RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Kuuntele Yle Areenassa

> Kaikki ohjelmat
Kuva: Yle

Paavo Arhinmäki (vas): Perussuomalaisten kanssa olisi erittäin vaikeaa mennä hallitukseen

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäki ei näe mahdollisena, että puolue voisi mennä samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Arhinmäen suosikkikoalitio olisi perinteinen kansanrintamahallitus vihreillä täydennettynä. ”Erittäin vaikea nähdä, että pystyttäisiin löytämään samanlaista hallitusohjelmaa. Meillä on hyvin erilaiset arvot. Me ollaan itse asiassa arvoista ihan eri laidoissa”, sanoi Arhinmäki Politiikkaradion eduskuntavaalitentissä. ”Katsoo tätä esimerkiksi perussuomalaisten niin sanottua leikkauslistaa, niin siellä on EU-jäsenmaksut, siellä on kehitysyhteistyön leikkaaminen, ja tämän tyyppisiä asioita, joita kukaan muu ei ole valmis hyväksymään. Tämä kysymys pitäisi pikemminkin tästä hallitukseen menosta esittää perussuomalaisille. Onko ne vakavissaan sen paperin kanssa menossa hallitukseen?” ”Keskusta, sosialidemokraatit, vasemmistoliitto on se pohja, jolla hyvinvointivaltio on aikaisemminkin rakennettu. Kansanrintama, siinä vihreät mukana, niin todennäköisesti saataisiin kaikkein parhaimpia tuloksia suomalaiseen yhteiskuntaan”, sanoi Arhinmäki Politiikkaradion eduskuntavaalitentissä. Toimittajina ovat Tapio Pajunen ja Sakari Sirkkanen.

Kuvassa puolustusministeri, RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.

Carl Haglund (r): Ansiosidonnainen kannustaa myös lomailuun

RKP kannattaa ansiosidonnaisen järjestelmän muuttamista monien puolueiden tavoin. Puolueen puheenjohtaja Carl Haglundin mukaan nykymalli on joissain tapauksissa liian epäkannustava. Kysyttäessä kannustaako nykyinen ansiosidonnaisen järjestelmä tietynlaiseen lomailuun työelämästä, Haglund vastaa, että tästä on viitteitä tutkimuksissa ja muun muassa tästä syystä useat puolueet haluavat nykytilaan muutosta. Ehkä hieman yllättäen Haglund suhtautuu varovaisen myönteisesti palkkatukijärjestelmän laajentamiseen. Hänen mukaansa tässä tilanteessa pitää suhtautua ennakkoluulottomasti moniin erilaisiin ehdotuksiin, joilla työllisyyttä pyrittäisiin vahvistamaan. Palkkatukimallia voidaan Haglundin mukaan siis tarkastella, vaikkei hän ilmoittaudukaan palkkatuen suureksi kannattajaksi.     RKP:llä ei ole työpaikkatavoitetta. Haglundin mukaan puolue ei halua hirttäytyä yksittäisiin lukuihin, josta voitaisiin myöhemmin laittaa niin sanotusti tilille. Ei kiitos keskustan maakuntamallille ja kokoomuksen veronkevennyksille Keskustan ajama maakuntamalli ei vakuuta Haglundia. Hän kommentoi asiaa kysyttäessä, ettei RKP lähtökohtaisesti kannata mallia ja ettei hän ole lähtökohtaisesti ihastunut malliin. Keskusta ei ole Haglundin mielestä pystynyt toistaiseksi osoittamaan maakuntamallin etuja.   Kokoomuksen tavoitteeseen kahden miljardin ansiotuloveronkevennyksistä ei ole Haglundin mukaan varaa. Kuluttajien ostovoimaa pitää kyllä parantaa, mutta veronkevennysvara liikkuu hänen arvioissaan satojen miljoonien ja enimmillään yhden miljardin haarukassa. Suomi ja suomettuminen Suomessa on suomettuneita ihmisiä, kommentoi  Haglund viimepäivien keskusteluun, joka nousi viiden Pohjoismaiden puolustuksesta vastaavan ministerien yhteisestä kannanotosta. Suomalaisessa keskustelukulttuurissa olisi kehittämisen varaa sikälikin, että muissa Pohjoismaissa ei vastaavaa kohua asiasta ole noussut. Yleisesti Haglund kommentoi, ettei perjantaina 10.4.2015 Aftonposten-lehdessä julkaistu kirjoitus ole kannanotto Suomen Nato-lähentymisen suhteen. Haglund myös tyrmää väitteen siitä, että yhteisartikkelin ulostulon ajoitus olisi jotenkin riippuvaista lähestyvistä eduskuntavaaleista. Sen sijaan Haglund katsoo, että Euroopassa voi syntyä kriisejä Ukrainan jälkeen. Sotilaallinen jännite on lisääntynyt ja siviili-ilmailulle on aiheutettu vaaratilanteita. Kaikki pitääkin RKP:n puheenjohtajan mukaan tehdä kriisien välttämiseksi tulevaisuudessa. Hallitukseen Perussuomalaisten kanssa RKP on istunut hallituksissa yhteen putkeen 1970-luvulta lähtien. Haglund kommentoi, että Perussuomalaisen kanssa voidaan mennä yhteiseen hallitukseen, muttei muitta mutkitta. Olennaisin kynnyskysymys tältä osin on Eurooppa-politiikka, jossa Haglundin mukaan Perussuomalaisten täytyy tulla muita vastaan. Toimittajana Sakari Sirkkanen.

Kuva: Yle

Timo Soini (ps): Viherverot alas

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini syyttää energiaverotusta Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta. Soinin sanoin kyseessä ovat ”älyttömät viherverot”. - Kaikki älyttömät viherverot pistetään alemmas, ne suistaa kilpailukykyä, sanoi Soini Politiikkaradion eduskuntavaalitentissä. - Kun saadaan energiaintensiiviseltä teollisuudelta sähköverot alas, vienti vetämään, kilpailukyky kasvamaan, niin se parantaa tätä tilannetta. Nää on niitä kilpailukykytekijöitä. Jos me ei saada kustannuskilpailukykyä alemmas, niin me emme saa työttömyyttä kuriin. Talouskasvun avaimena Soini nostaa esiin myös Suomen konkurssilain. Soinin mukaan konkurssilain ansiosta Suomessa yrittäjä voi epäonnistua vain kerran. - Uudistetaan konkurssilaki, joka tarkoittaa chapter 11:n malliin, että okei, sulta voi mennä talo ja tavarat, mutta ei saa mennä tulevaisuus. Sen takiahan jenkit kasvaa niin erinomaisesti, koska siellä sä voit epäonnistua ja yrittää uudestaan. - Suomessa jos sä epäonnistut kerran, niin sun ei aanneta yrittää uudestaan. Suomen Nato-jäsenyyden suhteen Soinin ja Perussuomalaisten kanta on auki. - Tilanne on avoin. En mä ole pultannut ja puolue ole pultannut itseänsä siihen tai tähän keripuuhun. Järkevä puolue jättää pelivaraa ja meillä sitä pelivaraa on. - Räppänät pidetään auki, me halutaan katsoa kustannukset, sanoi Soini.

Kuva: Yle

Alexander Stubb (kok): Kyllä meitä kaikkia pelottaisi jos Baltian maat eivät olisi Nato-jäseniä

Kokoomuksen puheenjohtajan Alexander Stubbin mukaan Nato-jäsenyys lisäisi Suomen turvallisuutta. Pääministeri Stubb myös korostaa, että Suomella on aina mahdollisuus sekä hakea jäsenyyttä, että tulla hyväksytyksi Nato-jäseneksi, oli kansainvälinen tilanne kuinka kireä tahansa. - Tottakai se on mahdollista. Meillähän oli muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg täällä muutama viikko sitten. Puhun jatkuvasti kollegojen kanssa myös Naton tilanteesta. Suomi on erittäin hyvä Nato-kumppani ja itse asiassa Nato-valmiimpi kuin moni Nato-maa sinällään. Stubbin mukaan Nato-jäsenyys yksiselitteisesti lisäisi Suomen turvallisuutta. - Tottakai se lisäisi, sanoi Stubb Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Fakta on se, että Nato maahan ei ole koskaan hyökätty. Ja fakta on se, että kyllä meitä kaikkia tässä vaiheessa pelottaisi, jos Baltian maat, siis Liettua, Latvia ja Viro eivät olisi tänä päivänä Nato-jäseniä, tai EU:n jäseniä, toteaa Stubb. Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän puheet vakaan pohjolan vyöhykkeestä kumpuavat Stubbin mukaan ajasta ennen EU-jäsenyyttä. - Lähtökohta on se, että Suomi ei koskaan enää ole harmaalla vyöhykkeellä. Me teimme valintamme 1.1.1995, eli meistä tuli normaali länsimainen demokratia, joka tukeutuu jäsenyyteen Euroopan Unionissa. - Suomi ei todellakaan ole puolueeton maa, Suomi ei edes ole sotilaallisesti liittoutumaton, vaan me olemme sotilasliittoon kuulumaton maa. Se tarkoittaa sitä, että me seisomme yhdessä rintamassa Euroopan Unionin kanssa. - Kyllä jonain päivänä uskon että Suomi on Naton jäsen, mutta ei vielä tässä vaiheessa, sanoi Stubb Politiikkaradion eduskuntavaalitentissä. Toimittajina Tapio Pajunen ja Sakari Sirkkanen.

Kuva: Yle

Juha Sipilä (kesk): ”Ruotsin ja Suomen muodostama sotilaallisesti liittoutumaton alue on paras turvatae”

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan vakaan pohjolan vyöhyke on Suomen paras turvatae. Sipilä ei sulje pois myöskään Nato-jäsenyyttä missään olosuhteissa. Juuri nyt jäsenyys ei Sipilän mukaan ole ajankohtainen. - Mä lähtisin tätä Nato-jäsenyyttä purkamaan sillä tavalla, että en näe siihen tällä hetkellä mitään syytä. Näen edelleenkin, että Ruotsin ja Suomen muodostama sotilaallisesti liittoutumaton alue on paras turvatae ja turvallisuuspolitiikan lähtökohta tästä eteenpäinkin. - Mutta en pistäisi ovea kiinni. Eli en myöskään tekisi tällaista negatiivista kirjausta hallitusohjelmaan, niin kuin tämä hallitus on tehnyt, sanoi Sipilä Politiikkaradion eduskuntavaalitentissä. Sipilän mukaan vakaan pohjolan vyöhyke on Suomen paras turvatae. Tähän pakettiin kun lisätään vielä se, että muodostamme Ruotsin kanssa tänne vakaan pohjolan vyöhykkeen, joka ei muodosta uhkaa ei itään eikä länteen, niin siinä alkaa olla turvallisuuspolitiikan kulmakiviä jo ihan tarpeeksi. - Nato-selvitys voidaan tehdä osana puolustuspoliittista selvitystä. Edellinen Nato-selvitys on tehty, oisko noin 10 vuotta sitten, muistaakseni Seppo Kääriäisen puolustusministeriaikaan. Varmaan tilanne on siitä muuttunut ja faktat ovat muuttuneet. Eihän mikään estä faktoja selvittämästä, sanoi Sipilä. Toimittajina Tapio Pajunen ja Sakari Sirkkanen.

Yle

Päivi Räsänen (kd): Päivähoito-oikeus puolitettava ja omantunnonvapaus Suomeen

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen ehdottaa Politiikkaradion puheenjohtajatentissä subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolittamista tulevalla vaalikaudella. Lääkäreille Räsänen vaatii omantunnonvapauden nojalla oikeutta kieltäytyä abortin tekemisestä. - Kuntien tehtäviä joudutaan karsimaan. Subjektiivinen päivähoito-oikeus, ehdotan että se puolitetaan. Eli tulee vain puolipäiväinen oikeus niille, jotka eivät tarvitse sitä päivähoito-oikeutta. Kyllä siitä saadaan useita kymmeniä miljoonia euroja säästöjä. Räsäsen korostaa, että rakenneuudistukset ovat Kristillisdemokraateille ensisijainen tapa hakea säästöjä. Hän kuitenkin muistuttaa, että kaikki asiat täytyy olla pöydällä, kun mietitään säästöjä. - Nyt täytyy ottaa se huomioon, että tässä täytyy olla kaikki pöydällä. Me joudutaan varmasti myös näitä indeksikorotuksia etuuksiin jäädyttämään ja leikkaamaan. - Ne asiat joista ei leikata on puolustushallinto. Sinne päinvastoin tarvitaan lisää resursseja. Samoin sisäisen turvallisuuden hallinto, sanoo Räsänen. Lääkäreille Räsänen vaatii omantunnonvapauden nojalla oikeutta kieltäytyä abortin tekemisestä. - Lääkärillä tulisi ehdottomasti olla oikeus kieltäytyä. Sen takia että omantunnonvapaus, oikeus omantunnon suojaan, omaan vakaumukseen, niin se on ihan yksi keskeinen perusoikeus. - Kaikista Euroopan maista vain Ruotsissa, Suomessa ja Makedoniassa on sellainen lainsäädäntö, joka ei anna tätä omantunnonsuojaa. Kaikissa muissa maissa, läntisissä maissa kunnioitetaan uskonnonvapautta ja omantunnonvapautta, niin että lääkärillä ja muullakin terveydenhuoltohenkilökunnalla on lakiin kirjattu oikeus kieltäytyä tekemästä abortteja. Ja tällaista omantunnonvapautta kannatan myös Suomeen, sanoo Räsänen. - Ei ketään lääkäriä pidä pakottaa tekemään sellaista toimenpidettä, jota hän pitää ihmisen tappamisena. Siitä tässä on kysymys. - En halua leimata ketään tappajaksi, koska se ei ole tappamista meidän lainsäädäntömme mukaan. Mutta minulle se on sitä, sanoi Räsänen Politiikkaradion puheenjohtajatentissä. Toimittajina Tapio Pajunen ja Sakari Sirkkanen.

Ajankohtaista

Yle Puheen ohjelmatiedot

Yle Puheen ohjelmatiedot

 

Default. Uusi. Yle Puhe

Mitä tuli sanottua? Kuuntele parhaat palat Yle Puheen ohjelmistosta.

 

Urheilu Yle Puheella

Muualla Yle.fi:ssä