RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Kuuntele Yle Areenassa

> Kaikki ohjelmat
57:00 Audio: Odysseia on kirjallisuushistorian ensimmäinen perhedraama
KulttuuriCocktail Puheessa

Odysseia on kirjallisuushistorian ensimmäinen perhedraama

Odysseia on kirjallisuushistorian ensimmäinen perhedraama KulttuuriCocktail palaa perjantaina antiikkiin ja tarinankerronnan alkuun. Klassillisen filologian emeritusprofessori Paavo Castrén on suomentanut vastikään Homeroksen Odysseian kokonaisuudessaan proosamuotoon. Kyseessä on merkittävä suomennosurakka, jonka lähtöpisteenä pidetään 700-luvulla ennen ajanlaskua eläneen sokean kreikkalaisen runonlaulajan, Homeroksen, runoelmaa. Lähetyksessä Castrén kertoo, millainen perhedraama Odysseuksen harharetkiin kätkeytyy ja miksi kaikkien koululaisten kuuluisi tuntea Homeroksen nimiin laitettu runoelma. Lähetyksessä puhutaan myös Matti Mäkelän kanssa suomalaisista taideskandaaleista sekä tekemättä jääneestä Pekka ja Pätkä homoina -elokuvasta KulttuuriCocktailin juontaa Tuomas Karemo. Tuotanto: Yle Kulttuuri

30:49 Audio: Vieraana elokuvaohjaaja Selma Vilhunen
Puheen Iltapäivä

Vieraana elokuvaohjaaja Selma Vilhunen

Reilu pari vuotta sitten suomalaisten huulilla pyöri elokuvaohjaaja Selma Vilhusen nimi. Vilhusen ohjaama lyhytelokuva ”Pitääkö mun kaikki hoitaa” pääsi tavoittelemaan elokuva-alan himoittua palkintoa Oscaria. Tänään ensi-iltaan saadaan Selma Vilhusen ensimmäinen pitkä fiktioelokuva ”Tyttö nimeltä Varpu”. Vilhunen on myös Yhdysvaltain elokuva-akatemian jäsen, mitä se käytännössä tarkoittaa? Ja mistä elokuvan Varpun tarina sai alkunsa? Matti Ylönen haastattelee.

56:05 Audio: Vieraana Leo-Pekka Tähti
Lindgren & Sihvonen

Vieraana Leo-Pekka Tähti

Kokeellinen urheiluohjelma, jossa kelaaminen alkaa jo ennen lähtölaukausta. Vieraana viisinkertainen paralympiakultamitalisti, pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti. Kun on voittanut päämatkallaan neljässä perättäisissä paralympialaisissa kultaa ja pitää nimissän lajinsa maailmanennätystä, voidaan puhua todellisesta urheilulegendasta. Leo-Pekka Tähti on kaikilla mittapuilla mitattuna yksi maamme historian menestyneimpiä urheilijoita. Mutta joko vihdoin katajainen urheilukansamme ymmärtää ja osaa arvostaa hänen saavutuksiansa? Ja mikä merkitys tällä menestyksellä on urheilijalle itselleen?

36:41 Audio: Jari Tervo: ”Rasistit ovat äänekäs vähemmistö, joka haluaa esiintyä hiljaisena enemmistönä”
Puheen Aamu

Jari Tervo: ”Rasistit ovat äänekäs vähemmistö, joka haluaa esiintyä hiljaisena enemmistönä”

Maamme suosituimpiin kirjailijoihin kuuluva Jari Tervo Puheen Aamun Alina Kulon vieraana. Mieheltä on ilmestynyt juuri inkerinsuomalaisten historiasta kertova romaani Matriarkka, jonka ympärille on ehtinyt jo nousta pienoinen kulttuurikohu. Lisäksi TV1:ssa on alkanut jälleen uutisvuoto-ohjelma, jossa Tervo on ollut mukana alusta saakka, liki kahden vuosikymmenen ajan. Millä tavalla Jari Tervo tutustui kirjan aiheeseen? Ja mitä rasismille pitäisi kirjailijan mukaan tehdä?

31:56 Audio: Amerikansuomalaiset vaalivat juuriaan
Maailmankansalaisia

Amerikansuomalaiset vaalivat juuriaan

Ossi Rahkonen on Amerikansuomalaisen Finlandia Foundation Nationalin puheenjohtaja. Rahkosen kansainvälinen ura kohti Maailmanpankkia ja suurlähetystöä alkoi jo nuorena, ja iso merkitys on ollut myös ruotsin kielellä. Sen Rahkonen oppi jo lapsena. Miltä Suomi näyttää kun sitä katsoo kymennenien vuosien USA:ssa oleskelun jälkeen? Mitä hyvää on Suomessa, entä Yhdysvalloissa? Miten yhdistys vaalii suomalaisia juuria? Silja Raunio haastattelee. Kuvassa Ossi Rahkonen ja Suomen Yhdysvaltojen suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde Finlandia Foundation Nationalin 60 -vuotisgaalassa vuonna 2013.

31:56 Audio: Teloitusten historia Suomessa
Erehdysekspertti

Teloitusten historia Suomessa

Ruotsi-Suomen teloitustapahtumat olivat aikansa kyläjuhlia, joissa oli alkoholitarjoilu ja innokkaimmat kiipesivät puihin nähdäkseen paremmin ja pyörtyivät jännityksestä, kun pyövelin kirves heilahti. Teloitukset olivat 1600-, 1700- ja 1800-luvun alun tapa saada viesti perille lukutaidottomille rahvaille. Teloitetuksi saattoi joutua murhasta, taposta, törkeästä omaisuusrikoksesta, seksuaalirikoksesta, kaksinnaimisesta, kaksinkertaisesta huorista eli sellaisesta aviorikoksesta, jonka molemmat osapuolet olivat naimisissa tahoillaan, sukurutsasta ja eläimeen sekaantumisesta. Eläimiin sekaantuminen oli Ruotsi-Suomessa niin yleistä 1600 – 1700-luvuilla, että voimaan tuli paimenpoikakielto. Esivalta kielsi, että 14 - 15-vuotiaita poikia ei saanut pyytää paimeneen, koska heille tulee liian suuri kiusaus sekaantua eläimeen. Kuolemantuomion täytäntöönpano piti olla yhteydessä tehtyyn rikokseen, joten teloitustavatkin vaihtelivat. Käytössä oli mm. kovennettu rangaistus, jossa katkaistiin tuomitulta ensi käsi ja vasta sitten kaula. Kaikkein kovennetuin tuomio Ruotsi-Suomessa oli ruhjominen, jossa tuomittu sidottiin raajoista alustan päälle ja pyöveli murskasi luut yksi kerrallaan siten, että tuomittu pysyi hengissä mahdollisimman pitkään. Meikäläinen teloitusmeininki oli kuitenkin kohtuullista siihen nähden miten muualla meneteltiin. Ranskassa mm. revittiin ihmisiä valjakolla raajoista neljään osaan ja Hollannissa ihmisiä keitettiin. Kuolemantuomio oli kuitenkin Ruotsi-Suomessa säästeliäästi käytetty rangaistus ja ketään ei tuomittu kuolemaan, jos näyttö ei ollut 200 prosenttisen varma, kertoo historioitsija Teemu Keskisarja. Erehdysekspertti Raimo Tyykiluodon haastattelussa Keskisarja nostaa esiin myös n. 10 000 punaisen teloituksen, jota hän käsittelee tuoreimmassa kirjassaan Hulttio: Gustaf Mannerheimin painava nuoruus. Kuva: Kirveellä mestaus, puupiirros 1500-luvulta. Hannele Klemettilän teoksesta Keskiajan pyövelit

Muualla Yle.fi:ssä