RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Kuuntele Yle Areenassa

> Kaikki ohjelmat
1:56:59 Audio: Huippu-urheiluyksikön toiminta arvioitavana
Urheiluilta

Huippu-urheiluyksikön toiminta arvioitavana

Yle Puheen Urheiluillassa pohditaan millaista vuonna 2013 perustetun Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön toiminta on ollut ensimmäisen nelivuotiskauden aikana. Miten yksikkö on löytänyt paikkansa urheilun kentässä, millaista on ollut ja tulisi olla ylätason toimijoiden – opetus- ja kulttuuriministeriön liikuntayksikön ja olympiakomitean johdon yhteistyö? Onko urheiluliikkeellä yhteistä näkyä tulevasta ja kenen tulisi määritellä uudelleen huippu-urheilun yhteiskunnallinen perustelu, joka tällä hetkellä vaikuttaa löysältä? Entä millaisia ovat urheilun rahavirrat ja missä uutta resurssia voisi olla? Aiheesta ovat keskustelemassa huippu-urheilun ulkoisen ja sisäisen arvioinnin kirjoittaneet Kimmo J. Lipponen, Jari Lämsä sekä Leena Paavolainen ja aihetta kommentoi myös opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Esko Ranto. Lähetystä isännöivät Jere Pehkonen ja Jouko Vuolle.

30:00 Audio: Trump ja kauppasodan riski - onko se menoa nyt?
Politiikkaradio

Trump ja kauppasodan riski - onko se menoa nyt?

Ja jos on, mihin suuntaan? Globaali kritiikki vapaakauppaa kohtaan voimistaa poliittisia jännitteitä. Millainen näkymä on Euroopassa, jossa populistit ovat ottaneet Trumpin valtaannousun lämpimin aplodein vastaan? Onko toisaalta vapaakauppakritiikille perusteita? Markkinat ovat naiveja ennustamaan poliittisia muutoksia, näin sanoo työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto Politiikkaradiossa. Mitä kuitenkin voidaan ennakoida Trumpin elvytys- ja kauppapolitiikasta? Onko luvassa kauppasota ennen muuta Kiinan kanssa? Sakari Sirkkasen kanssa keskustelemassa on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto.

34:34 Audio: Graffiti-dokumentin tekijä: Stop töhryille -kampanja vahvisti graffiti-maalareiden yhteisöä
Puheen Aamu

Graffiti-dokumentin tekijä: Stop töhryille -kampanja vahvisti graffiti-maalareiden yhteisöä

Katutaide on vakiinnuttanut paikkansa osaksi kulttuurin kenttää. Tästä kertoo omalta osaltaan Ylen teettämä tutkimus, jossa kysyttiin suomalaisilta mitä taidemuotoja valtion pitäisi tukea. Teatterin, elokuvan ja kuvataiteen seuraksi listalle nousi katutaide, jolle 7 prosenttia vastaajista soisi tukea. Katutaiteen yksi merkittävistä ilmentymistä on graffiti. Graffitin kotimaista historiaa avaa Aleksi Pohjavirran dokumentti Uudet Diktaattorit - Stadilaisen graffitin arkeologia 1986-2010. Dokumentti sisältää sykähdyttävää kuvamateriaalia ja haastatteluja joiden kautta avautuu useita näkökulmia graffitin tekemiseen ja olemukseen. - 1980-luvulla graffiti-maalareille riitti pienet tagit, joissa näkyi oma nimi. Niistä ajoista graffitit ovat vain kasvaneet isommaksi ja isommaksi aina seinämuraaleihin asti, kertoo Aleksi Pohjavirta. - Laaja yleisö on pitänyt graffiteja ilkivaltana, sillä he eivät ole nähneet sitä kommunikointia, mitä graffiteilla viestitään. Itse asiassa graffitit eivät ole tarkoitettu isolle yleisölle vaan itse sille yhteisölle, toteaa Pohjavirta. Hän oli Puheen Aamussa Juuso Pekkisen vieraana.

56:58 Audio: Siviilipalvelusmies kaukopartiossa ja rakkaudenjanoinen nainen (u)
KulttuuriCocktail Puheessa

Siviilipalvelusmies kaukopartiossa ja rakkaudenjanoinen nainen (u)

Toimittaja Olli Kangassalon sukellus syyskylmään metsään sodanaikaisten kaukopartiomiesten hengessä. Kuinka kauan siviilipalvelusmies kestää kaukopartiomiesten kyydissä? Haastateltavana kaukopartiomiehistä kirjan kirjoittanut Patrik Berghäll. Ohjaaja Leea Klemola tutkii näytelmässään Vaimoni, Casanova naimisissa olevaa vanhaa naista, jolla on rakkaudenjanoinen luonto. Mitä asioita voi nähdä tarkemmin, kun roolimallit keikautetaan päälaelleen? Toimittajina Olli Kangassalo ja Anu Heikkinen. Uusinta syksyltä 2016. Tuotanto: Yle Kulttuuri.

39:44 Audio: Armoton maa -elokuva sijoittuu karuun pohjoiseen, joka on tällä hetkellä teemana erittäin cool
Puheen Iltapäivä

Armoton maa -elokuva sijoittuu karuun pohjoiseen, joka on tällä hetkellä teemana erittäin cool

Lasse on syrjäisen kylän eläköityvä poliisi. Taposta tuomittu Jaakko vapautuu vankilasta ja on ajautumassa törmäyskurssille Lassen pojan Erkin kanssa. Tämä välienselvittely käydään Lapin erämaassa. Tämä on alkuasetelma uudelle kotimaiselle Armoton maa -elokuvalle. Elokuva on lyhytelokuvillaan mainetta niittäneen Jussi Hiltusen ensimmäinen pitkä elokuva ohjaajana ja käsikirjoittajana. Elokuvan idea sai alkunsa yhteiskuntakritiikistä, joka kohdistui poliisien vähentämiselle pohjoisessa, kertoo Hiltunen. Hänen suvustaan löytyy myös poliiseja monessa polvessa. - Poliisia minusta ei tullut, mutta olen aina pitänyt poliiseja ammattikuntana erittäin mielenkiintoisena ryhmänä elokuvan henkilöhahmoiksi, kertoo Hiltunen. Elokuvassa Erkki Syväjärveä näyttelee Mikko Neuvonen. - Valmistauduin rooliin seisomalla hiljaa metsässä haulikko tai jousipyssy kädessä sanomatta tai tekemättä mitään. Halusin näin tehdä Erkki Syväjärvestä täysin uuden hahmon, enkä vain lainata hänelle henkilökohtaista olemustani tai persoonaani, kertoo Mikko. Hänen mukaan Armoton maa -elokuvalla on avaimet kansainväliseen menestykseen, sillä se ammentaa samasta pohjoisen teemasta millä menestystä ovat niittäneet televisiosarjat kuten Game of Thrones ja Vikings. - Kylmä ja karu pohjoinen on nyt cool. Men of the North kiinnostaa, naurahtaa Neuvonen. Jussi Hiltunen ja Mikko Neuvonen olivat Puheen Iltapäivässä Matti Ylösen vieraina.

18:19 Audio: Lapsiperheet valtaavat helsinkiläisravintoloita
Puheen Iltapäivä

Lapsiperheet valtaavat helsinkiläisravintoloita

Tiesitkö, että me suomalaiset syömme eurooppalaisista vähiten yhdessä? Suomi 100 -juhlavuoden yksi kampanja on Syödään yhdessä, joka pyrkii muistuttamaan yhdessäsyömisen ja kyläilyn merkityksestä - syöminen ja yhteisöllisyys tekee hyvää terveydelle, mielelle ja elämänlaadulle. Suurin osa suomalaisista toivoisikin lisää yhdessä syömisen mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus lapsiperheille tarjotaan lauantaina 21.1 kun Perheet safkaa - lapsiystävällinen ravintolatapahtuma valtaa helsinkiläisravintoloita. Nämä ravintolat eivät ole niitä, joihin ihan ensimmäisenä lapsikatraansa veisi - kyseessä on aavistuksen verran hienommat paikat, joissa voi nyt käydä vaikka harjoittelemassa "hienosti syömistä". Perheet safkaa on Petra Gergov-Koskelon ja Minna Koskelon kehittämä konsepti, joka sai alkunsa, kun kaksi hyvää ruokaa rakastavaa äitiä turhautui siihen, että sekä itsellä että monilla tuttavaperheillä oli korkea kynnys lähteä lasten kanssa ravintolaan syömään. Lisäksi monissa paikoissa tarjotaan lapsille sama iänikuinen menu nakeilla ja ranskalaisilla. Lisäksi monista lapsiperheellisistä tuntuu, että Suomi lapsivihamielinen maa, jossa lapsi saa näkyä muttei kuulua - ja viereisistä pöydistä kuuluu tuhahduksia ja näkyy silmien pyörittelyä kun lapsiperhe istuutuu paikalleen. Millainen on perheystävällinen ravintola? Millaista käytöstä lapsilta pitäisi vaatia? Entä osaavatko suomalaislapset käyttäytyä ravintolassa? Muun muassa näitä kysymyksiä perataan kahden äidin - keittokirjailija ja bloggaaja Hanna Gullichsenin ja Ravintola Murun ravintolapäällikkö Saara Alanderin kanssa. - Lapset osaavat käyttäytyä, jos heille kerrotaan miten pitää käyttäytyä, ravintolaan kuuluu ääniä ja elämää - normaalit käyttäytymissäännöt huomioiden, toteaa Saara Alander. - Vastuu on aina vanhemmilla, ja kyllä itse haastan itseäni kun tämän lauman kanssa menen ravintolaan, nauraa puolestaan kolmen lapsen äiti Hanna Gullichsen.

Muualla Yle.fi:ssä