RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Ohjelmat A-Ö
10:00 Audio: Hallituksen ideaaliperhe Suomiset
Tohtori Raimo - valtakunnan terapeutti

Hallituksen ideaaliperhe Suomiset

Koko kansakunnan kattaneen kyselytutkimuksen perusteella löydettiin maaliskuussa parhaiten Juha Sipilän hallituksen arvoja kannattava perhe. Suomisen perheessä äänestetään Keskustaa ja Perussuomalaisia, kulutetaan television viihdeohjelmia ja tuetaan Suomen peliteollisuutta. Kirjoihin ei turhaan kosketa ja tyttäreltä on julistettu pannaan niin läksyjen luku kuin kirjastokin. Suomisen perhe on prikulleen Hallituksen linjalla: koulutuksesta ja kulttuurista voi aina leikata.

25:56 Audio: Antti Eskola: Voimien vähenemisestä ja kuolemasta pitää puhua rehellisesti
Radio Suomesta poimittuja

Antti Eskola: Voimien vähenemisestä ja kuolemasta pitää puhua rehellisesti

Vanhalla ihmisellä on oikeus olla sellainen kuin hän on. Tätä korostaa vanhuudesta kirjan kirjoittanut sosiaalipsykologian emeritusprofessori, tietokirjailija Antti Eskola. Puolileikillään hän lanseeraa käsitteen erilaiset vanhukset. Eskola tulistuu sellaisista käsitteistä kuin ”onnistunut vanheneminen”. Hän muistuttaa, että sanoilla vaikutetaan, eli joku onnistuu vanhenemisessa, joku toinen vastaavasti epäonnistuu. Eskolan jakaa vanhuutta osiin, ensin eläkkeelle pääsyä seuraa helpotus ja uudenlainen vapaus, myöhemmin vanhuuden vaivojen lisääntyessä huoli omasta pärjäämisestä kasvaa. Antti Eskola muistuttaa, että vanheneminen on normaalia, kaikkea ei esimerkiksi tarvitse muistaa, eikä liialla huolestumisella kannata kuormittaa itseään. Antti Eskola käyttää itsestään termiä ”kokemusasiantuntija”, hän ei halua neuvoa tai ohjeistaa ketään, vaan tarjota ajattelemisen aihetta. Kuten että keskeneräisiksi kokemansa asiat kannattaa saattaa päätökseen ja erilaisista asioista kannattaa kiinnostua läpi elämän. Myös voimien vähenemisestä ja kuolemasta pitää puhua rehellisesti. Nautiskeluun Eskola jaksaa kannustaa, hänen mielestään vanhana saa syödä ja nauttia ruokajuomat vailla tunnontuskia. Kaikki kotona -lähetys kuultiin tiistaina 23.8.2016. Toimittajana Paula Jokimies.

04:23 Audio: Sananen – Maailman nopeimmat urpot
Radio Suomesta poimittuja

Sananen – Maailman nopeimmat urpot

Olympialaisten jälkeen olisi helppo ajatella, että me suomalaiset olemme hitaita - ja muutenkin jälkeen jääneitä. Tämähän ei pidä paikkaansa. Olemme monessa maailman nopeimpia. Traagista on vain se, että nopeus pilaa kaiken. Jamaikalla on maailman nopeimmat juoksijat, mutta Suomi on muuten maailman nopein. Koska nuoret ovat täällä maailman nopeimpia kyllästymään, suomalaisia ei kohta enää nähdä olympialaisissa. Ei se mitään. Suomessa tehtiin juuri nettiverkon nopeudessa maailmanennätys. Tuleva 5G-verkko on sata kertaa nopeampi kuin nykyinen 4G. Kunpa vain ehtisi tajuta kaiken ihanuuden. Elämämme on jo pääsääntöisesti verkossa. Se on ekologisesti ihana asia. Se, että verkko muuttuu koko ajan nopeammaksi, linkoaa meille kutkuttavan haasteen. Äärimmäisessä nopeudessa on huonoja puolia vain kaksi. Siinä ei ole aikaa ajatella, eikä tuntea. Pupilli supistuu ja laajenee, syke seuraa pienellä viiveellä. Sormi tekee pyyhkivää nypytystä. Katsokaa pitkään modeemin elämän ja kuoleman rajalla tahdottomasti räplättävää vihreää valosilmää. Siinä on meidän elämämme kiteytettynä. Hyviä impulsseja. Nopeus tarttuu meihinkin, jotka pidämme itseämme hitaina. Minä olen niin nopea kyllästymään, että kun harkitsen uutta harrastusta, kyllästyn jo luettuani kansalaisopiston kurssiselosteen kaksi ensimmäistä lausetta. Savenvalaminen tuntuu tappavan tylsältä ja hitaalta, vaikka vielä puoli minuuttia sitten olin innoissani ja täynnä tarmoa. Olen huomannut, että nuoremme ovat tavattoman nopeita väsymään. Lamauttava väsymys saattaa iskeä jo kolmen otetun askeleen jälkeen matkalla autolle, vaikka auto näkyy jo parkkipaikalla. Jos saan ennustaa, joku keksii ihan lähiaikoina niin sanotun teinikärryn, johon salamannopeasti väsynyt teini voidaan hulauttaa ja kahvoista kuskata kohti määränpäätä. Into ja hirvittävän nopea väsyminen vuorottelevat kasvavan nykyihmisen kehossa koko ajan, kuin operaattorin kentän teho. Tämä vaikeuttaa opinnoissa etenemistä ja työssä jaksamista. Millainen on työntekijä, joka väsähtää tehtaassa hihnalle ja joutuu koneen nieluun? Rakastelu on meillä suomalaisilla jo niin nopeaa, että varmuusvälineitäkään ei tarvitse kaivaa esiin. Lihasten sätkyt ovat tahdottomia ja kaikki on ohi ennen kuin mieli ehtii mukaan. Lisäksi rakastelu on muuttunut niin, että perinteinen yhdyntä on korvautunut itsetyydytyksellä. Siinäkin olemme niin nopeita, että mielikuvaharjoitteita ei tarvita. Kaikki on nopeasti ohi. Autoillessa olemme erityisen nopeita. Meillä on kiire kiihdyttää ja hirvittävä kiire jarruttaa. Törmäämme melkein koululaisiin, mutta sekään ei vähennä nopeuttamme. Meillä on kiire kotiin ja töihin, maitokauppaan ja motonettiin. Kun pääsemme perille, emme tiedä missä olemme ja mitä haluamme. Meillä on kiire kadota täältä. Jos olemme oikein nopeita, ennen sitä ehdimme saada paljon pahaa aikaan. Syömme nopeasti. Nautimme proteiineista, mutta vain siksi että olemme etukäteen niin päättäneet. Jos tunteistamme kysytään, hoidamme puhumisen nopeasti. Mikä sulla on? Ei mikään. Eikä tarvitse edes valehdella. Nukahdan nopeasti sohvalle. Näen niin nopeita unia, että herään hengästyneenä. Yö meni nopeasti, sen virkistävä vaikutus vielä nopeammin. En odota nopeampaa nettiä, mutta tiedän sen tulevan. En tiedä onko siinä lopulta mitään pahaa, että tässäkin maassa nopeus on korvannut syvällisyyden. Hetkeen tarttuminen on aina vaikeaa. Jos ei ehdi ajatella mitään, saattaa joskus vahingossa tuntea itsensä tyytyväiseksi. Onnellisuus-sanaa en tohdi käyttää. Sitä päivää en näe, kun adressit tulevat hautajaisiini snapchatillä. Jotta kaikki viihtyisivät ja jaksaisivat. Maallikkosaarnaaja Maasola

11:36 Audio: Neljänkympin kriisi ajoi käsityöläiseksi
Erilaista elämää

Neljänkympin kriisi ajoi käsityöläiseksi

Neljänkympin kriisi saa usein ihmeitä aikaan. Toisille se tarkoittaa koko elämän uudistamista, toiset se rohkaisee toteuttamaan haaveitaan. Johanna Anttila on koko ikänsä tykännyt tehdä käsitöitä. Ammatiksikin valikoitui käsityönopettaja. Mutta jotain uupui, jotain omaa. Sitten Johanna keksi yhdistää karjalaista kirjontaperinnettä nykyaikaan. Nyt Johannalla on oma Kirjosilta-yritys ja edessä ensimmäinen vuosi irti opettajan hommista. Aluksi valmistui kastemekkomallisto ja siitä Johanna jalosti kirjontatekniikkaa heijastaviin kankaisiin. Tunnustustakin on jo tullut, esimerkiksi tämänvuotisen Taito-palkinnon kunniamaininta. Toimittajana Paula Jokimies.

Kuuntele luonto-ohjelmia

> Kaikki luonto-ohjelmat
11:19 Audio: Vaasan saariston karikot
Luontoretki.

Vaasan saariston karikot

Vaasan saaristossa on tunnetusti vaikea veneillä, vaikka tietäisi reitin mihin haluaisi mennä tai miten sinne on aiemmin kuljettu. Maannousemisen takia väylät madaltuvat ja talvella jäät kuljettavat kiviä paikasta toiseen. Reitit siis elävät.Vaasalaiset ovat tunnetusti ylpeitä taidoistaan kulkea merellä, mutta tosiasiassa pohjakosketuksia on vaikea välttää. Millaista merenkulkijakansaa Merenkurkun alueella on? Juha Laaksosen oppaana on pitkän linjan vaasalainen veneilijä Pertti Hissa. Kuva: Juha Laaksonen / Yle

1:45:22 Audio: Tuhansien järvien maa
Luonto-Suomi.

Tuhansien järvien maa

Suomalaiset ovat aina viihtyneet vesistöjen äärellä ja selkävesien sekä rantametsien äärettömyys on kiehtonut katsojan silmää. Suomi on satojentuhansien järvien maa ja sopivia kohteita löytyy retkeilijöille ja kalastajille kaikkialla. Minkälainen suhde meillä on kotimaan vesistöihin? Säilyvätkö vesistöt puhtaina tulevaisuudessa ja viihtyvätkö kalat muuttuvissa olosuhteissa? Studioon saapuvat vesillä vuosikymmeniä liikkuneet Erkki Norell ja Markku Pursiainen. Toimittajina ovat Asko Hauta-aho ja Petri Rinne.

Muualla Yle.fi:ssä