RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Ohjelmat A-Ö
04:40 Audio: Sananen – Kadonneen potenssin metsästys
Radio Suomesta poimittuja

Sananen – Kadonneen potenssin metsästys

Ajanhenki on raaka. Mikään ei ole enää varmaa. Ja kun suomalaisen miehen elämä on perustunut kaikessa siihen, että suoritusvarmuudesta nautitaan. Suomessa ei muuten olla kiinnostuneita enää matematiikasta, mutta yhden korottaminen potenssiin kiehtoo. Jos sen yhden saisi edes tuplasti suuremmaksi, sitä olisi vähän aikaa tyytyväinen. Suomalaiset käyttävät potenssilääkkeitä kolme kertaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Ja tämä on vasta pitkän (ja paksun) tarinan alkua. Potenssilääke on kaikista lääkkeistä kutkuttavin. Vaikka kuulemma se ei sillä lailla varsinaisesti kutkuta, niin kuin silloin teinivuosina oikein mahan pohjasta kutkutti ja kun tuntui, että elämä juilii luontevasti vain navan ja häpyluun välisellä taistelukentällä. Potenssilääke on lääke. Se nostaa viileästi kaukoputken kohti ilmakehää, niin kuin Pekkaniskan pojat aloittavat uuden työpäivän, turhia fiilistelemättä. Isossa kuvassa näyttää siltä, että monilla potenssitabletti on korvannut suussa mynthonin. Pelkästään viime vuonna potenssilääkkeiden kulutus kasvoi Suomessa 14 prosenttia. Näitä syödään meillä paljon. Sitä ei ole tutkittu kuinka moni seisottaa niin sanotusti turhaan. Dosentti Saastamoinen pitää huimaa kasvua uuden halvan rinnakkaislääkkeen ansiona. Salainen sininen markkinajohtaja on saanut rinnalleen monta kertaa halvemman nappulan. Rinnakkaislääke kutkuttaa. Samaan tapaan kuin Yleisradion rinnakkaisohjelma kutkutti. Oli se virallinen ja asiallinen yleisohjelma ja sitten tuli vuonna -63 viihteellisempi rinnakkaisohjelma. Sieltä saattoi naapurille kertomatta nauttia pienet syntiset mielihyvänsävytteiset ohjelmanamupalat. Kainalot kostuivat, tunne vavisutti. Todellisuudessa me suomalaiset miehet napsimme jo aiemmin kallista Viagraakin paljon muita pohjoismaalaisia hemputtajia enemmän. Mikä tätä selittää? Onko kyse suoritusvarmuudesta? Käsitteen alle mahtuu koko elämä. Me olemme Corolla -kansaa. Arvostamme vauhdin, aistillisuuden ja kosketuksen sijaan sitä, että vain pääsemme perille. Että kyyti on tasainen ja kohta tankki taas tyhjä. Nautimme hintatietoisina siitä, että meidän oma linimenttitankkimme täyttyy itsekseen, aina uudestaan. Suomalainen mies on mestari häpeämisessä. Luin juuri Jouko Turkan Häpeä –teoksen ja se voitaisiin ottaa peruskoulun opetusohjelmaankin. Siihen emme osaa keskittyä, että tulisimme paremmiksi rakastajiksi ja hellemmiksi koskettajiksi. Silläkin energiamäärällä pelkäämme kuollaksemme sitä, että höpsisvatkain nyypähtää. Että mekanismi ei toimi. Että ulospäin näyttää kuin sinällään hyvä hevonen kieltäytyisi esteellä. Suoritusvarmuus on lääkettä häpeään. Vaikka olisimme ihmisinä miten tunteettomia typeryksiä hyvänsä. Sekin on tutkittu fakta, että suomalaiset miehet ilmoittavat kärsivänsä erektiohäiriöistä paljon useammin kuin esimerkiksi ruotsalaiset. Joku siis vie erektiomme. Kuka? Minulla on antaa vain kolme teoriaa. Ensinnäkin me miehet vain kerta kaikkiaan murehdimme nykyään niin paljon ja intensiivisesti, että verenkierto on keskeisiltä osin otsalohkolla. Se on pois muualta. Toiseksi meidän ruokavaliomme ja -määrämme ovat pielessä. Itse tykkään paljon ranskanleivästä ja uunimakkara kuuluu syödä muussin kanssa. Nostan vuosi vuodelta enemmän penkistä. Kolmanneksi .. en voi sanoa. Mut.. voisiko olla niin, että naisemme leikkaavat meidän ikiaikaisesta erektiostamme terän? Katsokaa ympärillenne. Tossun alta kurkistelevia ukkeleita on kaikkialla, kiltteydestä kipeitä. Naiset määräilevät ja ovat itsetietoisia kaikesta, ovat ottaneet ihan uuden asenteen ja asennon. Mies ei enää tiedä mikä on. Hän tekee kaiken väärin, muuttuu ihan pieneksi ja neuvottomaksi. Siinä ympäristössä matsutake ei turpoa täyteen kukoistukseensa. Maallikkosaarnaaja Maasola

03:51 Audio: Epävakaista
Marian mielestä

Epävakaista

Myrskyä käytetään usein vertauskuvana ihmiselämän kriiseille. Hyvä vertaus se onkin, sillä kriisi todella tuntuu myrskyltä. Sitä ei voi hallita. Se tulee yllättäen, ja vaikka kuinka luulisi olevansa varautunut, harvoin sitä kuitenkaan on. Myrskyn silmässä pitää vain yrittää selviytyä jotenkin. Vielä yleisempi vertauskuva on myrskyn jälkeinen poutasää. Sillä viitataan kriisistä toipumiseen. Sen vertauskuvan haluaisin heittää roskikseen. Ajatus siitä, että myrskyn jälkeen aurinko paistaa, linnut laulavat ja kaikki on taas hyvin on toki lohdullinen, mutta se ei ole totta, kun kriisistä puhutaan. Kriisit eivät helpota tuosta vain. Myrskyn jälkeen ei ole poutasäätä. Myrskyn jälkeen on epävakaista - pitkään. Iso kriisi on sellainen, jonka aikana tulevaa on vaikea hahmottaa. Oma tai läheisen vakava sairastuminen, läheisen kuolema, parisuhteen rikkoutuminen, mikä tahansa suuri menetys. Olipa kriisin syy mikä hyvänsä, sen hetkellä tuntuu siltä, että elämä ei enää koskaan tule olemaan ennallaan. Kriisi järisyttää omaa maailmaa kuin myrsky, joka repii puut ylös juurineen, keinuttaa venettä niin että vesi tulee sisään, irrottaa kattopellit ja katkaisee sähkölinjat. Korjattavaa riittää ja kalliiksi tulee. Kun kriisi vähitellen alkaa jäädä elämässä taka-alalle, on päällimmäisenä tunteena usein väsymys. Ei millään jaksaisi siivota myrskyn tuhoja. Kunpa saisi vain levätä ja olla rauhassa. Jostain voimia kuitenkin tulee. Elämällä on sellainen taipumus. Se tempaa otteeseensa. Pikkuhiljaa alkaa taas uskaltaa katsoa eteenpäin. Voi alkaa jopa toivoa asioita. Jos myrsky-vertauskuvassa pysytään, voi alkaa suunnitella kasvimaata kaatuneiden puiden paikalle tai todeta helpottuneena, että se myrskyn repimä katto oli joka tapauksessa remontin tarpeessa. Niin sitä sitten vähitellen huomaakin olevansa taas arjessa kiinni, vähän muuttuneena ihmisenä. Epävakaisuus jatkuu silti pitkään. Välillä on hyviä päivä pitkäänkin, mutta sitten tulee taas pudotus. Se on inhimillistä. Huolestuttavampaa olisi, jos onnistuisi porskuttamaan eteenpäin ilman että menneet järkytykset koskaan palaisivat mieleen. Oman kokemukseni mukaan kaikkein vaikeinta kriisin jälkeen on luottaa uudelleen elämään. Vaikka kuinka yrittäisi elää fiksusti, joskus osuu pahasti omalle kohdalle. Kun se on tapahtunut kerran, alkaa helposti pelätä, että se toistuu. Sen takia kriisistä toipuvalle jokainen tuulenvire on varoitus tulevasta uudesta myrskystä ja tuhoista, vaikka oikeasti elämän sääennuste lupaisikin poutaa. Ulkopuolisille se näyttäytyy jaksamattomuutena, ailahtelevaisuutena, ylireagointina, neuroottisuutena ja epävarmuutena. Kriisistä toipuvan läheisille tämä olisi tärkeätä muistaa. Vaikka toinen vaikuttaisi jo päällepäin voivan hyvin ja elävän normaalia arkea, pinnan alla mennyt järistys on vielä tuore. Myrskyn jälkeen kestää pitkään ennen kuin elo tasoittuu. Myrskyn jälkeen voi olla poutasäätä, mutta sekin saattaa itkettää. Epävakainen mieli toipuu hiljalleen. Kun aikaa kuluu, alkaa vähitellen uskoa, että taivaalta tipahtava vesipisara ei olekaan merkki tulevasta rajuilmasta. Se on vain tavallista turvallista sadetta. Sade kastelee maan, josta kasvaa uusia puita.

35:57 Audio: Vaatesuunnittelija Sasu Kauppia kummastuttaa muodin kiihkeä kausivaihtelu
Radio Suomesta poimittuja

Vaatesuunnittelija Sasu Kauppia kummastuttaa muodin kiihkeä kausivaihtelu

Lökäpöksyistäkin puhuttiin, kun maailmantähdille muotia suunnitellut Sasu Kauppi saapui Olga Ketosen vieraaksi. Vaatesuunnittelija Sasu Kauppi työskenteli Los Angelesissa mm. Kim Kardashianille ja Kanye Westille. Kaupin vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä kun Olga K kysyi Kardashianin takamuksesta. - Ei ole retusoitu, se on just niin iso kuin kuvissa näkyy. Laulaja Kanye Westin ensimmäinen Yeezy-vaatemallisto esiteltiin vuosi sitten helmikuussa New Yorkissa. Sasu Kaupin nimi on yhdistetty Yeezy-mallistoon ja suunnittelija Kauppi myöntää, että asialla on totuusperää. Kalifornian auringosta Sasu Kauppi on kotiutunut Helsinkiin. - Tuli tunne, että pitää päästä kotiin. Helsinki on yksi hienoimpia kaupunkeja maailmalla ja haluan nyt asua täällä. Los Angelesin Santa Monicasta jäin kaipaamaan tuoretta ruokaa ja hienoja pyöräilykelejä. Järvenpäässä, Sibeliuksen varjossa kasvanut Kauppi soitti pienenä poikana kitaraa, fagottia ja pianoakin. Musikaalinen perhe kannusti musiikkiharrastuksen pariin. Haaveissa oli jopa muusikon ammatti ja tälläkin hetkellä joitain pieniä musiikkiprojekteja on työn alla. Muotimaailman kiihkeärytminen kausien vaihtelu ihmetyttää Kauppia ja hän peräänkuuluttaa hommaan järkeä. - Haluaisin tulevaisuudessa tehdä oman merkin kanssa enemmän klassikkoja ja vähemmän sesonkiin suunniteltuja vaatteita. Tekisin tuotteita, jotka kulutetaan loppuun, eikä heitetä puolen vuoden päästä roskiin. Suomesta on lähtenyt paljon hienoja suunnittelijoita maailman muotitaloihin, huomauttaa Sasu Kauppi. - Heistä eivät tavalliset kuluttajat juurikaan tule tietämään mitään, elleivät he kohoa muotitalon pääsuunnittelijaksi. Oman merkin alla työskentelevistä ehkä kuullaan, mutta muotitaloissa työskentelevät hyvät suunnittelijat jäävät valitettavan usein ilman huomiota.

30:00 Audio: Halatkaa toisianne
Pyöreä pöytä

Halatkaa toisianne

Keskustelijoina ovat Juha Itkonen, Pekka Seppänen ja Maija Vilkkumaa. Suoraa puhetta johtaa tällä kertaa Ruben Stiller. Pekka Seppänen kertoo, kuinka kehnosti Suomi on menestynyt Rion olympialaisissa ja jääkiekon World Cupissa. Pitäisikö lakata haikailemasta urheilumenestystä, niin ei pety? Lähetysikkunassa urheilua keskustelua kommentoitiin mm. näin: - Posman: Suomen huono menestys johtuu ilman muuta suomalaisista keski-ikäistä äijistä Ne ovat syypäitä kaikkeen. - EJariP: Palkkaurheilijoita tarvitaan. Muutama kymmen urheilijaa jaksaa veronmaksajat maksaa. - Leksa-R11: Tiaroks pyäriän pöytään jääkiakon kanaracupis ja sen jatkees EI jaeta mitalei Maija Vilkkumaa olisi halunnut pää- ja ulkoministeriltä selkeät kommentit Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyyn. Vilkkumaasta pääministeri Juha Sipilä ei ole tarpeeksi irtisanoutunut tarpeeksi SVL-järjestöstä. Kommenttina Seppänen kysyy, että entä jos mielenosoitus Asema-aukiolla olisi ollut jonkun muun järjestön pitämä, niin olisiko tähän valitettavaan tapahtumaan reagoitu eri tavalla. Itkonen ihmettelee puheita ääripäistä. Juha Itkonen puhututtaa Pyöreää pöytää taksiuudistuksesta. Seppänen toivoo, ettei hinnoista tarvitsisi neuvotella kuten Ruotsissa aikoinaan. Hän matkustaa nykyään Tukholmassa busseilla ja metrolla. - Säälittävä uudistus, tiivistää kantansa Vilkkumaa. Seppäsellä on selvä ehdotus: Hiljaisina aikoina taksimatka voisi olla halvempi ja ruuhka-aikoina kalliimpi. Maijalle on osoitettu kommentti Twitterissä: - r.hyvönen @onniin: #pyöreäpöytä #uber tuomittiin juuri tänään #hovioikeus laittomaksi. Twitterissä #pyöreäpöytä

Kuuntele musiikkiohjelmia

> Kaikki musiikkiohjelmat
57:59 Audio: Yöradio - Kasaritunti
Yöradion Kasaritunti

Yöradio - Kasaritunti

Tunti 80-luvun musiikkia 1. DON HENLEY - The boys of summer 2. EPPU NORMAALI - Baarikärpänen 3. LITTLE FEAT - Let it roll 4. ALBERT JÄRVINEN - My joy 5. PAT BENATAR - You better run 6. BRUCE SPRINGSTEEN - I'm on fire 7. MILJOONASADE - Lapsuuden sankarille 8. RICK SPRINGFIELD - Rock of life 9. JUICE LESKINEN - Eilen hän kertoi 10. JUSSI HAKULINEN - Yö jota ei ollutkaan 11. KYLIE MINOGUE - I should be so lucky 12. APLHAVILLE - Forever young 13. LEEVI AND THE LEAVINGS - Elämä ikkunan takana 14. KENNY LOGGINS - Danger zone 15. THE PRETENDERS - Back on the chain gang

54:33 Audio: Shake, rattle & roll, mukana myös Leslie West!
Kantritohtori Teppo Nättilä

Shake, rattle & roll, mukana myös Leslie West!

1.Jackie Lee Cochran: Rock & roll blues 2.Linda Gail Lewis: Lie and deny 3.The Government: Fool in paradise 4.Leslie West: Left by the roadside to die 5.Leslie West: You are my sunshine 6.Leslie West: Goin' down 7.Rayburn Anthony: I love those country boogie woogies 8.Huojuva Lato & Pekka Myllykoski: Kantripaskaa 9.Waylon Jennings: Don't you think this outlaw bit's done got out of hand 10.Tom Jones: Elvis Presley blues 11.Stray Cats: Elvis on velvet 12.Elvis Presley: Shake, rattle & roll 13.The Sounds & Rock-Jerry: Hound dog.

56:59 Audio: Tunti kotimaista musiikkia
Paikka auringossa - lauluja Pohjantähden alta

Tunti kotimaista musiikkia

Juontajana Marko Maunuksela. 1. TAPANI KANSA - Päättyneet on päivät 2. LEA LAVEN - Ei oo, ei tuu 3. RESSU REDFORD & JUSSI RAINIO - Prinsessa 4. DANNY - Yksin et jää 5. ANN CHRISTINE - Soita minulle 6. JANNE TULKKI - Sinisen taivaan sateenkaari 7. PUOLIKUU - Tule takaisin 8. CAROLA - Rakkauden jälkeen 9. FREDERIK - Tuu jo tangoon 10. TOPI SORSAKOSKI - Romanialainen kitara 11. EIJA KANTOLA - Sano 12. ARJA KORISEVA - Yövieras 13. LEEVI AND THE LEAVINGS - Mieletön Melinda 14. JOHANNA KURKELA - Tuo se mulle

58:00 Audio: Yöradio - tunti 70-lukua
Yöradion Tunti 70-lukua

Yöradio - tunti 70-lukua

Tunti 70-luvun musiikkia 1. SLADE - Coz I luv you 2. ELECTRIC LIGHT ORCHESTRA - Rockaria! 3. HECTOR - Syyskuu 4. FOCUS - Hocus pocus 5. AMERICA - I need you 6. MANFRED MANN'S EARTH BAND - Blinded by the light 7. THE OSMONDS - Crazy horses 8. PETRI & PETTERSSON BRASS - Maalaismaisema 9. PINK FLOYD - Us and them 10. RAINBOW - Since you've been gone 11. JUICE LESKINEN - Napoleonin mopo 12. BREAD - Lost without your love 13. BLONDIE - Heart of glass 14. LABELLE - Lady Marmalade

Kuuntele luonto-ohjelmia

> Kaikki luonto-ohjelmat
12:39 Audio: Lintuharrastaja Lahtinen aamutoimissa
Luontoretki.

Lintuharrastaja Lahtinen aamutoimissa

Lintujen muutto on ollut jo pitkään täydessä käynnissä. Merkittävä osa hyönteissyöjälinnuista on jättänyt Suomen, mutta edelleen on mahdollisuus nähdä vaikkapa mustapääkerttuja, leppälintuja ja tiltaltteja. Haukkoja, hanhia, kyyhkyjä ja tiaisia voi nähdä suuriakin määriä. Innokkaimmat lintuharrastajat jaksavat nousta joka aamu seuraamaan lintujen muuttoa, mikä linnuissa niin tavattomasti kiehtoo? Se paljastuu luontoretkellä kun Juha Laaksonen kapuaa Helsingin Lauttasaaressa Myllykallion lintutorniin tapaamaan Jukka A. Lahtista. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

1:45:23 Audio: Luonnonäänien ilta - Luontoäänien taltiointi on mielenkiintoista puuhaa!
Luonto-Suomi.

Luonnonäänien ilta - Luontoäänien taltiointi on mielenkiintoista puuhaa!

Viikon luontoääniä on kuultu radiossa jo vuosikymmenien ajan ja tämän vuoden osalta sarja päättyi syyskuun alussa. Miten haastavaa luonnon äänittäminen on ja mitä konsteja tähän nykyään käytetään? Minkälaisia tilanteita ulkoäänityksissä tulee vastaan ja mitkä ohikiitävät hetket ovat tulleet hoidetuiksi. Luontoäänien taltioiminen on mielenkiintoista puuhaa ja jokaiseen äänitteeseen liittyy aina tarina. Toimittajina ovat Juha Blomberg, Asko Hauta-aho ja Juha Laaksonen.

Muualla Yle.fi:ssä