1.4. Miksi historia on tärkeää sivistyskasvatuksessa? 2 p.

 
01:31
Katkelma, joka liittyy kysymyksiin 1.3. ja 1.4.
1 kuuntelukerta jäljellä.

1.5. Miten aikuinen voi sivistyä? 2 p.

 
01:02
Katkelma, joka liittyy kysymykseen 1.5.
1 kuuntelukerta jäljellä.

2. Videotehtävä 20 p.

Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä vasta sen jälkeen video.

Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Voit myös pysäyttää videon toiston ja kelata videota eteen- tai taaksepäin. Vastaa kysymyksiin suomeksi omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä.

Videolla projektityöntekijä Minna Lehtola Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostosta ja projektityöntekijä Ulla Saalasti Nuorten Akatemiasta kertovat Dihtosis-hankkeesta.

2.1. Miten suomalaiset suhtautuvat alkuperäiskansoihin? Miten se näkyy? 5 p.

 

2.2. Millaisia stereotypioita saamelaisuuteen liitetään, ja millainen todellisuus on? 5 p.

 

2.3. Mikä Dihtosis-hanke on, ja miksi se on saanut alkunsa? 5 p.

 

2.4. Mikä on Dihtosis-hankkeen jatkotavoite? 5 p.

 

3. Videotehtävä 20 p.

Lue ensin ohjeet ja kysymykset. Käynnistä vasta sen jälkeen video.

Voit katsoa videon niin monta kertaa kuin haluat. Voit myös pysäyttää videon toiston ja kelata videota eteen- tai taaksepäin. Vastaa kysymyksiin suomeksi omin sanoin ja kokonaisin virkkein. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä.

Videolla Peppi Taalas ja Hanna Laitinen kertovat Jyväskylän yliopiston kaveri- ja lukukoiratoiminnasta.

3.1. Mistä luku- ja kaverikoiratoiminnassa on kyse? 5 p.

 

3.2. Mitä videon perusteella tiedetään luku- ja kaverikoiratoiminnasta eri oppilaitoksissa? 5 p.

 

3.3. Mitä hyötyä luku- ja kaverikoirista on opiskelijoille? 5 p.

 

3.4. Miksi luku- ja kaverikoiratoimintaa tutkitaan yliopistossa? 5 p.

 

Osa II: Lukutaito

4. Tekstin ymmärtäminen 50 p.

Lue Helsingin Sanomien artikkeli Suomalaisten elämällä ei ole merkitystä ja Arto O. Salosen blogiteksti Ekososiaalinen sivistys ja vastaa tekstien perusteella omin sanoin suomeksi kysymyksiin 3.1.–3.5. Vastausten tulee olla 100–350 merkin pituisia (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä.

4.1. Miksi suomalaiset eivät ole Arto O. Salosen mukaan tyytyväisiä elämäänsä? (Mainitse vähintään kolme asiaa.) 10 p.

 

4.2. Mistä suomalaisten tehokkuus sai alkunsa, ja miten se näkyy nykyään? 10 p.

 

4.3. Mistä asioista elämän merkityksellisyys Salosen mukaan syntyy? (Mainitse vähintään kolme asiaa.) 10 p.

 

4.4. Millaisia ehdotuksia Salosella on suomalaisille ja miksi? 10 p.

 

4.5. Kerro omin sanoin, mitä ekososiaalisella sivistyksellä tarkoitetaan. 10 p.

 

Osa III: Kirjoitustaito

5. Lyhyt kirjoitustehtävä: Kommentti 30 p.

Lue aineistossa oleva katkelma Heikki Hiilamon kolumnista Poikien huonot numerot alentavat syntyvyyttä. (Lapsen maailma 3.6.2019.) Laadi kolumnin pohjalta lehden verkkosivulle kommentti, jossa esität näkemyksesi siitä, miksi tyttöjen ja poikien koulumenestyksessä on eroja. Perustele mielipiteesi monipuolisesti. Kommentin on oltava yhtenäinen teksti, ei esimerkiksi asialuettelo. Tekstin tulee olla 500–800 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä.

 

6. Kirjoitelma 99 p.

Vastaa yhteen kohdista 6.1–6.8.

Laadi kirjoitelma yhdestä seuraavista aiheista. Kirjoitelman tulee olla 1 800–2 300 merkin pituinen (merkkimäärä ilman välilyöntejä ja rivinvaihtoja). Koejärjestelmä laskee merkkimäärän automaattisesti, mutta ei rajoita sitä. Kirjoitelman aineistoa käytetään tehtävänannon mukaan. Kohdat 6.1.–6.6. ovat aineistotehtäviä, joissa aineistoa tulee käyttää ohjeen mukaisesti. Valmiit otsikot on lihavoitu.

Kirjoita valitsemasi kohdan vastaus sille varattuun tilaan. Älä jätä mitään merkintöjä muihin vastaustiloihin. Jos kirjoitat vastauksesi aluksi LibreOffice-ohjelmalla, muista tallentaa luonnoksia usein ja siirtää valmis teksti lopuksi vastaustilaan.

6.1. Kirjoitelma 99 p.

Suomalaisten mielestä sanomalehdet ovat yleissivistyksen kannalta tärkein media. Tätä mieltä on 83 % IRO Researchin vuonna 2017 tekemään tutkimukseen vastanneista suomalaisista. Aineistossa on neljä Kuvajournalismi 2018 -kilpailussa palkittua kuvaa. Pohdi lehtikuvaa vaikuttajana. Analysoi yhtä tai useampaa aineiston kuvaa. Otsikoi itse.
 

6.2. Kirjoitelma 99 p.

Aineistossa on kolme tilastograafia suomalaisten vapaa-ajanviettotavoista. Tarkastele aineiston perusteella, mihin suomalaiset käyttävät vapaa-aikaansa. Mistä muutokset vapaa-ajan käytössä mielestäsi kertovat? Otsikoi itse.
 

6.3. Kirjoitelma 99 p.

Aineistossa on kirjallisuuskatkelma Olli Jalosen Poikakirja-romaanista. Katkelma kertoo elämästä ja koulunkäynnistä sodanjälkeisessä Suomessa. Kirjoita tekstin herättämistä ajatuksista. Otsikoi itse.
 

6.4. Kirjoitelma 99 p.

Aineistossa on koulusta kertovia runoja eri aikakausilta. Analysoi ja tulkitse yhtä tai useampaa valitsemaasi runoa. Kaksi niistä voit lukea runona tai kuunnella laulusovituksena. Otsikoi itse.
 

6.5. Kirjoitelma 99 p.

Aineistossa on Karelia-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston esittelyvideot, jotka on suunnattu opiskelupaikkaa miettiville. Katso videot ja valitse niistä toinen. Analysoi valitsemaasi videota: millaisen kuvan se antaa opiskelupaikasta ja -kaupungista? Otsikoi itse.
 

6.6. Kirjoitelma 99 p.

Helsinkiläinen Ida O'Mahoney vaikuttui Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa -romaanista. Pohdi lukemisen merkitystä koulussa: mitä ja minkälaista kirjallisuutta koulussa mielestäsi pitäisi lukea ja miksi? Voit myös suositella jotain itsellesi tärkeää kirjaa koulun lukemistoon. Voit käyttää aineistoa virikkeenä. Otsikoi itse.
 

6.7. Kirjoitelma 99 p.

Monipuolista lukutaitoa tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, erityisesti modernissa informaatioyhteiskunnassa. Maailmassa on kuitenkin edelleen 800 miljoonaa aikuista lukutaidotonta eli 16 % maailman yli 15-vuotiaista. Pohdi lukutaidon merkitystä. Mitä etua lukutaidosta on? Mitä ihmiselle merkitsee se, jos lukutaitoa ei ole tai taito on vähäinen? Voit myös vertailla lukutaidon merkitystä eri aikoina tai eri kulttuureissa. Otsikoi itse tai ota otsikoksi jokin seuraavista:

  • Lukutaito on mielen supervoima
  • Lukutaito luo hyvinvointia
  • Ihmisarvoinen elämä ilman lukutaitoa
 

6.8. Kirjoitelma 99 p.

Monissa maissa perheen taloudellinen tilanne vaikuttaa mahdollisuuksiin kouluttautua ja käyttää sivistyspalveluita eli kasvatus-, liikunta- ja kulttuuripalveluita (esim. kirjastot, museot ja liikuntapaikat). Suomi on monissa vertailuissa yksi maailman tasa-arvoisimpia maita. Miten koet tilanteen Suomessa? Voit pohtia koulutus- ja sivistyspalveluiden tasa-arvoa joko Suomen tai jonkin muun maan näkökulmasta. Voit myös vertailla tilannetta Suomessa ja muualla. Otsikoi itse.
 

Lähteet

  1. Lähde: Kasvatusviisautta kiireisille: Pitääkö lasta sivistää? Yle Areena 19.2.2018. https://areena.yle.fi/1-4362043. Viitattu 24.1.2019. Muokkaus: YTL.

Tarkista, että vastasit ohjeiden mukaiseen määrään tehtäviä. Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi.