RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
53:59 Audio: Viihdemusiikin unohtumattomat klassikot

Viihdemusiikin unohtumattomat klassikot

Legrand: Theme from summer of '42 (Michel Legrand). Berlin: Blue skies (Benny Goodman and His Orchestra). Kärki: Olavi (Ragni Malmsten, laulu). Ramin: Kun tyttöjä katselen (Sami Pitkämö & UMO). Ahlert: Cette chanson est pour vous, madame (Jean Sablon, Django Reinhardt, Stephane Grappelli ja Louis Vola). Barroso: Na baixa do sapateiro (Caetano Veloso). Lane: I hear music (Art Van Damme). McHugh: I'm in the mood for love (Louis Armstrong). Sherwin: A Nightingale sang in Berkeley Square (Bobby Darin). Chydenius: Lounatuulen laulu (Finntrio). Legrand: Windmills of your mind (Petula Clark). Rossi: E se domani (Mina). Pethman: Lullaby (Esa Pethman).

51:0 Audio: Miten hallitus satsaa hyvinvointiin ja terveyteen

Miten hallitus satsaa hyvinvointiin ja terveyteen

Ministeri Hanna Mäntylä ja hallituksen kärkihankkeet. Suomi ja Ruotsin oikeiston Nato-kanta, haastateltavina kansanedustajat Carl Haglund ja Erkki Tuomioja sekä tutkija Charly Salonius-Pasternak. Venäjän verkossa, Jarmo Mäkelä. Juontajana Sakari Kilpelä.

37:14 Audio: Kate Atkinson dekkaristina

Kate Atkinson dekkaristina

Kirjoittaako brittikirjailija Kate Atkinson dekkareita vaikka hänen päähenkilönsä Jackson Brodie, entinen sotilas, onkin virkaheitto etsivä? Mitä väliä, Atkinsonin tyypit ja tarinat ovat mestarin kynästä ja hänen perspektiivinsä vahvasti omintakeinen. Tekstistä ei tahdo saada kyllikseen, eikä henkilöistäkään, jotka ovat keskushenkilöistä vähäisimpäänkin sivuhenkilöön rupisia ja ainutkertaisia. Brittikirjallisuuden vetävin kertoja juuri nyt. Viihdettä parhaimmillaan. Etukenokirjoja. "Joka lapsia ja koiria rakastaa", uusin suomennos, on ilmestynyt viime keväänä. Atkinsonin synkeistä pohjamudista nousee varoittamatta myös kirjojen hurja huumori. Ja nauraa saa. Atkinsonfanit kirjailija Eeva-Kaarina Aronen, esikoiskirjailija Kaisa Haatanen ja toimittaja Tarleena Sammalkorpi tapaavat Kirjakerhossa ja intoilevat Kate Atkinsonista. Kuva:: Euan Myles

41:32 Audio: Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu

Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu

Mitä vihapuhe on? Euroopan neuvosto on määritellyt vihapuheeksi kaiken sellaisen ilmaisun, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuviha, muukalaisviha, antisemitismi tai muunlainen viha, joka perustuu suvaitsemattomuuteen. Vihapuhetta on monenlaista ja sitä syntyy mitä erilaisimmissa yhteisöissä ja ympäristöissä kaikenlaisten ihmisten tuottamana. Maailma ympärillämme on pienentynyt ja olemme tulleet entistä lähemmäs toisiamme. Tästä huolimatta yleinen ilmapiiri vaikuttaa koventuneen ja tulleen piittaamattomammaksi, ja sanojen käyttö on erilaista. Vihapuheesta dokumentissa puhuvat suomenruotsalainen toimittaja, virkanainen, paperittomien klinikan johtaja ja perussuomalainen. Toteutus: Desiree Räsänen, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

57:0 Audio: Radion sinfoniaorkesterin kauden avajaiskonsertti

Radion sinfoniaorkesterin kauden avajaiskonsertti

Joht. Hannu Lintu, sol. Elina Vähälä, viulu, ja Virpi Räisänen, mezzosopraano. - Jean Sibelius: Aallottaret; Viulukonsertto (varhaisversio). Kalevi Aho: Sinfonia nro 16 mezzosopraanolle, jousille ja lyöjille (Ylen tilaus, kantaesitys). Väliajalla luodaan katse alkavaan kauteen ylikapellimestari Hannu Linnun kanssa. Lisäksi säveltäjä Kalevi Ahoa haastattelee Outi Paananen. - Suoran lähetyksen Musiikkitalosta toimittaa Lotta Emanuelsson.

36:42 Audio: Kirjailija Katja Kettu ja romaani Yöperhonen

Kirjailija Katja Kettu ja romaani Yöperhonen

Irga on sisukas 15-vuotias tyttö. Vuonna 1937 hän hiihtää Neuvostoliittoon raskaana ja mykäksi pahoinpideltynä. Loikkari joutuu lopulta vuosikausiksi Siperiaan Vorkutan vankileirille. Vuonna 2015 suomalainen Verna matkustaa Marinmaahan Volgan mutkaan ja kohtaa siellä vanhan Irgan. Irgan kohtalon kautta Kettu kertoo Neuvostoliiton muuttumisesta nyky-Venäjäksi, jonka syrjäkylissä ollaan katkeria Gorbatshoville ja joissa eletään kurjuudessa ja rappiossa. Onpa Yöperhosessa eräs Vova, Venäjän hallitsija, kurkimestari ja tiikerinkesyttäjä - raaka ja julma mies. Erja Manto lukee Yöperhosesta näytteitä. Kuva: Ofer Amir

47:31 Audio: Koko ohjelma: 10 miljardin verouudistus

Koko ohjelma: 10 miljardin verouudistus

Sote-ratkaisun myötä tulee verouudistus, kun kuntien tehtävät vähenevät ja 10 miljardin verran verotuloja siirtyy kunnilta muualle. Minne muualle? Verotus ei saa kiristyä, mutta eihän sitä voi taata, etteikö kenenkään verotus kiristyisi - tai löystyisi. Vieraana Ilkka Haavisto EVA:sta ja Eero Lehto PT:stä. Muistisairaus on kasvava kansantauti. Maassamme on tätä nykyä noin 193 000 muistisairasta. Tällä hetkellä monimutkaisia muistiongelmia selvitetään pikamenetelmillä ja ehkä hieman väärissä olosuhteissa. Haastateltavana Muistiliiton viestintäkoordinaattori Heidi Härmä. Juontajana Heikki Peltonen.

10:38 Audio: Muistisairaus - kasvava kansantauti

Muistisairaus - kasvava kansantauti

Maassamme on tätä nykyä noin 193 000 muistisairasta. Heistä noin puolella on lievä muistisairaus, lopuilla keskivaikea tai vaikea. Vuonna 2060 Suomessa arvioidaan olevan jo 240 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa. Tällä hetkellä monimutkaisia muistiongelmia selvitetään pikamenetelmillä ja ehkä hieman väärissä olosuhteissa. Lääkärille ei välttämättä muodostu oikeaa käsitystä vanhuksen muistin tilasta. Haastateltavana Muistiliiton viestintäkoordinaattori Heidi Härmä. Toimittajana Iida Ylinen.

53:3 Audio: Miten Kiinan talous vaikuttaa Suomeen?

Miten Kiinan talous vaikuttaa Suomeen?

Suomessa tuskaillaan nollakasvun kanssa, mutta miksi toisaalla seitsemään prosenttiin pudonneeseen kasvuun suhtaudutaan kuin taantumaan? Tuota seitsemää prosenttia ennustetaan tänä vuonna Kiinalle. Ja onhan se toki vähemmän kuin menneinä vuosina. Miten Kiinaa ja sen taloutta tulisi ymmärtää? Ja miten Kiinan kanssa tehdään bisnestä? Vastaamassa kolme Kiinan tuntijaa: kolme vuosikymmentä maassa asunut juristi Jari Vepsäläinen, Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen tutkija Riikka Nuutilainen ja johtaja Marko Vänskä Finprosta.

24:21 Audio: Mitä toimittaa toimittajarobotti?

Mitä toimittaa toimittajarobotti?

Noin 410 vuotta sitten strasbourgilainen papin poika ja kirjansitoja Johann Carolus päätti, että nyt riittää. Hän oli palkannut eri kaupunkeihin kirjeenvaihtajia ja välitti heidän lähettämiään uutisia rikkaille tilaajilleen käsinkirjoitettuina koosteina. Mutta nyt tämä rasittava musteen kanssa läträäminen sai riittää. Johann Carolus osti kirjapainon ja alkoi painaa lehteä, jota pidetään maailman ensimmäisenä sanomalehtenä. Lehden nimi oli iskevästi Relation aller fürnemmen und gedenckwürdigen Historien eli jotakuinkin ”Kokoelma arvokkaita ja muistettavia uutisia”. Näin saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa 1600-luvun alussa keksittiin uutisvälityksen menetelmä, joka saapui Suomeen noin 166 vuotta myöhemmin. Vuonna 1771 perustettiin Suomen ensimmäinen sanomalehti nimeltään Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo eli ”Erään turkulaisen seuran julkaisemia lehtiä”. Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Suomenkieliset tietosanomat taas sai alkunsa vain viisi vuotta myöhemmin. Jotakuinkin samoihin aikoihin kun suomalaiset aloittelivat lehdenlukuharrastustaan, vuonna 1738, ranskalainen Jacques de Vaucanson kehitti ensimmäisen toimivan robotin. Tämä robotti osasi soittaa huilua ja seuraavaksi de Vaucanson rakensikin mekaanisen ankan, joka söi jyviä ja ulosti sekä automaattiset kangaspuut. Nyt liki 300 vuotta myöhemmin nämä vanhat keksinnöt kohtaavat toisensa. Luemme lehdistä yhä useammin toimittajaroboteista. Osaako robotti jo kirjoittaa lehtijuttuja? Voiko kaikki toimittajat pian korvata objektiivisella koneella? Löytääkö robottitoimittaja jyvän? Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo on tutkinut asiaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

43:0 Audio: Tule syyskuu

Tule syyskuu

McKuen: Love's been good to me (Frank Sinatra). Cook: Så'nt är livet (Anita Lindblom). Hamilton:Cry me a river (Dinah Washington). Brodszky: Jos sinut saan (Olavi Virta). Styne: Fontana di Trevi (Katyna Ranieri). Ballard: Mr. Sandman (Mary Ford ja Les Paul). Leiber: L' homme a la moto (Edith Piaf). Tillis: Detroit city (Bobby Bare). Norman: The James Bond theme (John Barry). Darin: Tule syyskuu (Eila Pellinen). Lewis: How high the moon (Ella Fitzgerald). Howard: Med andra ord (Monica Zetterlund). Skogman: Tangoa Jällivaarassa (Siw Malmkvist). William: Malaika (Miriam Makeba ja Harry Belafonte). McLean: Vincent (Don McLean).

Kuunnelluimmat 24h

54:07 Video: Muistojen bulevardi: Tule syyskuu

Muistojen bulevardi: Tule syyskuu

McKuen: Love's been good to me (Frank Sinatra). Cook: Så'nt är livet (Anita Lindblom). Hamilton:Cry me a river (Dinah Washington). Brodszky: Jos sinut saan (Olavi Virta). Styne: Fontana di Trevi (Katyna Ranieri). Ballard: Mr. Sandman (Mary Ford ja Les Paul). Leiber: L' homme a la moto (Edith Piaf). Tillis: Detroit city (Bobby Bare). Norman: The James Bond theme (John Barry). Darin: Tule syyskuu (Eila Pellinen). Lewis: How high the moon (Ella Fitzgerald). Howard: Med andra ord (Monica Zetterlund). Skogman: Tangoa Jällivaarassa (Siw Malmkvist). William: Malaika (Miriam Makeba ja Harry Belafonte). McLean: Vincent (Don McLean).

51:07 Video: Ykkösaamu: Biotalouspöhinä

Ykkösaamu: Biotalouspöhinä

Elinkeinoministeri Olli Rehn ja biotalouspöhinä. Turvapaikanhakijat, pääsihteeri Kristiina Kumpula, SPR, Salon kaupunginhallituksen pj Annika Viitanen, kok. ja meppi Liisa Jaakonsaari. Kolumni, Aleksis Salusjärvi. Juontajana Päivi Neitiniemi.

24:24 Video: Aristoteleen kantapää: Mitä toimittaa toimittajarobotti?

Aristoteleen kantapää: Mitä toimittaa toimittajarobotti?

Noin 410 vuotta sitten strasbourgilainen papin poika ja kirjansitoja Johann Carolus päätti, että nyt riittää. Hän oli palkannut eri kaupunkeihin kirjeenvaihtajia ja välitti heidän lähettämiään uutisia rikkaille tilaajilleen käsinkirjoitettuina koosteina. Mutta nyt tämä rasittava musteen kanssa läträäminen sai riittää. Johann Carolus osti kirjapainon ja alkoi painaa lehteä, jota pidetään maailman ensimmäisenä sanomalehtenä. Lehden nimi oli iskevästi Relation aller fürnemmen und gedenckwürdigen Historien eli jotakuinkin ”Kokoelma arvokkaita ja muistettavia uutisia”. Näin saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa 1600-luvun alussa keksittiin uutisvälityksen menetelmä, joka saapui Suomeen noin 166 vuotta myöhemmin. Vuonna 1771 perustettiin Suomen ensimmäinen sanomalehti nimeltään Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo eli ”Erään turkulaisen seuran julkaisemia lehtiä”. Ensimmäinen suomenkielinen sanomalehti Suomenkieliset tietosanomat taas sai alkunsa vain viisi vuotta myöhemmin. Jotakuinkin samoihin aikoihin kun suomalaiset aloittelivat lehdenlukuharrastustaan, vuonna 1738, ranskalainen Jacques de Vaucanson kehitti ensimmäisen toimivan robotin. Tämä robotti osasi soittaa huilua ja seuraavaksi de Vaucanson rakensikin mekaanisen ankan, joka söi jyviä ja ulosti sekä automaattiset kangaspuut. Nyt liki 300 vuotta myöhemmin nämä vanhat keksinnöt kohtaavat toisensa. Luemme lehdistä yhä useammin toimittajaroboteista. Osaako robotti jo kirjoittaa lehtijuttuja? Voiko kaikki toimittajat pian korvata objektiivisella koneella? Löytääkö robottitoimittaja jyvän? Toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoo on tutkinut asiaa. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tuula Viitaniemi.

Muualla Yle.fi:ssä