RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
43:01 Audio: Kukat niinkuin sinä
Muistojen bulevardi

Kukat niinkuin sinä

Carmichael: One morning in May (Matt Monro). Palmer: Neljä pientä kirjainta (Brita Koivunen). Kern: The way you look tonight (Mantovani). Stanley: Glendora (Perry Como). Arlen: A Sleepin' bee (Nancy Wilson). Lavi: Linja-automatka eli sinhvoonia Armiitalle (Veikko Lavi). Capo: El Cucu (Bobby Capo). Bergström: Suomalainen Madridissa (Radion viihdeorkesteri). Philippe-Gerard: Le Rififi (Lucienne Delyle). Monno: Milord (Carola). Jurva: Kaunis Veera eli Balladi Saimaalta (Kipparikvartetti). Warren: Night over Shanghai (Helen Forrest). Söderholm: Kukat niinkuin sinä (Neilikka). Sartori - Quarantotto: Con te partirò (Andrea Bocelli).

54:18 Audio: Luonnon parantava voima
Sari Valto

Luonnon parantava voima

Jo Aristoteles sanoi, että kävely ulkona selkeyttää mielen ja Einstein käveli metsiköissä ja puutarhoissa, koska hänkin sanoi sen parantavan hänen ajatteluaan. Luonnon on aina tiedetty vaikuttavan suotuisasti stressiin ja virkistävän niin kehoa kuin mieltäkin. Nyt tähän vanhaa havaintoa on alettu todentaa tutkimuksilla niin maailmalla kuin meillä Suomessakin. Stressitason ja henkisen kuormittuneisuuden laskeminen luonnossa on todettu paitsi psykologisilla mittareilla myös aivokuvantamisen avulla. Vihaiset tunteet lientyvät ja empaattisuus kasvaa metsässä liikkuessamme. Luonnon on todettu parantavan ihmisen tarkkaavaisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Luonto myös ruokkii luovuuttamme. Luontoympäristön sisältämät monipuoliset mikrobit vaikuttavat ennaltaehkäisevästi terveyteemme. Luonnossa liikkuminen aktivoivat valkosolujen toimintaa elimistössämme ja valkosolut parantavat vastustuskykyämme. Verenpaine laskee jo parinkymmenen minuutin jälkeen. On myös todettu, että sairaat toipuvat nopeammin, jos näkevät ikkunasta luontomaiseman. Tässä muutama tutkimustulos. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen kertoo, että Lukessa on menossa tällä hetkellä neljä isoa tutkimushanketta, jotka liittyvät ihmisen terveyteen ja luontoon. Siellä tutkitaan, millainen metsä toimii kaikista parhaiten parantavana elementtinä. Pitääkö metsän olla luonnontilassa vai riittääkö hakattu talousmetsä tai kaupunkipuisto? Lukessa tehdään myös testiä siitä, voisiko pelkkä virtuaaliluontotila palauttaa työntekijän stressaantuneesta tilasta. Millainen tilan pitäisi olla ja millainen merkitys siinä olisi kuvalla ja äänellä? Kolmas hanke liittyy luontoliikuntaan. Millainen viherympäristö houkuttelee liikkumaan ja kenelle luontoliikunta erityisesti voisi sopia? Ja miten luontoliikunnan määrää saataisiin nostettua ja tehostettua sen ennaltaehkäisevää vaikutusta? Ja neljäs hanke liittyy taloudellisiin seikkoihin: millaista taloudellista hyötyä voi tuoda kaupunkiympäristön kehittäminen niin, että siinä suositaan viheralueita? Miten se näkyy terveydenhuollon kuluissa? Vapaa toimittaja, maantieteilijä ja Esoteerinen maantiede –blogia pitävä Marko Leppänen on yhdessä Adela Pajusen kanssa juuri julkaissut Terveysmetsä –kirjan (Gummerus). Siinä hän käy läpi erilaisia luontopaikkoja kuten metsiä, kallioita, vesiä, soita, niittyjä ja viljelymaita ja miettii, miten nämä erilaiset paikat vaikuttavat ihmiseen. Leppänen haluaa teoksellaan kannustaa ihmisiä syventämään luontosuhdettaan.

44:11 Audio: Keinuva talo - Kesällä festivaaleille!
Etnoilta

Keinuva talo - Kesällä festivaaleille!

Kansanmusiikin ystävältä ei lomasuunnitelmien teko onnistu ilman festivaalioppaita. Mitä on luvassa Suomessa, entä naapurimaissa? Keinuvan talon toimittaja Mika Kauhanen poimii tulevalta kesältä muutamia tärppejä. Kuulemme samalla Tuuletar- ja Juurakko-yhtyeiden uudet sinkut sekä Antti Järvelän mietteitä norjalaisen Förde-festivaalin tilaussävellyksestä. Salamakannel: Vanhan kartanon kehräävä rukki (Old spinning wheel) Taraf de Haidouks: Hora moldovenesca Andy Irvine: Moreton Bay Jaakko Laitinen & Väärä raha: Valheet ja kahleet Juurakko: Pala sielua Leyla McCalla: A day for the hunter, a day for the prey Jon Boden: Old Brown's daughter Tuuletar: Uho

47:34 Audio: Syöpä viihtyy laboratoriossa, ja auttaa potilaita?
Tiedeykkönen

Syöpä viihtyy laboratoriossa, ja auttaa potilaita?

Syövätutkimusta tehdään monella rintamalla. Helsingin yliopistossa kasvatetaan laboratoriossa aitoa rintasyöpäkudosta. Leikkauksen yhteydessä potilaat ovat antaneet luvan tutkimukseen. Kun syöpä saadaan elämään kasvatusalustalla, niin sen käyttäytyminen, mm. geenien ilmentyminen antaa tietoa syövän synnystä. Myös lääkkeiden vaikutusta syöpään voidaan tutkia kolmiulotteisessa väliaineessa, geelissä. Helsingin yliopistossa kasvatetaan laboratoriossa aitoa rintasyöpäkudosta. Leikkauksen yhteydessä potilaat ovat antaneet luvan tutkimukseen. Kun syöpä saadaan elämään kasvatusalustalla, niin sen käyttäytyminen, mm. geenien ilmentyminen antaa tietoa syövän synnystä. Myös lääkkeiden vaikutusta syöpään voidaan tutkia kolmiulotteisessa väliaineessa, geelissä. Tutkija Pauliina Munne yrittää löytää ihanteellisen elimistöä matkivan väliaineen ja mallin, jotta rintasyöpä eläisi laboratoriossa mahdollisimman hyvin. Munne työskentelee tutkimusjohtaja Juha Klefströmin ryhmässä. Ryhmä on havainnut, kuinka syöpäsolut alkavat muuntua kudosviljelyolosuhteissa. Missä määrin muuntumista tapahtuu elimistössä, jos sinne on jäänyt syöpäkudosta? Mikä vaikutus sillä on lääkehoitoihin? Mikä merkitys syöpäsoluihin on välittömällä fyysisellä ympäristöllä? Antaako fyysinen ympäristö jonkun vihjeen syövän kehittymiseen? Tiivis rintakudos on yksi rintasyövän riskitekijä, mikä tällaisessa sidekudoksisessa rinnassa johtaa syövän syntyyn? Rasva taas vaikuttaa syövän kehittymiseen sekä kemiallisesti että fysikaalisesti. Toimittaja on Teija Peltoniemi. Mikä merkitys syöpäsoluihin on välittömällä fyysisellä ympäristöllä? Antaako fyysinen ympäristö jonkun vihjeen syövän kehittymiseen? Tiivis rintakudos on yksi rintasyövän riskitekijä, mikä tiiviissä rinnassa johtaa syövän syntyyn? Rasva taas vaikuttaa syövän kehittymiseen sekä kemiallisesti että fysikaalisesti. Toimittaja on Teija Peltoniemi.

37:29 Audio: Orhan Pamuk Istanbul ja Kummallinen mieleni
Kirjakerho

Orhan Pamuk Istanbul ja Kummallinen mieleni

Nobel-kirjailija Orhan Pamukin uusi romaani Kummallinen mieleni on rakkaudentunnustus Istanbulille. Teos syväluotaa erään katukauppiaan elämää 60-luvulta näihin päiviin ja kuvaa kaupungin kasvua unohtamatta Turkin poliittisia tapahtumia. Helsinki Lit -festivaalilla vierailleen kirjailija Orhan Pamukin lisäksi haastattelussa on myös suomentaja Tuula Kojo. Ohjelmassa kuultavat näytteet ovat Pamukin uusimmasta kirjasta, jonka on kääntänyt Tuula Kojo. Lukija on Antti Palomaa. Kirjakerhon toimittaa Leena Peltokangas. Kuva: Alejandro Garcia / EPA

39:03 Audio: Haaveilua kesästä
Faunin iltapäivä

Haaveilua kesästä

Melartin: Perhosvalssi (Tampere Filharmonia/Leif Segerstam). Delibes: Lakmén ja Mallikan kukkaduetto oopp. Lakmé (Renée Fleming, sopraano, Susan Graham, mezzosopraano, ja Lontoon Philharmonia-ork./Sebastian Lang-Lessing). Hahn: Penkillä istuva haaveilija (Earl Wild, piano). Rimski-Korsakov: Kimalaisen lento (Evelyn Glennie, marimba, ja Lontoon kansallinen FO/Barry Wordsworth). Kotilainen: Näin unta kesästä kerran (Tampereen Filharmoninen kuoro/Heikki Liimola). Massenet: Mustia perhosia (Jean-Efflam Bavouzet, piano). Gershwin (Denson): Kesäyö oopp. Porgy ja Bess (Empire Brass). Mendelssohn: Scherzo näyt. Kesäyön unelma (Atlantan SO/Yoel Levi). Debussy: Unelmointia (Julian Bream ja John Williams, kitara). Dvorak: Allegretto grazioso - Meno mosso pianotriosta nro 3 f-molli (Golub-Kaplan-Carr Trio). Tshaikovski (sov. Cailliet): Ken kaihon tuntee (Boston Pops/Arthur Fiedler). Aho: Perhoset sinfoniasta nro 7 "Hyönteissinfonia" (Sinfonia Lahti/Osmo Vänskä). Konsertin on laatinut Maaria Holma

48:17 Audio: Vihapuheen taustalla on menettämisen pelko - taiteilijat tarttuivat verkkokuonaan
Kultakuume

Vihapuheen taustalla on menettämisen pelko - taiteilijat tarttuivat verkkokuonaan

Verkossa leiskuvat vihaviestit ovat saaneet nuoret taiteilijat ryhtymään toimeen. Kuvataiteilijaksi valmistuva Eetu Kevarinmäki on tutkinut suuren aineiston verkkokuonaa ja tehnyt teoksia, jotka ovat kuin särötettyjä sosiaalisen median profiilikuvia. Näyttelijä Oona Airola ja toimittaja Laura Airola keräävät vihapuhehaastatteluja dokumentaariseen teatteriesitykseen "Koko Suomi vihaa". Esitystaiteilija ja katsoja ajavat Fiat Unolla kahdestaan Helsingistä Jäämerelle. Ajatuksen siirtymäriitiksi ja sielunvaellukseksikin kutsutuun Jäämatka-esitykseen ohjaaja Lauri Antti Mattila sai pitkällä liftausmatkalla. Sattuma teki Fiskarsin saksista oranssit. Olof Bäckströmin vuonna 1967 suunnittelemista ikonisista saksista piti tulla punaiset, vihreät tai mustat. Vain soittotaito ratkaisee. Sinfoniaorkestereiden koesoitot tehdään sermin takaa ja raatilaiset eivät tiedä, kenen soittoa kuuntelevat. Näin varmistetaan, että raati tosiaan keskittyy koesoitossa olennaisimpaan seikkaan: miltä soitto kuulostaa. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Janne Junttila.

Draamaa

> Kuunnelmia ja äänikirjoja
42:23 Audio: Kuuntelijan toiveuusinta: Kuuman kesän ilta, osa 2/2
Radioteatteri esittää

Kuuntelijan toiveuusinta: Kuuman kesän ilta, osa 2/2

Näytelmä, kirjoittanut Ted Willis. Radioteatterille suomentanut ja sovittanut Eila Pennanen. Ohjaus: Kalle Holmberg. Kaksiosaisen kokonaisuuden henkilöt: Jacko Palmer - Pertti Weckström. Nell Palmer - Kyllikki Forssell. Kathie Palmer - Virpi Uimonen. Sonny Lincoln - Turo Unho. Judy Gomez - Tuula Nyman. Frank Stephens - Jaakko Pakkasvirta. Vanhus - Unto Salminen. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1967. Tällä kuunnelmalla Radioteatteri myös kunnioittaa ohjaaja, teatterineuvos Kalle Holmbergin muistoa – Holmberg kuoli syyskuussa 2016.

43:32 Audio: Kuuntelijan toiveuusinta: Kuuman kesän ilta, osa 1/2
Radioteatteri esittää

Kuuntelijan toiveuusinta: Kuuman kesän ilta, osa 1/2

Jacko Palmer on edistysmielinen ammattiyhdistysjohtaja, joka taistelee värillisten työläisten tasavertaisuuden puolesta 1950-luvun Lontoossa. Eräänä uuvuttavan kuumana kesäiltana Palmer joutuu kuitenkin pulmallisen tilanteen eteen omassa perhepiirissään, kun saa tietää tyttärensä suunnittelevan avioliittoa jamaikalaisen pojan kanssa. Näytelmä, kirjoittanut Ted Willis. Radioteatterille suomentanut ja sovittanut Eila Pennanen. Ohjaus: Kalle Holmberg. Kaksiosaisen kokonaisuuden henkilöt: Jacko Palmer - Pertti Weckström. Nell Palmer - Kyllikki Forssell. Kathie Palmer - Virpi Uimonen. Sonny Lincoln - Turo Unho. Judy Gomez - Tuula Nyman. Frank Stephens - Jaakko Pakkasvirta. Vanhus - Unto Salminen. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1967. Tällä kuunnelmalla Radioteatteri myös kunnioittaa ohjaaja, teatterineuvos Kalle Holmbergin muistoa - Holmberg kuoli syyskuussa 2016.

13:50 Audio: Kuunnelman esittely: Kuuman kesän ilta
Radioteatteri esittää

Kuunnelman esittely: Kuuman kesän ilta

Brittikirjailija Ted Willisin näytelmään perustuva Kuuman kesän ilta kertoo edistysmielisestä ammattiyhdistysjohtajasta Jacko Palmerista. Hän joutuu pulmallisen tilanteen eteen omassa perhepiirissään, kun saa tietää tyttärensä suunnittelevan avioliittoa jamaikalaisen pojan kanssa. Tiivistunnelmaista perhedraamaa on toivonut Päivi Kostama Siikajoelta. Kuunnelma teki nuoruuden kuohuissa vaikutuksen. Toiveuusinnalla Radioteatteri kunnioittaa myös ohjaaja, teatterineuvos Kalle Holmbergin muistoa. Holmberg kuoli syyskuussa 2016. Kuunnelman esittelyssä Holmbergia ja hänen töidensä merkitystä muistelee teatterintutkija, dosentti Pentti Paavolainen. Toimittajana on Emilia Cronvall. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1967 lähetetään kahdessa osassa. Ensimmäinen osa tulee Radio 1:ssä sunnuntaina 21.5. klo 15.00, toinen osa sunnuntaina 28.5. klo 15.00.

48:23 Audio: Kuin olisi tullut kotiin - Karjalasta Karjalaan
Radioateljee

Kuin olisi tullut kotiin - Karjalasta Karjalaan

Kesäkuussa 1881 Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta? Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan? Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Yle Radio 1

Muualla Yle.fi:ssä