RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Ohjelmat A-Ö
32:32 Audio: Kasvissyöntiä päiviteltiin jo sata vuotta sitten
Radio Suomesta poimittuja

Kasvissyöntiä päiviteltiin jo sata vuotta sitten

Sata vuotta sitten suomalainen ruokavalio oli vilja-, maito- ja lihapainotteista ja kasviksia hyödynnettiin vähemmän, kertoo Jukka Vornanen. Sata vuotta sitten kasvissyöntiä perusteltiin melko tutun kuuloisesti: terveydellisin, eettisin ja taloudellisin sekä joskus uskonnollisin syin. Ekologiset syyt ovat nousseet listalle 1970-luvulta lähtien. Olga Ketosen kanssa keskustelevat suomalaisen kasvissyönnin historiasta väitöskirjaa valmisteleva Jukka Vornanen sekä 'Vähemmän lihaa. Kohti kestävää ruokakulttuuria' -kirjan toimittaja Hanna Mattila. Keskustelussa käytetään myös sanoja veretön ruokavalio, vegaani, fleksaaminen, lautasmalli, kasvisruokapäivä, ituhippi, satokausikalenteri ja Reko-renkaat. Keskustelu kuultiin alunperin Ihan pihalla-ohjelmassa 11.2.2016.

27:01 Audio: Mikä on menestyksen ja täydellisen vartalon hinta?
Radio Suomesta poimittuja

Mikä on menestyksen ja täydellisen vartalon hinta?

Ruokaa gramman tarkkuudella, eikä mitään ylimääräistä. Treeniä monta tuntia päivässä. Kurinalaisuutta, kontrollia, kieltäytymistä. Palkkana kaikesta tästä kroppa, jota moni kadehtii. Mikä on hinta, jonka tästä täydellisyydestä joutuu maksamaan? Kaikki kotona -ohjelman Sanna Pirkkalainen kurkistaa fitness-urheilun maailmaan. Lahtelainen Mira Härkönen on aina harrastanut urheilua ja ollut kilpailuhenkinen. Lajit ovat vaihdelleet tanssista nyrkkeilyyn, mutta fitness-urheilua Mira ei ollut edes harkinnut ennen muuttoaan Lahteen. Muuton myötä nyrkkeily kuitenkin jäi ja siihen saumaan iski ”yhden tyypin lausahdus”. - Yksi tyyppi sanoi mulle, että sulla voisi olla sellainen ruumiinrakenne, että voisit pärjätä. Koska taustalla oli kamppailulajeja, lihakset olivat alkaneet piirtyä näkyviin ja siitä lähti se eka ajatus. Sitten otin selvää lajeista ja päätin, että tähän mä alan suunnata energiaani. Eri fitness-lajit poikkeavat melko selvästi perinteisestä kehonrakennukesta. Bodareille tärkeintä ovat suuret ja näyttävät lihakset, fitness-lajeissa haetaan sopusuhtaisempaa ja sutjakampaa vartta. Mira Härkösen laji oli bikini fitness, jossa kilpailijoilla ei saa olla suuret lihakset eikä lihaserottuvuutta. Kehon pitää myös olla urheilullisen ja terveen näköinen ja arvostelussa otetaan huomioon myös kasvot ja hiukset. Mira Härkönen muistelee kilpailuun valmistautumista nyt jo lämmöllä. Silloin tankattiin mm. hiilihydraatteja eikä treenattu enää kovaa. - Viimeisenä päivänä ennen kisaa ei juoda ollenkaan vettä. Syödään kyllä, mutta ei juoda. Että siinä kun vedät riisikakkua kuivana ja muutenkin suuta kuivaa, niin ei se mitään ruusuilla tanssimista ole! Ja kun sitten lavalla yrittää hymyillä, niin pitää nuoleskella huulia, kun ne tarttuu hampaisiin kiinni. Jotkuthan käyttää vaseliinia, jota sivellään huulten sisäpintaan, ettei huulet jää kiinni, Härkönen muistelee. Vaikka Miran kilpaura alkoi lupaavasti, alkoi tiukka treenaaminen ja ankara dieetti jättää jälkensä. Toisen kisadieetin aikana kuukautiset loppuivat jo kuurin puolivälissä, eikä niitä alkanut kuulua, vaikka dieetti loppui. Mira huolestui hormonitoiminnastaan mutta päätti, että hän antaa kropalleen aikaa. Kun hormonitoiminta ei palautunut, oli Mira Härkösen pakko tehdä ratkaisu. Kilpailua rakastavalle sisupussille päätös ei ollut helppo, mutta loppujen lopuksi se oli pakko tehdä. Menestyksen vastapainona vaakakupissa oli terveys ja haave omasta perheestä. Vaikka fitness on lajina antanut Miralle paljon, hän ei välttämättä suosittele sitä, etenkään nuorille tytöille. Huolimatta siitä, että laji korostaa terveitä elintapoja, ei gramman tarkka ruokavalio ja valtava treenimäärä välttämättä ole lainkaan terveellistä. Asia on fitness-piireissä hyvin tiedossa, mutta siitä ei juuri puhuta.

30:00 Audio: Trumpin voitto koituisi yhdysvaltalaisten hyväksi?
Pyöreä pöytä

Trumpin voitto koituisi yhdysvaltalaisten hyväksi?

Keskustelijoina ovat kirjailija Juha Itkonen, professori Mika Pantzar ja yrittäjä Pekka Seppänen. Pyöreässä pöydässä suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Puheenjohtaja kysyy aluksi, mitä ei saisi Ylessä muuttaa. Aalto-Setälä on perjantaina menossa eduskunnan kuultavaksi median tulevaisuudesta. Hän on kustannusyhtiö Allerin toimitusjohtaja Suomessa. Juuri Iowasta palannut Itkonen on yhä häikäistynyt näkemänsä Donald Trumpin kampanjoinnista. Seppänen ei pelkää Trumpin mahdollista valintaa Yhdysvaltain presidentiksi, koska hänen mielestään yksi mies ei voi pilata - eikä pelastaa - maailmaa. Lisäksi Pyöreän pöydän miehistö väittelee suomalaisen median jakautumisesta oikeisto-vasemmisto-akselille ja tieteen valvonnasta. Pantzarin mielestä ulkoista valvontaelintä ei tarvita, koska VTT:ssä epäillystä vilpistä huolimatta vilppi ei ole hänen mukaansa tieteenteossa yleistä. Twitterissä #pyöreäpöytä

Kuuntele musiikkiohjelmia

> Kaikki musiikkiohjelmat
53:43 Audio: Naurukin eli. Matkalla jossain musiikissa Kalevi Pollari
Jokaniemen sävelradio

Naurukin eli. Matkalla jossain musiikissa Kalevi Pollari

Sora: Hiljaa metsässä. 1. Robin Trower: About to begin (1974) 2. Siina Hirvonen ja Taikaradio: Tammikuu, helmikuu, maaliskuu (2012) 3. Juice Leskinen: Kalevalan kankahilla (2000) 4. Qquestrada: Sweet old country (2014) 5. Hurriganes: Sweet Sue (Live in Hamina, 1973) 6. Albert Järvinen. Whorehouse queen (1974) 7. Göran Ödner yhtyeineen: Tee kuinka vain (Do what you want, 1961) 8, Radion tanssiorkesteri: Ällitälli (1971) 9. Henri Salvador: Mathilda (1958) 10. Jimmy Leyden and his Orchestra: Marianne (Calypso, 1957) 11. Buika: La Bohemia (2008) 12. Saimaa: Lentävä kalakukko (2015) Mittee mahtu reissuun, vaikee on vannoo - vaikee on vannoo. Yks vaen tietäsj, mutta kehtoo ei sannoo - Lentävä Kalakukko!

58:00 Audio: Yöradio - Ysäritunti
Yöradion Ysäritunti

Yöradio - Ysäritunti

Tunti 90-luvun musiikkia 1. THE CURE - Friday I'm in love 2. FUNKYKARKURIT - Niin minä rakastan sua 3. THE JAYHAWKS - Bad time 4. TOMMI LÄNTINEN - Villi ja vapaa 5. THE SUNDAYS - Here's where the story ends 6. TOM JONES - Sexbomb 7. SIROKKO - Sydänääniä 8. KATRINA AND THE WAVES - Love shine a light 9. THE CORRS - So young 10. THE BEAUTIFUL SOUTH - Rotterdam 11. REHUPIIKLES - Ylihärmä 12. NATALIE IMBRUGLIA - Torn 13. JANET JACKSON - Together again 14. ASWAD - Shine

Kuuntele luonto-ohjelmia

> Kaikki luonto-ohjelmat
03:48 Audio: Valkopäätiaisen jäljillä
Blomiksen luonto

Valkopäätiaisen jäljillä

Aika-ajoin keskuuteemme laskeutuu harvinaisia tai ainakin vähän erikoisia lintuja. Kovan luokan lintuharrastajille nämä ovat ennenkaikkea pisteiden metsästyksen kannalta tärkeitä tapauksia, mutta ns. maallikkoharrastajien keskuudessakin ne herättävät suurta mielenkiintoa. Vuosi sitten talvella porukka vaelsi Pirkanmaalle katsomaan ja kuvaamaan talveksi Suomeen jäänyttä valkoista ihmettä. Jallu Jalohaikaran kävi bongaamassa sadat, jos ei peräti tuhannet luontoihmiset. Suuren kansainvaelluksen sai aikaan myös pussitiaispariskunnan pesäpuuhat vain 5 km:n päässä pääkaupungimme keskustasta. Pussitiaisen pesäpuun ympäristö tallautui innokkaiden kuvaajien jäljiltä aika ruokottomaan kuntoon ja niinhän siinä lopulta kävi, että linnut hylkäsivät pesän ja siirtyivät rakentamaan uutta vähän rauhallisempaan paikkaan. Tänä talvena on pääkaupungin rannoilla viihtynyt varsin harvinainen valkopäätiainen, jota on myös käyty sankoin joukoin kiikaroimassa ja ennenkaikkea kuvaamassa. Sadat ja tuhannet sulkimet ovat räpsyneet pikkuruisen valkopään ympärillä ja sosiaalinen media on täyttynyt toinen toistaan hienommista kuvista. Ja mikäs siinä, nykyaikana kuka tahansa meistä, jolla on sopivan paksuinen lompakko tai luottotiedot kunnossa, pystyy hankkimaan itselleen laadukkaan luontokuvaukseen soveltuvan kameran. Osa kuvaajista jopa osaa käyttää kameraansa ja jälki on sen mukaista. Loisteliaan hienoa. Harrastelijoiden lisäksi piskuruisen valkopäätiaisen perässä singahtelivat myös putkimiehet - siis ne yli 10 000 euron objektiiveilla aseistetut enemmän tai vähemmän ammattilaiset. Seurasin eräänä pakkaspäivänä rillit huurussa tätä hektistä kuntoilunäytelmää. Tiainen tuli ruokinnalle ja putkimiehet perässä. Monopodi maahan, metrin mittainen maastokuviosuojattu L niinkuin laatulinssi kohti tirppaa ja suljin raksuttamaan väh. 12 ruutua sekunnissa. Seuraavaksi vilkas tiainen pyrähti toiselle ruokintapisteelle ja alte kameraden juoksi perään. Ihan kuin kiusatakseen, valkopäätiainen päättikin seuraavaksi lentää rantaruovikon suojaan. Sanomattakin on selvää, että putkimiesjoukkio laukkasi perään. Saadakseen sen ruudun, sen ainutlaatuisen valotuksen, jonka voi lähettää johonkin luontokuvakilpailuun. Tai julkaista Facebookissa ja Twitterissä. Some like it hot. Kuluvan talven toinen lintukuvaajien suosikki on ollut viiksitimali. Tuo ruovikkojen kätköissä viihtyvä harvinaisuus, jonka olemassaoloa eivät edes kaikki suomalaiset tiedä laisinkaan. Oma jälkikasvuni kymmenen vuotta sitten päiväkodissa ollessaan rupatteli viiksitimaleista henkilökunnan hämmästykseksi. Lintuja harrastava päiväkodin opettaja kertoi myöhemmin poikaa hakiessani, ettei olisi voinut kuvitella 6-vuotiaan puhuvan linnusta, jota harva suomalainen on edes nähnyt. No, meidän kotirannalla niitä on ja siksi jälkikasvuni viiksitimalin tunsi. Jostain syystä tämä talvi on ollut viiksitimalien suhteen huippuhyvä. Jälleen kerran ruovikkorannat ovat vetäneet kuvaajien armeijan näiden viiksekkäiden siipiveikkojen maailmaan. Ja taas sadat, jos ei tuhannet sulkimet ovat louskuttaneet pakkaspäivän raikkaudessa pikselintallennuksen ilosanomaa muistikorteille. Olen nähnyt tänä vuonna ehdottomasti hienoimmat viiksitimalikuvat koskaan. Ja olen ottanut muutaman julkaisukelpoisen itsekin. Tiesittekö muuten että viiksitimalin vanha nimi oli partatiainen? No nyt tiedätte. Nyt on aika lopettaa jorina. Akut on ladattu, eväät tehty ja reppu pakattu. Punainen pipo päähän ja suomalaiseen luontoon suuntaa tämä viiksilumperi, entinen partajönni. Koska se on mun luonto.

26:53 Audio: Lasse J. Laine ja Ahvenanmaan talvilintulaskennat
Minna Pyykön maailma

Lasse J. Laine ja Ahvenanmaan talvilintulaskennat

Parikymppinen lintuharrastaja Lasse J Laine sai viisikymmentä vuotta sitten idean lähteä tutkimaan, mitä lintuja Ahvenanmaalta löytyy talvisin. Siitä käynnistyivät vuosittaiset talvilintulaskennat, joiden avulla on saatu paljon tietoa linnuista ja voitu seurata Ahvenanmaan ja Suomen linnustossa tapahtuvia muutoksia. Minna Pyykkö tutkii Lasse J Laineen kanssa Ahvenanmaan karttaa ja juttelee näistä lintuhavainnoista ja muistoista vuosien varrelta. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Muualla Yle.fi:ssä