FI – Filosofia

24.9.2020

Koe on kaksiosainen. Osassa I on kuusi 20 pisteen tehtävää ja osassa II kolme 30 pisteen tehtävää. Saat vastata enintään viiteen tehtävään. Näistä tehtävistä enintään kaksi saa olla osasta II. Kokeen maksimipistemäärä on 120. Sen saavuttaminen edellyttää, että vastaat kolmeen osan I tehtävään ja kahteen osan II tehtävään. Halutessasi voit tuottaa vastausten tueksi piirroksia, kaavioita tai taulukoita ja liittää niistä kuvakaappauksen mihin tahansa tekstivastaukseen.

Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi.

Osa I: 20 pisteen tehtävät

Vastaa 3–5 tehtävään.

1. Filosofiset periaatteet 20 p.

1.1. Toimi vain sellaisten periaatteiden mukaisesti, joiden voit tahtoa tulevan yleiseksi moraalilaiksi. Selitä, mitä periaate tarkoittaa, ja anna esimerkki. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.

 

1.2. Samanlaisia on kohdeltava samalla tavalla, erilaisia eri tavalla. Selitä, mitä periaate tarkoittaa, ja anna esimerkki. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.

 

1.3. Ei ole mahdollista, että väite ja sen kielto ovat tosia tai epätosia yhtä aikaa. Selitä, mitä periaate tarkoittaa, ja anna esimerkki. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.

 

1.4. Jos henkilö tietää, että p, niin p on tosi (p = väite). Selitä, mitä periaate tarkoittaa, ja anna esimerkki. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.

 

1.5. Moraaliset arvot ovat ensisijaisia suhteessa muihin arvoihin. Selitä, mitä periaate tarkoittaa, ja anna esimerkki. Vastauksen enimmäispituus on 600 merkkiä. 4 p.

 

2. John Rawls oikeudenmukaisuudesta 20 p.

Yhteiskuntafilosofi John Rawls (1921–2002) esitti, että oikeudenmukainen yhteiskunta voidaan rakentaa kahden perustavan periaatteen varaan. Ensimmäisen periaatteen mukaan kullakin kansalaisella on oltava yhtäläiset vapaudet. Toinen periaate koskee mahdollisuuksien tasa-arvoa. Yksilöiden välinen eriarvoisuus tulee sallia vain, jos se on eduksi kaikkein heikoimmassa asemassa oleville yksilöille.

Pohdi, miten Rawlsin kaksi periaatetta voidaan oikeuttaa ja minkälainen niiden varaan rakennettu yhteiskunta olisi.

 

3. Nautintoa koskeva päättely 20 p.

Seuraavassa on esitetty päättely, joka koostuu kolmesta väitteestä:
Ihmisen elämän päämäärä on nautinto.
En voi saavuttaa nautintoa seuraamatta järkeä.
Siispä seuraan järkeä.

3.1. Selitä päättelyn rakenne ja anna esimerkki samantyyppisestä päättelystä. 10 p.

 

3.2. Arvioi väitteen ”Ihmisen elämän päämäärä on nautinto” sisältöä. 10 p.

 

4. Itseohjautuvat autot ja moraalinen päätöksenteko 20 p.

Yhdysvaltalainen yliopisto Massachusetts Institute of Technology (MIT) julkaisi vuonna 2018 maailmanlaajuisen tutkimuksen, joka tuotti tilastotietoa ihmisten moraalisista valinnoista itseohjautuvien autojen ohjelmointia koskevan yhteiskunnallisen keskustelun pohjaksi (ns. moraalikonetutkimus). Tutkimukseen liittyi testi, joka oli vapaasti kenen tahansa tehtävissä MIT:n verkkosivulla. Testissä vastaajien piti tehdä valintoja vaaratilanteissa, joissa oli tarjolla ainoastaan huonoja vaihtoehtoja.

4.1. Selitä, miksi ihmisten valintoja kuvaava kaavio 4. A ei voi kertoa, miten itseohjautuvat autot pitäisi ohjelmoida. 10 p.

 

4.2. Pohdi, voiko jokin moraaliteoria antaa periaatteen, jonka mukaan itseohjautuvat autot pitäisi ohjelmoida. Hyödynnä vastauksessasi aineiston 4. B kuvapareja. 10 p.

 

5. Ilmastonmuutos ja globaali vastuu 20 p.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa vedotaan usein yksilöiden valintoihin ja tottumuksiin. Ilmastonmuutos on kuitenkin globaali ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan yksilöiden lisäksi yhteiskuntien ja kansainvälisen yhteisön panosta. Viime vuosina koululaiset ovat Greta Thunbergin innoittamina ryhtyneet vaatimaan poliittisilta päättäjiltä ilmastotekoja.
Pohdi, millä perusteilla vastuu ilmastonmuutoksen torjunnasta pitäisi jakaa yksilön, yhteiskunnan ja globaalin yhteisön kesken. Hyödynnä vastauksessasi videota 5. A.
 

6. Persoonan identiteetti 20 p.

Robert Louis Stevensonin romaanissa Tohtori Jekyllin ja herra Hyden eriskummallinen tapaus (1886) lääkäri Henry Jekyll keksii juoman, joka muuttaa hänen henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksiaan. Juotuaan juoman Jekyll nuorentuu, pienenee kooltaan ja muuttuu ruumiinrakenteeltaan ja kasvonpiirteiltään. Myös hänen käyttäytymisensä ja ajattelunsa muuttuvat. Hyväkäytöksisen Jekyllin pahat puolet ottavat hänestä vallan, ja hänestä tulee alhaisten viettiensä orja. Muutoksen läpikäynyt tohtori jopa käyttää itsestään toista nimeä Edward Hyde.

Pohdi, ovatko tohtori Henry Jekyll ja herra Edward Hyde edelleen sama henkilö.

 

Osa II: 30 pisteen tehtävät

Vastaa 0–2 tehtävään.

7. Mika Waltarin Turms, kuolematon ja tiedon luonne 30 p.

Mika Waltarin antiikkiin sijoittuvassa romaanissa Turms, kuolematon (1955) kirjan nimihenkilö pohtii tiedon luonnetta.

7.1. Tulkitse, minkälainen käsitys tiedosta Turmsin pohdinnasta (aineisto 7. A) välittyy. 15 p.

 

7.2. Arvioi, ovatko Turmsin esittämät perustelut (aineisto 7. A) riittäviä torjumaan aistihavainnot tiedon lähteenä. 15 p.

 

8. Simone de Beauvoir naisena olemisesta 30 p.

Ranskalaisfilosofi Simone de Beauvoir (1908–1986) analysoi kirjassaan Toinen sukupuoli (1949) naisena olemista ja naisen asemaa suhteessa mieheen.

8.1. Erittele, mitä de Beauvoir tarkoittaa väitteellä, että nainen on Toinen (aineisto 8. A). 15 p.

 

8.2. Pohdi, kuinka ajankohtainen de Beauvoirin naisena olemisen kuvaus on (aineisto 8. A). 15 p.

 

9. Fysikalismi 30 p.

Australialainen filosofi Frank Jackson (s. 1943) on esittänyt ajatuskokeen fysikalismia vastaan. Jackson tarkoittaa fysikalismilla näkemystä, jonka mukaan kaikki olemassa oleva on viime kädessä fysikaalista ja siksi tutkittavissa fysiikan ja muiden luonnontieteiden keinoin.

9.1. Erittele, miten Jacksonin ajatuskoe kritisoi fysikalismia (aineisto 9. A). 10 p.

 

9.2. Pohdi, millä perusteilla fysikalismia voi puolustaa. 20 p.

 

Tarkista, että vastasit ohjeiden mukaiseen määrään tehtäviä. Älä jätä mitään merkintöjä sellaisen tehtävän vastaukselle varattuun tilaan, jota et halua jättää arvosteltavaksi.