RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
2:42:00 Audio: RSO päättää kautensa Straussin Alppisinfoniaan
Konsertteja

RSO päättää kautensa Straussin Alppisinfoniaan

Radion sinfoniaorkesterin konsertti Kapellimestari Hannu Lintu Solisti Jan Lisiecki, piano Aarre Merikanto: Pan, runoelma orkesterille W.A. Mozart: Pianokonsertto nro 9 Es-duuri "Jeunehomme" Richard Strauss: Alppisinfonia Väliajalla suoraa puhetta Musiikkitalosta. Haastattelussa pianisti Jan Lisiecki ja RSO:n tuotantokoordinaattori Päivi Juvonen, joka kertoo, millaisia tilaisuuksia ovat koesoitot. - Suoran konsertin Musiikkitalosta toimittaa Outi Paananen Kauden päätteeksi RSO ottaa kuulijansa mukaan ainutlaatuiselle vaellukselle. Reitin on laatinut Richard Strauss, jonka Alppisinfoniassa noustaan vuorelle ja ennen kuin palataan lähtöpisteeseen vaeltaja kokee niin luonnon lempeät kuin vaarallisetkin puolet. Orkesterin ylikapellimestari Hannu Lintu muistuttaa, että Alppisinfonia ei kuitenkaan ole mikään matkailumainos, vaan teoksen taustalla on Nietzschen ajatus ihmisen kehityksestä ja elinkaaresta, ja maailman pelastamisesta taiteen ja tieteen kautta. Vuonna 1915 kantaesityksensä saaneen Alppisinfonian harjoituksissa Strauss totesi oppineensa vihdoin orkestroimaan. Hannu Lintu kehottaa käsiohjelman Lintuperspektiivissä kuuntelemaan tapaa, "jolla Strauss on kuvannut lähestyvän vesiputouksen jylinän ja sitten itse vesiputouksen – harppu, celesta, kellopeli ja jousten glissandot – kuulostaa juuri siltä, miten vesimassat iskeytyvät kallioon. Tai se ihmeellinen tilan tunne, jonka Strauss saa aikaan alppiniityllä: lehmät ja lampaat tuntuvat todellakin olevan hajallaan ympäri niittyä. Tai myrskykohtauksessa tuo tyhjä hetki salaman jälkeen ennen kuin ukkonen jyrähtää – siitä voi melkein laskea kuinka kaukana ukkonen on." Teoksen alussa noustaankin vuoteesta ja "rymistellään tomerasti liikkeelle", kuten Lintu toteaa. "Huippukohta saavutetaan tarkalleen teoksen matemaattisessa keskikohdassa – Strauss on lyömätön huipennusten rakentamisessa. Sen jälkeen kappaleen luonne muuttuu: seuraa Vision-jakso, jonka kuluessa Alppisinfoniasta tulee ihmisen henkisen kehityksen allegoria."

39:37 Audio: Kulkue ja tanssi
Faunin iltapäivä

Kulkue ja tanssi

Järnefelt: Allegretto serenadista orkesterille (Sinfonia Lahti/Jaakko Kuusisto). Beach: A mirage (Emma Kirkby, sopraano, ja The Romantic Chamber Group of London). Debussy: Kulkue ja tanssi, lyyrinen kohtaus orkesterille. (Lontoon kuninkaallinen FO/Thomas Beecham). Popper: Nokturno sellolle ja pianolle (Janos Starker, sello, ja Shigeo Neriki, piano). Verdi: Heprealaisten vankien kuoro oopp. Nabucco (Chicagon sinfoniakuoro ja SO/Georg Solti). Alkan: Barcarolle (Raymond Lewenthal, piano). Weber: Alla polacca klarinettikonsertosta nro 2 Es-duuri (Charles Neidich ja Orpheus-kamariork.). Beethoven: Pianotrio B-duuri (Joseph Kalichstein, piano, Jaime Laredo, viulu, ja Sharon Robinson, sello). Perez Soriano: Pericon serenadi zarzuelasta El guitarrico (Rolando Villazón, tenori, ja Orquesta de la Comunidad de Madrid/Plácido Domingo). Konsertin on toimittanut Marja Vehkanen

49:13 Audio: Maailman voi pelata paremmaksi paikaksi - maailman ensimmäinen peliprofessori käytti pelitekniikoita opiskeluun
Kultakuume

Maailman voi pelata paremmaksi paikaksi - maailman ensimmäinen peliprofessori käytti pelitekniikoita opiskeluun

Pakopelissä pitää päästä vapaaksi 60 minuutissa. Pakopelit, eli pakohuoneet, ovat tulleet Suomeenkin. Kultakuume vieraili tamperelaisessa Mysteeri-pakopelipaikassa, missä mysteeripäällikkö Juha Jokinen kertoo, mitä pakopeleissä oikein tapahtuu. Pelit ja pelaaminen ovat vahvasti läsnä arjessamme. Pelien tavoitteellisuuden hyödyistä arjessa kertoo Kultakuumeen studiossa maailman ensimmäinen pelillistämisen professori Juho Hamari. "Pysy aina pikkuveljenä/siskona ja lintuna, älä koskaan valmistu!" Juha Hurme pitää puheen valmistuvalle. Kronos-talo suljettiin ihmisiltä tuhanneksi vuodeksi - mitä Pöytyällä näkyy nyt puolen vuoden jälkeen? Taiteilijakaksikko IC-89 kommentoi talon ja pihapiirin sulkemisella ihmisen kyltymätöntä halua omistaa ja hyödyntää maata ja maapalloa. Museot ovat muutoksen tilassa ja suositumpia kuin koskaan. Ateneum, Kansallismuseo, Suomen pelimuseo sekä Tampereen museoiden kokoelmakeskus paljastavat tuoreessa dokumentissa "Kohti tulevaisuuden museota" millaisessa muutoksen tilassa ne elävät. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Pauliina Grym.

1:00:00 Audio: Nuorten uudet musiikkiteatteriryhmät tavoittelevat uusia yleisöjä
Kantapöytä

Nuorten uudet musiikkiteatteriryhmät tavoittelevat uusia yleisöjä

Kuplivaa keskustelua Musiikkitalon kahvilassa suorassa radio- ja videolähetyksessä. Vieraina Savonlinnan oopperajuhlien pitkäaikainen markkinointipäällikkö Helena Kontiainen, Wagner-stipendiaatit mezzosopraano Anu Ontronen ja pianisti Laura Kivikoski, musiikintutkija Susanna Välimäki ja toimittaja Janne Koskinen sekä lahtelaiset Täpäräteatteri ja Musiikkiteatteri NYT. Opiskelijatreffeillä tavataan harmonikansoittaja Minna Ristamäki. Kahvia kaatavat toimittajat Helena Hannikainen ja Vesa Kytöoja.

55:08 Audio: Metsän huminaa
Klassista kahteen

Metsän huminaa

Geminiani: Finaali balettipantom. La Foresta incantata (Lumottu metsä) (La Stagione Frankurt/Michael Schneider). Liszt: Metsän huminaa (Matti Raekallio, piano). Damare (sov. Pierre): Les Echos des bois (Metsän kaiut) -fantasia (La Follia -kamariork./Jean-Louis Beaumadier). Mozart: Dans un bois solitaire (Julianne Baird, sopraano, ja Colin Tilney, fortepiano). Popper: Tulo metsään (Wendy Warner, sello, ja Eileen Buck, piano). Bax: Onnellinen metsä, sinfoninen runo (Ulsterin ork./Bryden Thomson). Tshaikovski: Siunaan teitä, metsät (Sami Luttinen, basso, ja Ilmo Ranta, piano). Mayr: Metsän linnut (Lauri Ojala ja Reino Salo, trumpetti, sekä Mikko von Deringer, piano). Wagner: Metsän huminaa oopp. Siegfried (Metropolitan-oopperan ork./James Levine). Konsertin on toimittanut Annina Aho.

44:12 Audio: Presidentti Koiviston matkassa
Julkinen sana

Presidentti Koiviston matkassa

Nuori pääministeri Mauno Koivisto oli taitava median kanssa. Rusettikaulainen ministeri hurmasi Jatkoaika -viihdeohjelmassa ja perhe esiintyi julkisuudessa. Kun Mauno Koivistosta tuli presidentti, median odotukset olivat korkealla. Kekkosen ajan vaikenemisesta haluttiin eroon. Julkisuus ei ollut aina Koivistollekaan helppoa, mutta hän tarvitsi keskustelukumppaneiksi toimittajia, vaikka nimittikin heitä sopuleiksi. Julkisessa sanassa puhutaan Koiviston ja median suhteista eläkkeellä olevan politiikan toimittajan Arto Astikaisen kanssa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

53:00 Audio: Yö kerran unhoa annoit
Muistojen bulevardi

Yö kerran unhoa annoit

Bonfa: Manha de Carnaval (Elizete Cardoso). Virta: Yö kerran unhoa annoit (Olavi Virta). Kärki: Las Sombras del desamor (Siks oon mä suruinen) (Otra Vez!, Martin Alvarado). Kansansävelmä: Kyllikki (Georg Ots). Kuenneke: Liebe kommt einmal von irgendwo her (Die 5 Songs). Knipper: Poljusko-pole (Ivan Rebroff). Lehtinen, Rauno: Isoveli näkee (Inga Sulin ja Viktor Klimenko). Lai: A 200 a l'heure (Nicole Croisille ja Pierre Barouh). Walker: Seventh seal (Scott Walker). Rixner: Blå himmel (Kjell Johansson, Harmony Sisters). Borgmann: Tango Notturno (Pola Negri). Porter: Night and day (Wiola Talvikki). Juergens: Alquien canto (Matt Monro). Kansansävelmä: Vem kan segla förutan vind (Svend Asmussen ja Toots Thielemans). Koonnut Kalevi Pollari.

24:20 Audio: Odysseian retket menneisyydestä nykypäivään
Aristoteleen kantapää

Odysseian retket menneisyydestä nykypäivään

Nuoren miehen rankat harharetket kiinnostavat vuosituhannesta toiseen. Odysseuksen vaikea kotimatka toimii ihmisenä kasvamisen vertauskuvana. Mikä on tarinan alkuperä? Millainen oli Odysseian taival historian hämäristä nykypäivään? Pasi Heikura kysyi professori Paavo Castrénilta, joka on hiljattain suomentanut Homeroksen Odysseuksen harharetket. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén. ---------------- Yksi elämäni suurimmista televisiopettymyksistä sijoittuu vuoteen 1975, kun MTV alkoi esittää italialaista Luca Ronconin ohjaamaa minisarjaa Orlando Furioso eli Raivoisa Roland. Sarjaa nimittäin markkinoitiin saman tyyppisenä kuin hiukan tuota aiemmin esitetty sarja, joka oli tehnyt nuoreen rillipäähän aivan giganttisen vaikutuksen. Tuo vaikuttava televisioteos oli italialais-jugoslavialais-ranskalais-saksalainen tuotanto nimeltään Le Avventure di Ulisse, eli Odysseuksen seikkailut. Tuon kahdeksanosaisen tiivistelmän Odysseuksen harharetkistä olivat ohjanneet Franco Rossi ja Piero Schivazappa ja hyvin tehokkaan modernin musiikin siihen oli säveltänyt Carlo Rustichelli. Vähän yli kymmenvuotias uppoutui täysillä jugoslavialaisen pääosan esittäjä Bekim Fehmiun esittämän Odysseuksen turhiin yrityksiin päästä kotiin Välimeren aurinkoisissa maisemissa. Vierailu pelottavan kykloopin luona oli asiaankuuluvan vaikuttava ja sarjan tyyli loi muutenkin tarunhohtoisen ja tenhoavan tunnelman. Tällaisen realistisesti lavastetun seikkailun jälkeen italialainen, monella festivaalilla palkittu taiteellinen tulkinta keskiaikaisesta Raivoisa Roland –tarusta oli auttamatta lässähdys: koko sarja oli kuvattu yhden linnan autioissa ja hämärissä huoneissa, joissa Roland ystävineen lausui teatraalisia repliikkejään rullaavien puuhevosten päällä. Jokin Odysseuksen harharetkissä tuntuu kiehtovan vuosituhannesta toiseen. Kulkeehan yksi nykyaikaisen esikoiskirjallisuuden lajityyppikin luonnehdinnalla nuoren miehen raju odysseia. Haahuilu seikkailusta toiseen elämän myrskyisillä merillä toimii ihmisenä kasvamisen vertauskuvana ajasta riippumatta. Niinpä myös Paavo Castrénin uusi runomittaa lukuun ottamatta tarkka suomennos Troijan sota ja Odysseuksen harharetket on myös mukaansatempaava lukukokemus. Vaikka kyse on maailman vanhimmasta eepoksesta, tunnelma ei ole ollenkaan pölyinen. Millainen on Iliaan ja Odysseian taival historian hämäristä nykyaikaan? Milloin Homeroksen tarinat löydettiin? Seuraavassa kysymme asiaa professori Paavo Castrénilta. Viime syksynä nimimerkki Ale Ylenius toivoi Aristoteleen kantapäältä ohjelmaa ”klassisen kreikan pohjalta ponnistaen, Hellaan mytologian hahmojen ja aihelmien vaikutuksesta”. Kyseessä on siis kuluvan vuoden viides Aristoteleen kantapään yleisön toiveohjelma. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi Kuva: Wikimedia Commons / Sailko

Draamaa

> Kuunnelmia ja äänikirjoja
42:23 Audio: Kuuntelijan toiveuusinta: Kuuman kesän ilta, osa 2/2
Radioteatteri esittää

Kuuntelijan toiveuusinta: Kuuman kesän ilta, osa 2/2

Näytelmä, kirjoittanut Ted Willis. Radioteatterille suomentanut ja sovittanut Eila Pennanen. Ohjaus: Kalle Holmberg. Kaksiosaisen kokonaisuuden henkilöt: Jacko Palmer - Pertti Weckström. Nell Palmer - Kyllikki Forssell. Kathie Palmer - Virpi Uimonen. Sonny Lincoln - Turo Unho. Judy Gomez - Tuula Nyman. Frank Stephens - Jaakko Pakkasvirta. Vanhus - Unto Salminen. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1967. Tällä kuunnelmalla Radioteatteri myös kunnioittaa ohjaaja, teatterineuvos Kalle Holmbergin muistoa – Holmberg kuoli syyskuussa 2016.

43:32 Audio: Kuuntelijan toiveuusinta: Kuuman kesän ilta, osa 1/2
Radioteatteri esittää

Kuuntelijan toiveuusinta: Kuuman kesän ilta, osa 1/2

Jacko Palmer on edistysmielinen ammattiyhdistysjohtaja, joka taistelee värillisten työläisten tasavertaisuuden puolesta 1950-luvun Lontoossa. Eräänä uuvuttavan kuumana kesäiltana Palmer joutuu kuitenkin pulmallisen tilanteen eteen omassa perhepiirissään, kun saa tietää tyttärensä suunnittelevan avioliittoa jamaikalaisen pojan kanssa. Näytelmä, kirjoittanut Ted Willis. Radioteatterille suomentanut ja sovittanut Eila Pennanen. Ohjaus: Kalle Holmberg. Kaksiosaisen kokonaisuuden henkilöt: Jacko Palmer - Pertti Weckström. Nell Palmer - Kyllikki Forssell. Kathie Palmer - Virpi Uimonen. Sonny Lincoln - Turo Unho. Judy Gomez - Tuula Nyman. Frank Stephens - Jaakko Pakkasvirta. Vanhus - Unto Salminen. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1967. Tällä kuunnelmalla Radioteatteri myös kunnioittaa ohjaaja, teatterineuvos Kalle Holmbergin muistoa - Holmberg kuoli syyskuussa 2016.

13:50 Audio: Kuunnelman esittely: Kuuman kesän ilta
Radioteatteri esittää

Kuunnelman esittely: Kuuman kesän ilta

Brittikirjailija Ted Willisin näytelmään perustuva Kuuman kesän ilta kertoo edistysmielisestä ammattiyhdistysjohtajasta Jacko Palmerista. Hän joutuu pulmallisen tilanteen eteen omassa perhepiirissään, kun saa tietää tyttärensä suunnittelevan avioliittoa jamaikalaisen pojan kanssa. Tiivistunnelmaista perhedraamaa on toivonut Päivi Kostama Siikajoelta. Kuunnelma teki nuoruuden kuohuissa vaikutuksen. Toiveuusinnalla Radioteatteri kunnioittaa myös ohjaaja, teatterineuvos Kalle Holmbergin muistoa. Holmberg kuoli syyskuussa 2016. Kuunnelman esittelyssä Holmbergia ja hänen töidensä merkitystä muistelee teatterintutkija, dosentti Pentti Paavolainen. Toimittajana on Emilia Cronvall. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1967 lähetetään kahdessa osassa. Ensimmäinen osa tulee Radio 1:ssä sunnuntaina 21.5. klo 15.00, toinen osa sunnuntaina 28.5. klo 15.00.

48:23 Audio: Kuin olisi tullut kotiin - Karjalasta Karjalaan
Radioateljee

Kuin olisi tullut kotiin - Karjalasta Karjalaan

Kesäkuussa 1881 Elias Lönnrot lähti tyttärensä Idan kanssa viimeiselle matkalleen Kajaaniin. Matkalla 79-vuotias suomen kielen professori pohtii elämäänsä. Mitä hän oli lopulta tavoitellut Kalevalallaan? Uskoiko hän olevansa näkijä, joka pystyi luomaan historiattomalle kansalleen historian? Kertoivatko kansanrunot muinaisesta menneisyydestä? Vai oliko kyse vain hänen keksimästään tarinasta? Entä miksi hän rupesi ottamaan Kalevalaansa vaikutteita hindumytologiasta? Mitä Kainuu ja Viena hänelle merkitsivät? Kansakunnan kehtoako? Olisiko Suomea ilman Vienaa ja Lönnrotia? Milloin ihmiset alkavat kuvitella, että he muodostavat yhteisen kansan? Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Minna Haapkylä, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

Yle Radio 1

Ajankohtaista

Mauno Koivisto

Itsenäiseksi imperiumin kainalossa. Mauno Koiviston 90-vuotishaastattelu Yle Areenassa

Presidentti Mauno Koiviston viimeiseksi jäänyt pitkä haastattelu kuultiin Julkinen sana -ohjelmassa 20.11.2013. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenasta.

Muualla Yle.fi:ssä