RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Ohjelmat A-Ö
47:33 Audio: Kenkkuileva kilpirauhanen rasittaa kehoa ja mieltä
Hillan ja Minnan Akuutti

Kenkkuileva kilpirauhanen rasittaa kehoa ja mieltä

Kilpirauhanen on tärkeä elin ihmisen aineenvaihdunnan säätelyssä. Sen ongelmat voivat johtua nykyisestä elämäntyylistämme - mm.jodittoman suolan käyttö voi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, joka oireilee väsymyksenä ja painonnousuna. Mimmi kertoo kuinka hän sai ensin diagnoosin masennuksesta, joka olikin kilpparin vajaatoimintaa. Viiville puolestaan parikymppisenä puhjennut kilpirauhasen liikatoiminta aiheutti mm.ärtyisyyttä ja sydämen tykytystä. Asiantuntijana lääkäri, filosofian tohtori Erkki Antila. Toimittajina Hilla Blomberg ja Minna Korhonen.

31:39 Audio: Nääshallin nyrkkeilysalilla
Jokapaikan Reetta

Nääshallin nyrkkeilysalilla

Nyrkkeily muutti Serwa Abdulmohammadifarin ja Stephen Wanin elämän täysin. Entisessä elämässä biletettiin ja nyt treenataan jopa kahdeksan kertaa viikossa suuret tavoitteet mielessä. Jos Suomessa haluaa satsata tosissaan nyrkkeilyyn, kannattaa valmennuksen ja treenimahdollisuuksien perässä suunnata Tampereen voimailuseuran hoiviin. Tätä mieltä ovat ainakin Serwa ja Stephen, jotka ovat tätä nykyä tamperelaistuneita nyrkkeilylupauksia. Reetta Arvila ottaa selvää nyrkkeilijöiden kurinalaisesta elämäntavasta Nääshallin nyrkkeilysalilla.

30:00 Audio: Kuuma aihe: miksei tytön nimi voisi olla Jorma?
Pyöreä pöytä

Kuuma aihe: miksei tytön nimi voisi olla Jorma?

Pyöreässä pöydässä väitellään ajankohtaisista aiheista Pauli Aalto-Setälän johdolla. Keskustelijoina Kaarina Hazard, Juha Itkonen ja Pekka Seppänen. Aiheet ovat viattoman kuuloisia: hiihto, totuus ja etunimet, mutta keskustelussa tunteet kuohuvat monessa kohtaa. Jos pitäisi valita klikkiotsikko, niin tähän sopisi se, jota keskustelijat itse ehdottivat, kun suora lähetys oli ohi: Ilmiriita - kirjailija Juha Itkonen raivostui Kaarina Hazardille suorassa radiokeskustelussa. Puheenjohtaja oli väittelystä riemuissaan, koska etunimistä "Pyöreä pöytä löysi kuumimman aiheen ikinä". Twitterissä #pyöreäpöytä

04:22 Audio: Sananen – Ilen elävä arkisto
Radio Suomesta poimittuja

Sananen – Ilen elävä arkisto

Kännykällä kuvaaminen ei ole aina mahdollista, jos haluaa taltioida oikeasti unohtumattomia hetkiä. Sitä varten on olemassa riistakamera, saalistajan pyyteetön apulainen. Hei kaikki Erä-Jormat ja muut luonnonystävät! Tervetuloa tämänkertaisen riistaruudun pariin. Nyt kun luonto heräilee ja kutsuu seikkailemaan, meillä onkin ajankohtainen aihe. Mitä pitää ottaa huomioon, jos aikoo asentaa riistakameran makuuhuoneeseensa. Riistakamerathan ovat yleistyneet ihan jokamiehen käytössä, puhumattakaan niistä jotka tiedostavat olevansa niin sanottuja intohimoisia kutsumussaalistajia. Ja kun hinnatkin ovat halventuneet, jää rahaa muuhunkin elämiseen. Riistakamerahan tuottaa nykytekniikalla jo niin hyvälaatuista kuvamateriaalia, että moni on muuttanut saalistuskäytäntöjään pysyvästi. Enää ei välttämättä tuijoteta sitä pesän suuta ase tanassa ja täydessä latingissa, vaan nautitaan ennen muuta hyvästä kuvasta. Saalista ei siis haluta lopullisesti itselle, vaan ainoastaan käymään näyttäytymässä. Karvan kiiltoa ja lajityypillistä käytöstä on mukava tarkastella kaikessa rauhassa omalta koneelta. Pitää muistaa, että catch and release- ajattelu ei ole vain sillimiesten yksinoikeus. Yleisesti ottaen suomalainen on vielä ujo riistakameran käyttäjä. Sen asentamista makuuhuoneeseen pohditaan usein kuukausikaupalla. Moni herkullinen pätkä jää tallentumatta, kun kameraa ei ehditä ottaa edes esille, kun tilanne, eli varsinainen silmin havaittava toiminta, on jo ohi. Odotettu vieras on vihdoin saatu käymään ”ruholla”, ja kun kuvaa ei ole, kukaan ei usko. Ei edes siskon mies. Moni riistakameraan rakastunut, ikuisen eräpäivän ystävä, ei enää nykyisin edes puhu saaliista tai lihan himostaan. Monelle riistakamera on mökkikokemustenkin pohjalta jonkinlainen tavaran tarkastaja. Moni on niin tarkka tavarastaan, että haluaa kameran ikuistavan sen pysyvyyden jatkuvalla valvonnalla. Kun viikolla ei ehdi mökille, riistakamera tallentaa onko kaikki paikoillaan. Kun kaupunkilainen alkaa asentamaan riistakameraa makuuhuoneeseensa, on syytä muistaa pari keskeistä asiaa. Riistakamera on hyvä asentaa paikalleen ilman vaatteita, jotta kameraan ei tartu tekstiilin haju. Se on myös syytä laittaa sen verran korkealle, että vauhkon naaraan sorkat eivät potkaise kameraa rikki. Kuvauspaikalle on hyvä levittää houkuttelevia hajuja. Riistakamera kannattaa piilottaa lähelle mahdollista kohdetta, jolloin kiinnostavimmat yksityiskohdat erottuvat. Mikään ei ole veikeämmän näköistä, kuin suoraan kameraan pällistelevä viaton luontokappale kaikessa epätietoisuudessaan. Se on tullut paikalle vain nautiskelemaan, eikä miellä kameraasi uhaksi. Kun olet tietenkin itse kuvauspaikalla ja riistakamera tekee jo pyyteetöntä työtään, muista olla mahdollisimman hiljaa. Vaikka tapahtuisi mitä. Vaikka kuvattava kohde olisi arvaamattoman oloinen, venkoileva ja ahnas. Tämä on yleensä suomalaiselle miehelle helpoin osio, hiljaa oleminen. Loppuönähdyksenkin voi tukahduttaa tennissukallaan. Pitää muistaa, että saalis voi paeta kovia ääniä. Se ei jaksa kauaa kuunnella sortuvaa epärytmistä huohotusta, ja jos vielä tiputat riistakameran kesken turhan zoomaamisen, hetkesi on mennyt. Ennen oli ketun turkit seinällä rivissä. Nyt kaikki mahtuu pienempään tilaan. Siinäkin vaiheessa kun sinä olet jo pehmeä, sinulla on kuitenkin kovalevy. Edullisen riistakameran mahdollistama arkisto. Joillakin SE on kuulemma xl-kokoa - arkisto. Ystäväni, entinen Pohjois-Helsingin riistanhoitopiirin aktiivi Ilkka, käyttää elämäntyöstään nimitystä Ilen elävä arkisto. Maallikkosaarnaaja Maasola

Kuuntele musiikkiohjelmia

> Kaikki musiikkiohjelmat

Kuuntele luonto-ohjelmia

> Kaikki luonto-ohjelmat
26:58 Audio: MIkä on terveysmetsä?
Minna Pyykön maailma

MIkä on terveysmetsä?

Voiko metsä auttaa terveydenhoidossa? Voiko lääkäri suositella sairaudenhoitoon metsäretkeä? Miten luonto ja terveys liittyvät yhteen? Minna Pyykön maailma- ohjelmassa aiheesta juttelivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen, Sipoon terveysmetsäkokeilussa mukana olleet lääkärit Anders Mickos ja Anna Peitola, osallistuja Veikko Lindell ja metsäretkiä vetänyt maantieteilijä Marko Leppänen. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

12:33 Audio: Alkaako kevät maaliskuun ensimmäisenä päivänä?
Luontoretki.

Alkaako kevät maaliskuun ensimmäisenä päivänä?

Luontoretki vietettiin Inkoo Degerbyssä. Lintuharrastuksen grand old man Lasse Jii Laine muisteli millaisia keväitä oli 1960- ja 1970- luvulla. Mistä kevät alkaa, mikä on fenologinen kevät? Ja millä keinoin sanomalehtien lintuartikkeleista monille tuttu Laine keräsi aikoinaan lintuhavainnot, kun ei ollut nettiä, sähköisiä tiedotusjärjestelmiä ja kännykkää. Mikä lintulaji on Laineelle kevään mieluisin? Retkikaverina Degerbyn pelloilla on Juha Laaksonen. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

Muualla Yle.fi:ssä