RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Kuuntele Yle Areenassa

> Ohjelmat A-Ö
Nuntii Latini. Kuva: Yle

Nuntii Latini XXV annorum

Die Lunae proximo (1.9.) viginti quinque anni acti erunt, cum conspectus noster hebdomadalis , qui Nuntii Latini appellantur, divulgari coeptus est. Kalendis enim Septembribus anno millesimo nongentesimo undenonagesimo (1.9.1989) accidit, ut prima emissio nuntiorum  huius generis ex studio Radiophoniae Finnicae Generalis  foras exiret.  Inde mos initium cepit, qui deinceps iam per quartum saeculum continuatur. Reijo PitkärantaInitium Nuntiorum LatinorumPrincipium Nuntiorum Latinorum  in tempus incidit, quo res Europaeae valde mutabantur.  Iam enim in eo erat, ut communismus collaberetur et Unio Sovietica omnino corrueret. Quae cum ita essent, redactoribus huius programmatis occasio unica data est singulis septimanis describendi, qualis esset rerum politicarum progressus in Europa, quae in dies fere renasci videbatur. Reijo PitkärantaQuid anno 1989 accideritMedio mense Novembri anno millesimo nongentesimo undenonagesimo (17.11.1989) conspectus Latinus his verbis iniit: Murus Berolinensis apertus est. Hanc brevem enuntiationem signum quoddam fuisse dixeris novam aetatem non solum Germaniae sed etiam toti Europae illuxisse. Reijo PitkärantaNuntii de Estonia et de  DianaBella, calamitates, mortes hominum, ut in nuntiis internationalibus, ita etiam in nostris saepe sunt tractata. Mense Septembri anno nonagesimo quarto (1994) nostrum erat de funestissimo naufragio navis Estoniae referre. Tribus annis post nuntiavimus Dianam, principissam Valliae, Parisiis calamitati vehiculari occubuisse. Reijo PitkärantaAliae magnae calamitatesDie undecimo mensis Septembris anno bismillesimo primo (11.9. 2001) exposuimus  turres geminas Neoeboracenses  propter ictum terroristarum ingentem ruinam dedisse. Anno autem bismillesimo quarto (2004) tsunamo in Asia coorto saltem octoginta milia hominum vitam amiserunt. Reijo PitkärantaNuntius anno 2008 editusMoris est nobis unicuique emissioni, si fieri potest, unum nuntium ad res Finniae spectantes inserere, dummodo de tali re agatur, quam etiam peregrinis cognitione dignam esse arbitramur. Dubium non est, quin huc pertineat illud, quod  anno bismillesimo octavo (17.10.2008) palam fecimus: pristinum praesidentem Finniae Martti Ahtisaari praemio Nobeliano pacis affectum iri. Reijo PitkärantaQuid Nuntii Latini sibi velintSperamus nobis contigisse, ut Nuntiis Latinis divulgatis aliquid ad linguam Latinam colendam et augendam conferremus.  Etiam hoc erat in votis, ut ex argumentis selectis aliquam imaginem, quamvis imcompletam et dispersam, rerum hoc quarto saeculo in orbe gestarum adumbraremus atque amicis linguae Latinae occasionem in historiam recentissimam tam magnis gaudiis quam ingentibus doloribus repletam proscipiendi praeberemus. Reijo Pitkäranta Nuntii Latini viginti quinque annos complebunt Nuntii Latini täyttää 25 vuotta

Riston valinta

Riston Valinnan syksyn avaus!

Riston Valinnnan syksyn avauksessa mukanana  anjovisöljy, Volter Kilpi, Benedetto Marcello, Pakkahuoneen munkit, Laulu Kylmäpihlajasta, Claudio Monteverdi, Juha Hurme, Lampaanpolska, Tapio Koivukari, J.S. Bach, Kaaskerin Lundströmmi, Ralf Gothoni, Mustaklupu, sitten vielä joku Nordell ja tietysti Sinä. Ohjelmassa kuultava musiikki: Dietrich Buxtehude: Es ist das Heil uns kommen (Tapani Valsta, Uudenkaupungin kirkon urut) Bernhard Henrik Crusell: Sinfonia Concertante B-duuri (Reijo Koskinen klarinetti,Esa Tukia käyrätorvi, Pekka Katajamäki, fagotti, RSO/Saraste) K. Vuorisalo: Kylmäpihlaja veis ( Sirpa Jokinen & yhtye) Toivo Kuula: Lampaanpolska ( Ralf Gothoni, piano) Franz Schubert: Ave Maria ( Marian Andersson ja Kosti Vehanen) Edward Elgar: Sospiri ( Turun kaupunginorkesteri, joht. Petri Sakari) Claudio Monteverdi: Currite populi ( Maria Cristina Kiehr ja  Concerto Soave) Alessandro Marcello: Oboekonsertto  d-molli (Camerata Köln)

Kuva elokuvasta Kielletty planeetta vuodelta 1956.

Kielletty planeetta, Vangelis ja elektroninen musiikki elokuvissa

Elektroninen musiikki alkoi kuulua elokuvissa jo 1940-luvulla, ja sähköisiä ääniä kokeilivat monet alan mestarit: Miklos Rozsa, Bernard Herrmann ja Dimitri Tiomkin. Vuonna 1956 elokuvaan Forbidden Planet (Kielletty planeetta) tehtiin ensimmäinen täysin elektroninen elokuvamusiikki, ja elektronista musiikkia käyttivät myöhemmin muiden muassa Andrei Tarkovski ja Stanley Kubrick. Vuonna 1981 Vangelis sai Oscarin musiikistaan elokuvaan Chariots of Fire (Tulivaunut), ja jatkoi taiteellista menestystään Ridley Scottin tieteiselokuvaklassikossa Blade Runner. Ohjelman on toimittanut Jukka Mikkola.   Ohjelmassa kuultu musiikki:   1. Vangelis: Main Titles, elokuvasta Blade Runner (1982) 2. Vangelis: Blade Runner Blues, elokuvasta Blade Runner (1982) 3. Miklos Rozsa: The Burned Hand, elokuvasta Spellbound (1945) 4. Bernard Herrmann: Gort, elokuvasta The Day The Earth Stood Still (1951) 5. Dimitri Tiomkin: The Thing Lives, elokuvasta The Thing from Another World (1951) 6. Louis and Bebe Barron: Overture, elokuvasta Forbidden Planet (1956) 7. Louis and Bebe Barron: Ancient Krell Music, elokuvasta Forbidden Planet (1956) 8. Giorgio Moroder: Theme from Midnight Express, elokuvasta Midnight Express (1978) 9. Vangelis: Titles from Chariots of Fire, elokuvasta Chariots of Fire (1981) 10. Wendy Carlos: March from A Clockwork Orange, elokuvasta A Clockwork Orange (1972) 11. John Carpenter: Assault On Precinct 13 (Main Title), elokuvasta Assault on Precinct 13 (1976) 12. Tangerine Dream: Sorcerer (Main Title), elokuvasta Sorcerer (1977) 13. Edward Artemiev: Train, elokuvasta Stalker (1979) 14. Vangelis: Opening, elokuvasta Conquest of Paradise (1992) 15. Vangelis: Tender Memories, elokuvasta Alexander (2004)

Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

EU ja talouden näkymät

EU:n, euroalueen ja Suomen kannalta taloustilanne on hankala. Kasvun eväät on syöty, eikä välineitä tilanteen korjaamiseen juuri nyt ole. Elvytysreservit on käytetty, eikä talouspolitiikan tai finanssipolitiikan avulla ole mahdollista korjata tilannetta merkittävästi. USA:ssa on tehokkaalla elvytyksellä  palattu Eurooppalaisittain katsottuna kasvun polulle, vaikka pahimmillaan siellä oli yhtä pahat alijäämät kuin Kreikalla. Mutta millaisen pakkopaidan me olemme luoneet itsellemme etenkin emumaissa. Periaatteessa jäsenmaat eivät saa velkaantua yli kuudenkymmenen prosentin joten elvytysvaraa ei monellakaan maalla enää juuri ole.  Emumailla ei myöskään ole mahdollisuutta devalvoida, joten keinot ovat vähissä. Tietenkin me voimme käydä keskinäistä kilpailukykykamppailua, mutta onko se hyvä ratkaisu. Mutta mihin tämä kaikki johtaa. Aiheesta keskustelee työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

Valvontakamera

Internet valvoo ja vapauttaa

Sosiaaliseen mediaan lataamamme viestit ja kuvat eivät ole vain viestejä tuttavillemme. Niistä kerätään valtavasti tietoa, jota käytetään vaikuttamaan niin osto- kuin äänestyskäyttäytymiseemme. Samalla sosiaalinen media antaa mahdollisuuden välittää suurille joukoille viestejä ohi median portinvartijoiden. Internetin kaksinaisesta roolista yhteiskunnassamme ovat keskustelemassa kulttuuriantropologi, visuaalisen kulttuurin tutkija Asko Lehmuskallio Tampereen yliopistosta ja Aalto-yliopiston dosentti, Futuricen palvelusuunnittelija Risto Sarvas. Berliinissä omistaudutaan nykytanssille. "Tanz im August" -tanssifestivaali on käynnissä elokuun loppuun asti. Festivaali on yksi Euroopan merkittävimmistä tanssifestivaaleista. Tanz im August -festivaalin uusi taiteellinen johtaja on Virve Sutinen, joka on johtanut mm. Kiasma-teatteria sekä toiminut Tukholman tanssitalon taiteellisena johtajana. Sutinen kertoo mihin suuntaan hän haluaa viedä nykytanssia ja festivaalia. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Airikka Nurmela.

Eva Tigerstedt

Mikä on oikea tapa soittaa Mozartin Jupiter-sinfonia?

Periodisoittimilla vai moderneilla instrumenteilla? Vibratolla vai ilman? Majesteettista sitkoa vai artikuloiden ja laulaen? Miten johti Richard Strauss tai Bruno Walter? Tai Nikolaus Harnoncourt? Entäs tempot? Voidaanko ylipäätään sanoa mikä on oikein tai väärin? Asiaa pohtii Eva Tigerstedt. Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia no 41 C-duuri, K.551, "Jupiter" I Allegro vivace II Andante cantabile III Menuetto (Allegretto) & Trio IV Finale: Molto Allegro The London Classical Players, joht. Sir Roger Norrington

Suomalainen barokkiorkesteri

Kuningastrilogia

Meta4 -kvartetti ja Suomalainen barokkiorkesteri ovat yhdistäneet voimansa Helsingin juhlaviikoilla. Kokoonpanot järjestävät kolme yhteiskonserttia, joissa Yle on kahdessa mukana. Konserttisarjan teokset liittyvät vallanhimoon, itsevaltiuteen ja sen seurauksiin. Lauantai-illan päähenkilönä on Ranskan keisari Napoleon. Ludwig van Beethoven halusi aluksi omistaa sinfoniansa nro 3 ihailemalleen Napoleonille, mutta kun hallitsija kruunautti itsensä Ranskan keisariksi, säveltäjä pettyi Napoleonin toimintaan. Beethoven antoi sinfonialle uuden otsikon, Eroica, ja omisti teoksen yksinkertaisesti 'suuren ihmisen muistolle'. Englantilainen runoilija lordi Byron ihaili myös aluksi Napoleonia, mutta kun keisari joutui luopumaan kruunustaan vuonna 1814, runoilija vuodatti tuntonsa runoon Oodi Napoleonille. Se oli katkera ja sarkastinen vuodatus. Säveltäjä Arnold Schönberg otti runon pohjaksi vuonna 1942 säveltämäänsä teokseen, jossa kokoonpanona ovat resitoija, piano ja jousikvartetti. Konsertin alkunumerona soi Joseph Haydnin jousikvartetto nro 77. Sen lisänimi on Keisarikvartetto. Haydn halusi aikanaan luoda Itävallalle hymnin, joka voisi kilpailla Englannin ja Ranskan kansallislaulujen kanssa. Keisarihymni soi kvarteton toisen osan teemana. Teos syntyi vuonna 1797 Esterházyn hovissa.      Meta4-kvartetti on kansainvälisesti palkittu jousikvartetti, jossa soittavat Antti Tikkanen ja Minna Pensola, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, ja Tomas Djupsjöbacka, sello. Kvartetin primas Antti Tikkanen toimii nykyisin Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellisena johtajana. Meta4-kvartetti soittaa konsertin kaikissa teoksissa. Suomalainen barokkiorkesteri, Meta4-kvartetti, sekä Nicholas Isherwood, resitointi, ja Natasha Kudritskaja, piano Joseph Haydn: Jousikvartetto nro 77 C-duuri (Keisarikvartetto) Arnold Schönberg: Ode to Napoleon Väliajalla vieraina bassobaritoni Nicholas Isherwood, viulisti Antti Tikkanen ja cembalisti Petteri Pitko. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 Es-duuri (Eroica) Toimittajana Helena Hannikainen. (Suora lähetys Musiikkitalosta)

Yle Radio 1 vastaa

Kaj Färm

Kaj Färm: Leikola ja Lähde – miehet paikallaan

Pitkien ja uuvuttavien lomaviikkojen jälkeen on suuri ilo päästä lukemaan kuuntelijoiden palautetta – varsinkin sen ollessa niin hyvää! Kesän ohjelmistoa on kiitelty paljon. Varsinkin musiikkiohjelmia kuten Lotta Emmanuelssonin Vaeltava kisälli, Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä ja Kimasen kvartetot löysivät hyvin kiitolliset kuuntelijansa. Samoin Yle Radio 1:n teemaheinäkuuta eli ”Naisen heinäkuuta” on pidetty onnistuneena. Sitten tuoreisiin kiitoksiin: ”Kiitos Olli Seurille hyvästä ja tiukasta juonnosta poliitikkojen kanssa. Odotan juontajan pitävän kiinni annetusta aiheesta ja lopettavan tyhjät retoriset puheet! Myös vaatimus esittää kuultavia esittämään puolueen yksityiskohtaisia omia vastaehdotuksia on asiaankuuluva ja tuo lopulta esille tyhjät kritiikit! Oli nautinko kuunnella aamun juontoa budjettiasiasta!” Näin kiitteli Paula. Maija Elonheimon keskiviikkoinen Brysselin kone, jossa haastateltavana oli työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, on saanut paljon kiitosta selkeydestään ja analyyttisyydestään ja aivan aiheesta. Ohjelma on yhä kuultavissa Areenasta. Sitten kiittelee Seija: ”Minä pidän kovasti Hellevi Härkösen äänestä ja puhetavasta. Kuuntelen radiota aamulla heräillen ja radio on ihan lähellä. Hellevi Härkösen ääni on lämmin, joustava ja puhe eloisaa. Näyttelijän koulutus varmaan vaikuttaa siinä.  Sitä on ihana kuunnella.” Jo kertaalleen eläkkeelle karannut Hellevi Härkönen teki todellakin paluun Yle Radio yhteen kesäkuuluttajana, mutta nyt on syksy saapunut ja Hellevin urakka on ohi ainakin tältä erää. Perjantaina se sitten tapahtui eli aikaisemmin Yle Puheessa kuultu Markus Leikolan ja Jussi Lähteen erinomainen politiikkaa ja muita yhteiskunnallisia ilmiöitä ruotiva Leikola ja Lähde aloitti täällä Yle Radio 1:ssä. Ja asia on huomattu: ”Tätä on odotettu koko kesä! Leikola ja Lähde is back! Suomen paras radio-ohjelma! Hyvää huumoria ja tiukkaa asiaa! Terveisiä Jussille, Markukselle ja koko YLE Radio 1:sen tiimille!” Näin iloitsi yksi kuuntelija ja toinen jatkoi: ”Hei. Leikola ja Lähde on ohjelma jonka kuuntelen aina. Palaute: Antakaa hyvät herrat vieraanne puhua ja sanoa sanottavansa loppuun ilman keskeytyksiä. Kari Lumikeron mielipiteitä olisin tahtonut kuulla tarkemmin.” Näin ohjeisti Anna-Liisa. ”Leikola ja Lähde” on siis nyt siirtynyt pysyvästi Yle Radio yhteen, mistä olemme mekin innoissamme ja ylpeitä. Herrojen aivoitukset kuullaan siis joka perjantaina kello kymmenen uutisten jälkeen. Lähettäkää taas lisää palautetta vaikka nettisivujen palautesivun kautta tai sähköpostitse: yle.radio1@yle.fi . Maapostitse voi lähettää postia suoraan minulle osoitteeseen Kaj Färm, PL 6, 00024 Yleisradio. Rauhallista viikonloppua. Kaj Färm Yle Radio 1 vastaa 30.8.2014

Muualla Yle.fi:ssä