RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Kuuntele Yle Areenassa

> Ohjelmat A-Ö
Nuntii Latini. Kuva: Yle

Nuntii Latini XXV annorum

Die Lunae proximo (1.9.) viginti quinque anni acti erunt, cum conspectus noster hebdomadalis , qui Nuntii Latini appellantur, divulgari coeptus est. Kalendis enim Septembribus anno millesimo nongentesimo undenonagesimo (1.9.1989) accidit, ut prima emissio nuntiorum  huius generis ex studio Radiophoniae Finnicae Generalis  foras exiret.  Inde mos initium cepit, qui deinceps iam per quartum saeculum continuatur. Reijo PitkärantaInitium Nuntiorum LatinorumPrincipium Nuntiorum Latinorum  in tempus incidit, quo res Europaeae valde mutabantur.  Iam enim in eo erat, ut communismus collaberetur et Unio Sovietica omnino corrueret. Quae cum ita essent, redactoribus huius programmatis occasio unica data est singulis septimanis describendi, qualis esset rerum politicarum progressus in Europa, quae in dies fere renasci videbatur. Reijo PitkärantaQuid anno 1989 accideritMedio mense Novembri anno millesimo nongentesimo undenonagesimo (17.11.1989) conspectus Latinus his verbis iniit: Murus Berolinensis apertus est. Hanc brevem enuntiationem signum quoddam fuisse dixeris novam aetatem non solum Germaniae sed etiam toti Europae illuxisse. Reijo PitkärantaNuntii de Estonia et de  DianaBella, calamitates, mortes hominum, ut in nuntiis internationalibus, ita etiam in nostris saepe sunt tractata. Mense Septembri anno nonagesimo quarto (1994) nostrum erat de funestissimo naufragio navis Estoniae referre. Tribus annis post nuntiavimus Dianam, principissam Valliae, Parisiis calamitati vehiculari occubuisse. Reijo PitkärantaAliae magnae calamitatesDie undecimo mensis Septembris anno bismillesimo primo (11.9. 2001) exposuimus  turres geminas Neoeboracenses  propter ictum terroristarum ingentem ruinam dedisse. Anno autem bismillesimo quarto (2004) tsunamo in Asia coorto saltem octoginta milia hominum vitam amiserunt. Reijo PitkärantaNuntius anno 2008 editusMoris est nobis unicuique emissioni, si fieri potest, unum nuntium ad res Finniae spectantes inserere, dummodo de tali re agatur, quam etiam peregrinis cognitione dignam esse arbitramur. Dubium non est, quin huc pertineat illud, quod  anno bismillesimo octavo (17.10.2008) palam fecimus: pristinum praesidentem Finniae Martti Ahtisaari praemio Nobeliano pacis affectum iri. Reijo PitkärantaQuid Nuntii Latini sibi velintSperamus nobis contigisse, ut Nuntiis Latinis divulgatis aliquid ad linguam Latinam colendam et augendam conferremus.  Etiam hoc erat in votis, ut ex argumentis selectis aliquam imaginem, quamvis imcompletam et dispersam, rerum hoc quarto saeculo in orbe gestarum adumbraremus atque amicis linguae Latinae occasionem in historiam recentissimam tam magnis gaudiis quam ingentibus doloribus repletam proscipiendi praeberemus. Reijo Pitkäranta Nuntii Latini viginti quinque annos complebunt Nuntii Latini täyttää 25 vuotta

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

EU ja talouden näkymät

EU:n, euroalueen ja Suomen kannalta taloustilanne on hankala. Kasvun eväät on syöty, eikä välineitä tilanteen korjaamiseen juuri nyt ole. Elvytysreservit on käytetty, eikä talouspolitiikan tai finanssipolitiikan avulla ole mahdollista korjata tilannetta merkittävästi. USA:ssa on tehokkaalla elvytyksellä  palattu Eurooppalaisittain katsottuna kasvun polulle, vaikka pahimmillaan siellä oli yhtä pahat alijäämät kuin Kreikalla. Mutta millaisen pakkopaidan me olemme luoneet itsellemme etenkin emumaissa. Periaatteessa jäsenmaat eivät saa velkaantua yli kuudenkymmenen prosentin joten elvytysvaraa ei monellakaan maalla enää juuri ole.  Emumailla ei myöskään ole mahdollisuutta devalvoida, joten keinot ovat vähissä. Tietenkin me voimme käydä keskinäistä kilpailukykykamppailua, mutta onko se hyvä ratkaisu. Mutta mihin tämä kaikki johtaa. Aiheesta keskustelee työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

Valvontakamera

Internet valvoo ja vapauttaa

Sosiaaliseen mediaan lataamamme viestit ja kuvat eivät ole vain viestejä tuttavillemme. Niistä kerätään valtavasti tietoa, jota käytetään vaikuttamaan niin osto- kuin äänestyskäyttäytymiseemme. Samalla sosiaalinen media antaa mahdollisuuden välittää suurille joukoille viestejä ohi median portinvartijoiden. Internetin kaksinaisesta roolista yhteiskunnassamme ovat keskustelemassa kulttuuriantropologi, visuaalisen kulttuurin tutkija Asko Lehmuskallio Tampereen yliopistosta ja Aalto-yliopiston dosentti, Futuricen palvelusuunnittelija Risto Sarvas. Berliinissä omistaudutaan nykytanssille. "Tanz im August" -tanssifestivaali on käynnissä elokuun loppuun asti. Festivaali on yksi Euroopan merkittävimmistä tanssifestivaaleista. Tanz im August -festivaalin uusi taiteellinen johtaja on Virve Sutinen, joka on johtanut mm. Kiasma-teatteria sekä toiminut Tukholman tanssitalon taiteellisena johtajana. Sutinen kertoo mihin suuntaan hän haluaa viedä nykytanssia ja festivaalia. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Airikka Nurmela.

Billie Holiday

Älkää minua surko, en kadu mitään!

Nuori Billie Holiday laulaa epäonnisesta rakkaudesta, mutta vanhempi Holiday laulaa epäonnisesta elämästä. Hänen elämäänsä ei hallitse rakkaus, vaan heroiini. Huumepoliisi ja sensaatiolehdet eivät jätä häntä rauhaan. ”Me yritämme elää sata päivää yhdessä päivässä. Eikä niin voi tehdä”, sanoo Billie Holiday. 44 vuotta kestäneen elämänsä (1915 - 1959) aikana hän näkee monen kollegansa ennenaikaisen kuoleman: Art Tatum, Fats Waller, Lester Young, Charlie Parker. Billie Holiday ansaitsee vaihtelevan elantonsa laulamalla jazzia. Hän elää elämänsä viihdeteollisuuden alueella, joka on raskas, kuluttava ja nopeasti tuhoava: huumeita, prostituutiota, rikollisuutta. Hän on nainen, joka elää miesten maailmassa. Hän ei säästy nöyryytyksiltä eikä tuholta. Eivätkä hänen kohtalonsisarensa Edith Piaf, Janis Joplin ja Amy Winehouse pääse juurikaan helpommalla.

Eva Tigerstedt

Mikä on oikea tapa soittaa Mozartin Jupiter-sinfonia?

Periodisoittimilla vai moderneilla instrumenteilla? Vibratolla vai ilman? Majesteettista sitkoa vai artikuloiden ja laulaen? Miten johti Richard Strauss tai Bruno Walter? Tai Nikolaus Harnoncourt? Entäs tempot? Voidaanko ylipäätään sanoa mikä on oikein tai väärin? Asiaa pohtii Eva Tigerstedt. Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia no 41 C-duuri, K.551, "Jupiter" I Allegro vivace II Andante cantabile III Menuetto (Allegretto) & Trio IV Finale: Molto Allegro The London Classical Players, joht. Sir Roger Norrington

Kaiken maailman musiikkia

Musiikkia sota-alueilta

Ohjelmassa katsotaan tämän päivän kriisialueiden rikkaaseen musiikkikulttuuriin ohi synkkäsävyisen uutistulvan. Musiikkia kuullaan Palestiinasta, Irakista, Ukrainasta ja Afganistanista. Kansalaisjärjestö Musicians without Borders työskentelee konfliktin runtelemissa maissa rakentaakseen suvaitsevaisuutta ja sovintoa musiikin avulla. Palestiinassa pakolaisleirien nuoret tekivät lauluja työpajoissa. Miten se syntyi -sarjassa toimittaja Amanda Kauranne haastattelee varsinaissuomalaista Tradikaali-yhtyettä. Ohjelman live-osuudessa kuullaan katkelma Helsingin Juhlaviikkojen Sound Tracker -konsertista, lavalla brasilialainen Siba. Toimittajana Mika Kauhanen.

Suomalainen barokkiorkesteri

Kuningastrilogia

Meta4 -kvartetti ja Suomalainen barokkiorkesteri ovat yhdistäneet voimansa Helsingin juhlaviikoilla. Kokoonpanot järjestävät kolme yhteiskonserttia, joissa Yle on kahdessa mukana. Konserttisarjan teokset liittyvät vallanhimoon, itsevaltiuteen ja sen seurauksiin. Lauantai-illan päähenkilönä on Ranskan keisari Napoleon. Ludwig van Beethoven halusi aluksi omistaa sinfoniansa nro 3 ihailemalleen Napoleonille, mutta kun hallitsija kruunautti itsensä Ranskan keisariksi, säveltäjä pettyi Napoleonin toimintaan. Beethoven antoi sinfonialle uuden otsikon, Eroica, ja omisti teoksen yksinkertaisesti 'suuren ihmisen muistolle'. Englantilainen runoilija lordi Byron ihaili myös aluksi Napoleonia, mutta kun keisari joutui luopumaan kruunustaan vuonna 1814, runoilija vuodatti tuntonsa runoon Oodi Napoleonille. Se oli katkera ja sarkastinen vuodatus. Säveltäjä Arnold Schönberg otti runon pohjaksi vuonna 1942 säveltämäänsä teokseen, jossa kokoonpanona ovat resitoija, piano ja jousikvartetti. Konsertin alkunumerona soi Joseph Haydnin jousikvartetto nro 77. Sen lisänimi on Keisarikvartetto. Haydn halusi aikanaan luoda Itävallalle hymnin, joka voisi kilpailla Englannin ja Ranskan kansallislaulujen kanssa. Keisarihymni soi kvarteton toisen osan teemana. Teos syntyi vuonna 1797 Esterházyn hovissa.      Meta4-kvartetti on kansainvälisesti palkittu jousikvartetti, jossa soittavat Antti Tikkanen ja Minna Pensola, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, ja Tomas Djupsjöbacka, sello. Kvartetin primas Antti Tikkanen toimii nykyisin Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellisena johtajana. Meta4-kvartetti soittaa konsertin kaikissa teoksissa. Suomalainen barokkiorkesteri, Meta4-kvartetti, sekä Nicholas Isherwood, resitointi, ja Natasha Kudritskaja, piano Joseph Haydn: Jousikvartetto nro 77 C-duuri (Keisarikvartetto) Arnold Schönberg: Ode to Napoleon Väliajalla vieraina bassobaritoni Nicholas Isherwood, viulisti Antti Tikkanen ja cembalisti Petteri Pitko. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 Es-duuri (Eroica) Toimittajana Helena Hannikainen. (Suora lähetys Musiikkitalosta)

Muualla Yle.fi:ssä