RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Ohjelmat A-Ö
30:00 Audio: Nato-jäsenyys olisi miljardin euron vakuutusmaksu?
Pyöreä pöytä

Nato-jäsenyys olisi miljardin euron vakuutusmaksu?

Keskustelijoina Juha Itkonen, Anu Koivunen ja Mika Pantzar. Suoraa puhetta johtaa Pauli Aalto-Setälä. Herkimmillään keskustelu on silloin, kun mediatutkija Anu Koivunen hehkuttaa Nato-selvitystä: - Hirvittävän kiinnostava teksti. Monipuolinen, sävykäs, ymmärrettävä, epäasenteellinen. Se ei pelota eikä usuta. Pyöreän pöydän tämänkertainen raati on hieman kallellaan Nato-jäsenyyteen päin. Kriittisin lienee Mika Pantzar, joka suhtautuu asiaan taloudelliselta kannalta: - Oletteko valmiita maksamaan tästä vakuutuksesta miljardin? Lisäksi keskustellaan sekä Nokiasta ja sen Withings-yritysostosta että sananpaudesta. (Syntymäpäiväsankarit Pantzar ja Aalto-Setälä onnittelevat lopuksi toisiaan. Ja heitä onniteltiin: Onnea!) Twitterissä #pyöreäpöytä Palautetta saa antaa myös @InkeriK inkeri.kuisma-tarpila(at)yle.fi

23:11 Audio: Hävisikö valokuvien taika kuvauksen arkipäiväistymisen myötä?
Radio Suomesta poimittuja

Hävisikö valokuvien taika kuvauksen arkipäiväistymisen myötä?

Melkeinpä jokaisella on nykyään taskussaan älypuhelin, jolla kuvaaminen onnistuu tosi näppärästi. Digitalisuuden myötä kuvaamisesta on tullut jokamiehen hommaa. Mutta olemmeko helppouden huumassa hävittäneet tuntuman laadukkaasta kuvasta? Kuvaustilanteet ovat helpottuneet digitaalisuuden aikana. Kuvia ​otetaan runsaasti, ja kyllä niistä yleensä aina se hyvä otoskin löytyy​,​​ lohduttaa Kaikki kotona -lähetyksen vieras, valokuvaaja Jyri Laitinen.​ - On ihmisiä, joista otat vain yhden kuvan jä näet heti, " Wau, se oli siinä". Mutta on myös ihmisiä, joista otetaan pahimmillaan tai parhaimmillaan, ehkä useita satoja kuvia. Jossain vaiheessa kuvattavan suojamuuri kyllä laskeutuu sen verran, että pystyn vangitsemaan hänen aidon, oikean ilmeensä. Jokaisesta ihmisestä onnistuu saamaan sellaisia kuvia, ​joita​ on kiva katsoa. ​Valokuvaaja Jyri Laitinen kertoo​ ihmisiä kuvattaessa kiinnittävänsä huomion silmiin. ​- Koen onnistuvani kun ​saan silmistä esiin pilkkeen. En kiinnitä oikeastaan mihinkään muuhun huomiota kuin silmiin. Kun edes hetkeksi löydän kontaktin kuvattavaan ja onnistun vangitsemaan silmien pilkkeen, tunnen saavani palkinnon. Mitä sellaista​ ​ammattikuvaaja pystyy tarjoamaan​, ​johon amatööri ei kuvissaan ​pääse​? Valokuvaaja Jyri Laitisen mielestä amatöörikin pystyy nykyään kauniita ja hyvä tunnelmaisia kuvia ottamaan. Mutta samaan hengenvetoon hän myös epäilee, että amatöörin onnistuminen saatta ollaa sattumanvaraisempaa kuin ammattilaisen. - Minä ammattilaisena arvostan myös sitä, että kuvassa on tietyt tekniset asiat kunnossa, jotta se miellyttää minua. Tilannetaju on kuvaajan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Laitinen kertoo tekevänsä paljon tapahtumakuvauksia esim. hääkuvauksia, joissa pitää osata lukea tilanteita ennakkoon. - Hääkuvauksissa en ole itse esillä, en ohjaa ihmisiä, en​kä myöskään​ puutu tilanteisiin. Olen valppaana tallentamaan arvokkaat hetket hyviksi kuviksi. Käytätkö kuvankäsittelyä hyvän tuloksen saavuttamiseksi? Nykyään melkein kaikille kuville tehdään jonkinasteinen käsittely, mutta Laitinen kertoo, että hän ei korjaile valoisuuden, kontrastin ja sävyjen säätämisen lisäksi juurikaan muuta. - Toiset pipertävät ​Photoshopilla kuvia kuntoon, mutta se ei ole minun juttuni. Kaikki kotona -lähetys kuultiin Radio Suomessa tiistaina 3.5.2016. Toimittajina Maria Jyrkäs ja Päivi Nieminen.

04:34 Audio: Sananen – Tehostaminen
Radio Suomesta poimittuja

Sananen – Tehostaminen

Suomessa tehdään liian vähän. Asia on onneksi korjattavissa. Jos postilaiset ajavat siinä sivussa ruohomme, meille muillekin pitää tulla pientä sivuhommaa. Olemme nyt pari viikkoa maistelleet ilouutista, jonka mukaan Postin työntekijät pääsevät kesällä ruohon ajoon. Huhujen mukaan jotkut firman työntekijöistä harkitsevat myös ruohon polttamista, kiitos muutosvauhdin. Kun nyt olemme tehostamisen tiellä, avatkaamme silmämme kaikille hyville paikoille. Radiojuontajien kuunteleminen on äärimmäisen raskasta. Kuulijan takaraivossa rääkyy mörkö, joka kyselee taukoamatta maksetaanko tuostakin, onko tuo hänen ainoa virkansa, saattaa itsensä ja studion hysteerinen nainen vaikeaan hepuliin. Esimerkiksi radiojuontajat voisivat puhumisen lomassa valmistaa kepab-annoksia ja kun lähetysyksikkö olisi katutasossa, myös ojentaa annokset nälkäiselle. Puhehan ei katkea, älkää siitä huolestuko. Emme voi jatkossa ajatella, että ainoastaan Postin työntekijät saavat entisellä reitillään tehdä uusia temppuja, postin jakamisen ohessa. Poliisi käy jo nyt monen ovella. Varsinkin viikonloppuisin, joka on kepab-annosten kulta-aikaa. Miksei poliisi veisi ruoka-annoksia perille? Toinen käsi saattaa Holopaisen ulos verisestä eteisestä ja toinen ojentaa saman rapun Aaltoselle Iskenderin lohkoilla. Me olemme jo niin sekaisin, että tämän tyyppinen tehostaminen on enemmän kuin luontevaa. Valtiovalta tilaa ilolla mobiilisovelluksen. Pappi saattaa pitää vuosikymmeniä sunnuntaisaarnoja, joiden yhteenlaskettu kuulijakunta on 94 henkeä. Saarnat saisivat entistä syvempiä sävyjä, jos pastori samalla maalaisi puolittain piilossa pitkiä puupenkkejä. Toisena hetkenä taas killuisi aivan katonrajassa pensselöimässä kantavia rakenteita. Mikrofoni välittäisi kaiken puheen niin kuin ennenkin ja kenties uudella yleisöllä, lapsilla, olisi hauskaa etsiä missä pappi tällä kertaa lymyilee, mistä ääni kantautuu. Kirkko komistuisi, ajatus kirkastuisi. Pysäköinninvalvojat ovat rakastettu kansanosa. Heidän leppoisaan käyskentelyynsä voisi liittää niska-hartiahieronnan. Pirkko kantaisi lypsyjakkaraa mukanaan, Markku hymyilisi elämää leveämmin naksautellessaan nakkejaan työvalmiuteen. Jos joku näkee yhteiskunnassamme, miten kohoilevan hartiaseudun kireys vaikuttaa ihmisen ilmeeseen ja koko olemukseen, niin pysäköinninvalvoja. Silloin lohkeaa pyyteetön hymy ja jakkara lentää perseen alle! Esimerkkejä luontevasta tehostamisesta löytyy satoja, vain Sipilä ja Berner ne kaikki tietävät. Kenties autotallissa on jo nikkaroitu hyrrä, jonka uumalle välttämättömimmät on kirjottu. Esimerkiksi, näin äitienpäivän alla, ihanteellinen doula löytyy lähempää kuin arvaatkaan. Miksi ostaa synnytykseen kallis luksus-doula, kun voi kouluttaa oman miehensä doulaksi. Doula tarkoittaa Suomeksi naisen palvelijaa. Siitä se lähtee. Vain synnyttäminen jää naiselle. Kaikkien on nyt osallistuttava talkoisiin! Paitsi rikkaitten ja hyväosaisten. Mitä keksimme eläkeläisille? Heidän tärkeä sivutyönsähän on perinteisesti ollut kaupan jonossa ja liukuportaiden päässä liikkumatta töröttäminen, minkä on nähty korvaamattoman arvokkaasti hidastavan yhteiskunnan muuten kiihtyvää pyörää. Liukuportaiden yläpäähän kroonisesti jumittunut mummu saa pienillä eleillä meidän kaikki tunteet esiin, viimeisimpänä syvän ymmärryksen siitä, että vaelluksemme täällä on matka joka taitetaan viimeiset kilometrit käsijarru päällä. Olen vuosia katsonut yläviistosta Osuuspankin eteen varttia vaille kymmenen ryhmittyvää eläkeläisten joukkoa. Heitä ei ole ihan vähän, he ovat täydessä valmiudessa. Kun ovi vihdoin narahtaa, he alkavat teputtaa lähes paikallaan, kauniissa muodostelmassa, kuin ruotsinlaivan aulassa. Sellaisenkin luonnollisen joukkovoiman voisi hyödyntää. Vaikka maansiirtoalalla. Näkisin heidät auringon noustessa maisemointityössä. Maallikkosaarnaaja Maasola

03:36 Audio: Syntymättömät lapseni
Marian mielestä

Syntymättömät lapseni

Onko mahdollista kaivata ihmistä, jota ei ole ikinä tavannut? Onko mahdollista muistella häntä, jonka kanssa ei ole puhunut? Onko mahdollista rakastaa henkilöä, jota ei ole ollut olemassakaan? Kyllä on, ja jokainen tahattomasta lapsettomuudesta kärsinyt tietää sen. Meitä on paljon. Jopa yksi viidestä, sanovat jotkut tutkimukset. Siihen joukkoon mahtuu monenlaista lapsettomuutta. Sopivaa kumppania ei ole ollut silloin, kun lasta olisi pitänyt yrittää, ja yhtäkkiä onkin liian myöhäistä. Tai sitten kumppani on, mutta jostain syystä raskaus ei vaan ala tai etene. Sellaisiakin lapsettomia on, joilla on jo lapsi, mutta sisaruksen saaminen hänelle osoittautuu mahdottomaksi. Minä kuulun siihen joukkoon. Erilaisten lapsettomuuksien aiheuttamia suruja ei kannata vertailla. Jokainen suru on surijansa ja sen puuttuvan lapsen kokoinen. Lapsettomuuden hoitaminen sattuu. On pistoksia, tutkimuksia ja kivuliaita toimenpiteitä. Fyysinen kipu ei ole kuitenkaan mitään verrattuna siihen, paljonko toivotun lapsen puuttuminen satuttaa henkisesti sekä häntä jolle toimenpiteitä tehdään että hänen kumppaniaan, jos sellainen on. Tahattomasti lapseton antaisi leikata toisen kätensä puuduttamatta irti, jos sen avulla saisi syliinsä lapsen, jota voisi sillä jäljelle jääneellä kädellä hoitaa. Kaiken tuon kestää niin kauan, kun on toivoa. Mutta kun vuosienkaan yrittäminen ei tuo tulosta, ajatukset alkavat muuttua. Toiveikas optimismi muuttuu kuukausi kuukaudelta hiljaiseksi totisuudeksi. Lehdistä saamme lukea lapsettomuustarinoita, joilla on onnellinen loppu: elävä lapsi. Mutta usein kertomatta jäävät ne tarinat, joissa vuosikausien yrittämisen jälkeen lasta ei synny. On hoidettu ja toivottu ja yritetty uskoa onnistumiseen. Mutta kun ei niin ei. Syntymättömien lasten vanhemmilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä se, että biologista jälkeläistä ei tullut. Mutta miten voi selvitä siitä, että elämä vetää täysillä turpaan? Joku on toivonut turhaan ja pettynyt kymmeniä kertoja. Joku on menettänyt ihmisenalkuja, jotka pysyivät mukana vain muutaman viikon. Joku on saanut pitää liian pientä elotonta lastaan sylissä vain lyhyen hetken. Miten sellaisista kokemuksista voi päästä yli katkeroitumatta? Minulle ainoa tapa on ollut oppia kunnioittamaan elämää. Elämää, jonka alkaminen ei ole ollut itsestäänselvyys. Ihmiselämä - soluista alkanut, ainutlaatuiseksi persoonaksi kasvanut - on ihme. Vaikka siinä olisi suurta surua, siinä voi olla myös suurta iloa. Senkin olen saanut kokea. On vain uskallettava elää, kaikesta huolimatta. Sillä elämä on jotain, mitä puuttuvat lapseni eivät saaneet. Olisi heitä kohtaan väärin käyttää se katkeroitumiseen.

Kuuntele musiikkiohjelmia

> Kaikki musiikkiohjelmat
53:11 Audio: Levylautasella Suora lähetys ja Benjamin Biolay
Musiikkikeidas - Tuuli Saksala

Levylautasella Suora lähetys ja Benjamin Biolay

1. Gypsy Kings: Bamboleo 2. Suora lähetys: Kosto on kuollut 3. Suora lähetys: Lazo Diives 4. Ando Drom: Keren Chave 5. Mariana Baraj: Aguacero 6. Benjamin Biolay feat. Sofia Wilhelmi: Palermo Queens 7. Benjamin Biolay feat. Sofia Wilhelmi: Palermo Soho 8. Orguesta Tipica Fernandez Fierro: Infierno Porteno 9. Orguesta Tipica Fernandez Fierro: Demolicion 10. Carlos Gardel: Por una Cabeza 11. Adriana Varela: Volver 12. Ville Leinonen ja Mopo: Kuka tätä laivaa ohjaa? 13. Carlinhos Brown feat. Arnaldo Antunes: Dois Grudados

58:00 Audio: Yöradio - Kasaritunti
Yöradion Kasaritunti

Yöradio - Kasaritunti

Tunti 80-luvun musiikkia 1. SANDRA - Maria Magdalena 2. DURAN DURAN - Wild boys 3. JUICE LESKINEN SLAM - Kaksoiselämää 4. MILJOONASADE - Me paetaan taas 5. ABBA - Our last summer 6. MICHAEL JACKSON - I just can't stop loving you 7. TUULA AMBERLA - Onko se Lenin? 8. KIM CARNES - Bette Davis eyes 9. THE STYLE COUNCIL - Long hot summer 10. THE NITS - In the Dutch mountains 11. PAUL OXLEY'S UNIT - Terry's inside 12. MARC ALMOND - A lover spurned 13. BILLY IDOL - To be a lover

53:51 Audio: Juurimusiikkia; tarinoita ja lauluja elämän ja hämärän rajamailta
Kantritohtori Teppo Nättilä

Juurimusiikkia; tarinoita ja lauluja elämän ja hämärän rajamailta

1.Vintage Trouble: Angel City, California 2.Simo: Stranger blues 3.Willie Nelson & Sheryl Crow: Embraceable you 4.Tompall Glaser: Loneliest man 5.Kinky Friedman: My shit's fucked up 6.Sturgill Simpson: Call to arms 7.The Rides feat. Stephen Stills, Kenny Wayne Shepherd & Barry Goldberg: My baby 8.Walter Trout: Playin' hideways (live 2015) 9.Supersonic Blues Band: Ain't no love (in the heart of the city) 10.No Sinner: Leadfoot.

55:43 Audio: Cilla Black, Vanha Isäntä, Anssi Kela ja Sub-Urban Tribe
Jake Nymanin Popradio

Cilla Black, Vanha Isäntä, Anssi Kela ja Sub-Urban Tribe

1. The Animals: Bring It On Home To Me 2. Eric Burdon: Good Times 3. Eric Burdon: 27 Forever 4. St. Petersaari: Pohjoisen kaupungissa 5. St. Petersaari: Haukkani Memed 6. Vanha Isäntä: In The Jailhouse Now 7. Sharon Shannon & Jackson Browne: A Man Of Constant Sorrow 8. The Fifth Dimension: Aquarius/Let The Sunshine In 9. Helen Reddy: I Don’t Know How To Love Him 10. Cilla Black: Day By Day 11. Sub-Urban Tribe: First Spring Day 12. New Joys: Kevät 13. Anssi Kela: Kevät tulee. Toimittajana Jake Nyman.

Kuuntele luonto-ohjelmia

> Kaikki luonto-ohjelmat
1:56:59 Audio: Katsele, kuuntele kevättä
Luonto-Suomi.

Katsele, kuuntele kevättä

Luonto elää toukokuussa voimallista aikaa, metsät ovat täynnä lintujen ääniä ja varsinkin aamulla konsertti on korvia huumaava. Etelä-Suomessa sini- ja valkovuokot koristavat maan pintaa ja lehtipuiden heleä viherrys antaa hienot sävyt maisemaan. Miltä luonto näyttää ja minkälaisia ääniä toukokuun alussa kuuluu, se selviää Katsele, kuuntele kevättä-lähetyksessä. Ohjelmassa Olli Vuori ja Asko Hauta-aho aistivat kevättä ja tekevät lintuhavaintoja suorassa radiolähetyksessä.

03:58 Audio: Kesän sääennuste
Blomiksen luonto

Kesän sääennuste

Sään ennustaminen ei ole helppoa saati palkitsevaa puuhaa. Ainakaan, jos tekee sitä työkseen ja varsinkin jos ennuste ja säätila eivät kohtaa. Lähestymme kesää ja nyt on jo saatu lukea ennusteita tulevan suven säästä. Tietokonemallinnukset tuottavat nykyään suhteellisen kuranttia dataa viikon päähän, pisimmissä ennusteissa tarjotaan jopa 15 päivän säätietoja. Ennusteet ovat kyllä suhteellisen hyvin kohdallaan, mitä nyt säät vähän reistaavat. Teknologia, supertietokoneista ja sääsatelliiteista huolimatta, ei tuo siis ratkaisua siihen peruskysymykseen mihin kohtaan suvea kesäloma pitäisi ottaa sen parhaan lomasään saadakseen. Suomalainen sananparsi sanoo:."Jos lehemä puistaa ihtijään paskantaesa, tullee saje." Vaan mistä sen lehemän tänä päivänä enää löytää tehdäkseen ennusteen. “Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.” Niin jos. Milloin viimeeksi muka on vappuna ollut hyvä sää ja suvituuli? Maailma on täynnä itseoppineita sään ennustajia. Niin myös Suomi. Yksi katsoo tulevan sään kahviporoista, toinen ahvenen selkäpiikkien tummuusasteista, kolmas kiusaa sammakoita saman asian takia ja neljäs luottaa tilastotieteeseen. Ja kaikki ovat yhtä oikeassa. Tai väärässä. Ajattelin rusnata omiin tietolähteisiini perustuvan koko kesän sääennusteen. Jos - siis jyrkkä jos - ennusteeni menee nappiin, minut voi tituleerata “Kaiken maailman säädosentiksi”. Siispä nyt kuulolle viimeistään, tässä tulee Blomiksen sääennuste kesälle 2016. Toukokuu jatkuu helatorstain jälkeen sateen merkeissä. Kuun puolivälin jälkeen poutaantuu ja kuukauden loppupuoli vietetään aurinkoisen sään hallitessa suursäätilaa. Lämpötilat nousevat +20C:een. Toki joukkoon mahtuu myös päiviä, jolloin aurinko ei paista risupartaankaan. Koulujen loppumisen juhlapäivänä kesäkuun alkaessa koko maassa paistaa aurinko ja on aivan tyyntä. Kesäkuu on lähteideni mukaan epävakainen, kesän vaihtelevimmat säätilat osuvat juuri kesäkuuhun. Sadetta, poutaa, jopa räntää ja auringonpaistetta. Kaikkea sitä tarjoaa kesäkuu. Entäs sitten juhannus? Kesän kliimaksi ja suomalaisen kansanperinteen kohokohta. Sananlaskun mukaan “Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.” Valitettavasti ennusteeni lupaa sadetta juhannukselle, mutta loppukesän pyhät eivät silti ole sateisia. Ainakaan kaikki. Lämpötilat koko kesäkuun ajan reilusti alle +20C:n. Mutta heinäkuun alku lupaa hyvää. Sateet hellittävät, muttei elohopea kiipeile hellelukemiin kuin satunnaisesti. Luvassa on poutaa, muttei kuumaa. Kunnon terassikelit alkavat heinäkuun puolivälistä, silloin päiväsaikaan rikkoutuu helleraja monasti. Mitä pidemmälle heinäkuu etenee, sitä kuumemmaksi Suomen suvi muuttuu. Loppukuusta on tarjolla jo kolmenkympin ylitystä eikä lämpötila laske öisinkään kuin +20C pintaan. Elokuussa sama meno vaan jatkuu. Satunnaiset sateet helpottavat oloa, sateen sattuessa lämpötilat laskevat väliaikaisesti jopa alle kahdenkympin, palatakseen sään poutaannuttua takaisin helteen puolelle. Helpotusta kuumuuteen tulee vasta koulujen alettua, lähempänä elokuun loppua on vuorossa melkoiset ukkosmyräkät ja sitten viilenee. Ennusteeni perustuu omiin lähteisiini, joita en voi tietosuojan vuoksi paljastaa. Katsotaan loppukesällä kuinka lähelle osuin. Ja tuliko minusta säädosentti. Suomalaisen sananparren mukaan "Onnistunut ennustus muistetaan, epäonnistunut unohdetaan." Sovitaanko näin?

26:26 Audio: Limasienten lumoissa
Minna Pyykön maailma

Limasienten lumoissa

Minna Pyykön maailma- ohjelmassa lähdettiin Vapun kunniaksi limasienten hulvattomaan maailmaan. Ne voivat näyttää munankuorilta, avaruusantenneilta, hopeakoruilta, silkkityynyiltä, oksennukselta tai hyvin hämmentävän painajaisen unikuvilta. Turun yliopiston Eläinmuseon konservaattori Ari Karhilahti luki viitisen vuotta sitten kirjan Limasienet, ja siitä se lähti! Minna Pyykkö kävi Ari Karhilahden kanssa limasieniretkellä Helsingin keskuspuistossa. Kuva: Minna Pyykkö / Yle

Muualla Yle.fi:ssä