RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
19:27 Audio: Muumipapan eksistentialistinen melankolia

Muumipapan eksistentialistinen melankolia

"Rakas Muumimamma, miltä sinusta tuntui kun pappa sai sen eksistentialistisen kriisinsä ja masentui?" Näin aloittaa kirjeensä Muumimammalle toimittaja Kaisa Pulakka, joka yrittää tehdä ohjelmaa muumipapasta eksistentialistisena hahmona, mutta päätyy ajattelemaan muumimammaa ja sitä miltä tuntuu, kun joku perheenjäsenistä sairastuu masennukseen. Musta aurinko - Melankolian kulttuurihistoriaa pohtii eksistentialistista melankoliaa. Pääroolissa eivät kuitenkaan ole Albert Camus'n tai Jean Paul Sartren tapaiset eksistentialistit, vaan Muumipappa ja oikeastaan koko muumiperhe. Toimittaja Kaisa Pulakka. Lukijana Pietari Kylmälä.

48:59 Audio: Corellista Chopiniin

Corellista Chopiniin

Corelli: Konsertto kahdelle viululle, jousille ja continuolle a-molli kok. L'estro armonico (Alicja Smietana, Pekka Kuusisto ja Extra Sounds Ensemble). Beethoven: An die ferne Geliebte (Peter Schreier, tenori, ja Walter Olbertz, piano). Chopin: Sonaatti pianolle nro 2 b-molli "Surumarssisonaatti" (Marc-André Hamelin, piano).

30:54 Audio: Oi ystäväin, oi armahain

Oi ystäväin, oi armahain

Oginski: Poloneesi a-molli "Jäähyväiset isänmaalle" (RSO/Jorma Panula). Ään. 1989 Kaski: Yö meren rannalla (Janne Mertanen, piano). Lev. 2001 Schubert: Nähe des Geliebten (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Gerald Moore, piano). Lev. 1966 Sibelius: Berceuse op.79/6 (Yuval Yaron, viulu, ja Rena Sharon, piano). Lev. 1976 Topelius: Sylvias visa (Jenny Carlstedt, mezzosopraano, Karl-Magnus Fredriksson, baritoni, ja Gustav Djupsjöbacka, piano). Lev. 1998 Josef Strauss: Itävallan kyläpääskysiä (Wienin sinfonikot/Robert Stolz). Lev. 1971 Rajula: Kahta en unhoita (Arvi Tikkala, laulu, ja HMV-tanssiorkesteri). Lev. 1937 Glanzberg: Padam, padam (Edith Piaf, laulu, ja ork.). Lev. 1951 Kämpfert: A swingin' safari (Bert Kämpfert yhtyeineen). Lev. 1962 Spector - Barry - Greenwich: Be my baby (The Ronettes). Lev. 1963 Gomez: Du är den ende (Lill Lindfors, laulu, ja ork./Marcus Österdahl). Lev. 1966 Kansansäv. (sov. Hector): Oi ystäväin, oi armahain (Hector). Lev. 1995 . Bonfa: Mañana de carnaval elok. Musta Orfeus (Luis Miguel, laulu, ja ork./Silvetti). Lev. 1997

56:6 Audio: Pariisin kuningatar

Pariisin kuningatar

Misia Sertin boheemielämä. Harharetkillä musiikin historiassa on Lotta Emanuelsson. Ohjelmassa kuullaan seuraavat sävellykset: Erik Satie: Kaksi päärynänmuotoista kappaletta (Anne Queffelec ja Gaspard Dehaene, piano). Franz Liszt: Surugondoli nro 1 (Lesley Howard, piano). Gabriel Fauré: Impromptu Es-duuri (Kathryn Stott, piano). Claude Debussy: Pellavatukkainen tyttö (Pierre-Laurent Aimard, piano). Maurice Ravel: Joutsen (Gerald Finley, baritoni ja Julius Drake, piano); La Valse (Yuja Wang, piano). Kaksi viimeksi mainittua sävellystä on omistettu Misia Sertille.

13:24 Audio: Dianan lokikirja 18/20

Dianan lokikirja 18/20

Näyttelijä Elsa Saisio lukee äitinsä kirjailija Pirkko Saision kirjoittamaa hilpeää teosta, joka kertoo pienen perheen ihanista kesistä mahonkiristeilijä Dianan matkassa merellä. Kirjailija-elokuvaohjaajapari Pirkko Saisio ja Pirjo Honkasalo osti aikuisiässä ensimmäisen moottoripurjehtijansa kesäksi 1988. Mahonkivene Dianan omistajien mukana purjehtimassa oli usein myös Saision kouluikäinen tytär Elsa sekä suuri joukko ystäviä. Pirkko Saisio piti lokikirjaa perheen kesistä Dianan matkassa. Lokikirjaan taltioituivat niin matkustajien nimet, säätila, veneen kunnosta johtuneet vastoinkäymiset kuin mantereelle ja saariin tehdyt retketkin. Merkinnät ovat tekstejä, piirroksia ja sarjakuvia. Lokikirjan on radiolle sovittanut Juha-Pekka Hotinen.

39:8 Audio: Miten novelli kulkee Saharasta etelään?

Miten novelli kulkee Saharasta etelään?

Amos Tutuolan Palmuviinijuoppo ja hänen kuollut palmuviininlaskijansa kuolleiden kylässä ilmestyi suomeksi vuonna 1963 ja toi lukijoille hulvattoman ja oudon tarinan jorubojen maasta, nykyisen Nigerian ja Beninin alueelta. Runoilija ja muusikko Lauri Otonkoski asusteli puolestaan Beninissä Villa Karon kulttuurikeskuksessa vuonna 2000 ja innostui suomentamaan afrikkalaisia novelleja, mm katkelman Tutuolan Palmuviinijuoposta. Novellit ilmestyivät 2004 kokoelmana Ilon ja kivun kääntöpiiri. Millaisen kuvan novellit antavat Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta? Vieraana runoilija, suomentaja Lauri Otonkoski. Lukijana Ville Tiihonen. Toimittajana Eeva Luotonen. KUVA: Jacopo Romei

49:42 Audio: Suomi on kulttuurisesti saarivaltio

Suomi on kulttuurisesti saarivaltio

Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Suomi on ollut Itämeren "viimeinen ranta", vaarallisen saariston suojissa piilevä takamaa. Kuitenkin meri on liittänyt Suomen rannikot jo kautta historian läntisiin unioneihin. Lainaa lännestä on myös meremme nimitys Itämeri. Entä miten kalastajille ja rahtilaivoille varatut meren rannat muuttuivat porvariston vapaa-ajan paratiiseiksi? Merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja, historioitsija Tapio Bergholm kertoo Kultakuumeelle, miten Itämeri on vaikuttanut suomalaisuuteen. Aava meren ulappa ei kelvannut kansallismaisemaksi. Kansallisen heräämisen aikana saaristoisesta järvimaisemasta tuli kansallismaisemamme. Mikä rooli Itämerelle jäi suomalaisessa kuvataiteessa? Meritaiteen asiantuntija Tuija Peltomaa kertoo, millaisena Itämeri on järvikansan taiteessa kuvattu. Cembalon supertähti esiintyy Vantaalla. Iranilaissyntyinen Mahan Esfahani kerää kiitosta vanhan musiikin uudistajana. Hän on levytyksissään yhdistänyt mm. Bachin cembalokappaleita Steve Reichin minimalistiseen sävelkieleen. Esfahani esiintyy sunnuntaina Vantaa BRQ -festivaalilla. Kultakuume tapasi hänet ennen konserttia Väärinkäsityksiä Kalevalasta. Kultakuumeen Suomen synty -kesäsarjassa kuullut tarinat ovat herättäneet osassa kuulijoita hämmennystä, koska ne poikkeavat Kalevalasta. Folkloristiikan professori Lotte Tarkka oikoo seuraavassa muutamia väärinkäsityksiä. Kalevala on Elias Lönnrotin tutkijan ja taiteilijan vapaudella laajasta suullisen runon perinteestä koostama teos. Runoja on laulettu isolla maantieteellisellä alueella ja niistä on lukematon määrä erilaisia versioita. Niinpä totuuksia tästä perinteestä on monta. Juontajana Jenni Stammeier.

44:24 Audio: Missä viipyy asiallinen keskustelu monikulttuurisuudesta?

Missä viipyy asiallinen keskustelu monikulttuurisuudesta?

Monikulttuurisuudesta käytävän keskustelun karikoita luotaavat kansanedustaja Nasima Razmyar (sd.), kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj (kok.) sekä perussuomalaisten puoluelehden Suomen uutisten vastaava päätoimittaja Matias Turkkila. Ohjelman toimittavat Simo Alastalo ja Ville Talola.

42:11 Audio: Angelitos negros

Angelitos negros

Musiikin on valinnut Pekka Laine. Säveltäjä: Gershwin, George (1898-1937) Teos:A Foggy day, alun perin elokuvasta A damsel in distress Esittäjä: Julian 'Cannonball' Adderley (alttosaksofoni) ja Richard Haymanin johtama orkesteri Levytysvuosi 1955 Säveltäjä: Bacharach, Burt (1928- ) Sanoittaja: David, Hal (1921-2012) Teos: Make it easy on yourself Esittäjä: Jerry Butler (laulu) Levytys vuodelta 1962 Alkuperäislevytys 1960-luvun viihdeklassikoihin lukeutuvan kaksikon Bacharach-David sävelmästä. Kaupallisesti menestynein versio teemasta oli vuonna 1965 levytetty The Walker Brothers -lauluyhtyeen tulkinta. Jerry Butlerin hillitympi näkemys taltioitiin vuonna 1962. Tämä suosittu laulaja vaihtoi ammattia 1980-luvulla ja lähti mukaan kotikaupunkinsa Chicagon kunnallispolitiikkaan. Säveltäjä: Malmstén, Georg (1902-1981) Sovittaja: Melakoski, Erkki (1926-1997) Sanoittaja: Ranta, Reino /pseud / (= Ryynänen, R. R.) Teos: Suurin onni Esittäjä: Georg Malmstén ja Erkki Melakosken yhtye Äänite vuodelta 1961 Georg Malmstén levytti tämän oman sävellyksensä ensi kerran vuonna 1940. Parikymmentä vuotta myöhemmin nauhoitettiin Erkki Melakosken hillitysti modernisoitu sovitus teemasta. Säveltäjä: Alvarez, Manuel Maciste Sanoittaja: Blanco, Andres Eloy Teos: Angelitos negros (K: Mustat enkelit) Esittäjä: Ragni Malmstén ja Raimo Virtasen yhtye Melodia soi alun perin vuonna 1948 valmistuneessa samannimisessä meksikolaisessa elokuvassa. Musiikkidraaman tunnuskappaleesta tuli suosittu kansainvälinen menestyssävelmä, josta tehtiin useita levytyksiä eri kielillä 1950- ja 60-luvulla. Ragni Malmstenin alkukielinen tulkinta ”pienistä mustista enkeleistä” on vuodelta 1958. Säveltäjä: Ortolani, Riz, Oliviero, Nino Sanoittaja: Newell, Norman Teos: More (= Ti guardero nel cuore) Esittäjä: Caterina Valente ja Werner Müllerin Malagueña-orkesteri Levytys vuodelta 1966 Hittimelodia italialaisesta aikansa sensaatioelokuvasta Mondo Cane (1962). Caterina Valenten levytys on vuodelta 1966. Säveltäjä: Lunden-Welden, Gunnar Sanoittaja: Rydbrant, Gösta (1904-1967) Teos: Lyckans tårar Esittäjä: Sonya Hedenbratt ja Gunnar Lunden-Weldenin johtama orkesteri Levytetty Tukholmassa vuonna 1955 Säveltäjä: Richepin, Tiarko (1884-1973) Sanoittaja: Richter, Charles de Teos: Celui qui s'en va Esittäjä: Damia (laulu) Levytys vuodelta 1936 Mykkäelokuvan kaudella 1920-luvulla pinnalle noussut ranskalaisnäyttelijätär Marie-Louise Damien oli myös rakastettu chanson-laulaja. Damia-taiteilijanimellä esiintynyt taiteilija tunnettiin Ranskassa värikkääna persoonana, joka vastasi laulajan äänen salaisuutta kysyneelle toimittajalla napakasti: ”kolme askia Gitanes-savukkeita päivässä.” Säveltäjä: Brahms, Johannes (1833-1897) Sovittaja: Auric, Georges (1899-1983 Sanoittaja: Sagan, Francoise Teos: Quand tu dors près de moi, alun perin elokuvasta Goodbye again Esittäjä: Dalida ja Raymond Lefevre orkestertereineen Levytys vuodelta 1961 Melodian alkuperä: Johannes Brahms: Sinfonia n:o 3 F-duuri op.90: 3. OSA Poco allegretto. Elokuva, josta melodia on, sai Suomessa nimekseen Pidättekö Brahmsista? Pääosissa nähtiin Ingrid Bergman, Yves Montand ja Anthony Perkins. Säveltäjä: Raksin, David (1912-2004) Sovittaja: Toivonen, Jarkko Teos: Laura Esittäjä: Jarkko Toivonen (kitara) Levytys vuodelta 2012 David Raksinin melodia soi alun perin tunnuskappaleena vuonna 1944 ensi-iltansa saaneessa kuulussa valkokangasmelodraamassa. Jarkko Toivosen soolokitarasovitus on levytetty vuonna 2012. Säveltäjä: Hartford, John (1937-2001) Sanoittaja: Hartford, John (1937-2001) Teos: Gentle on my mind (K: Takaa ajatusten virran) Esittäjä: John Hartford (laulu) Levytys vuodelta 1967 Vuoden 1967 levysatoa edustava country-sävelmä tunnetaan myös Jussi Raittisen suomenkielisenä versiona Takaa ajatusten virran. Säveltäjä: Brown, Oscar, Jr. (1926-2005) Sanoittaja: Brown, Oscar, Jr. (1926-2005) Teos: The Snake Esittäjä: Oscar Brown, Jr. (laulu) Levytysvuosi 1963 Säveltäjä: Soffici, Piero Sanoittaja: Mogol /pseud / (= Rapetti, Giulio) Teos: Perdono Esittäjä: Caterina Caselli (laulu) Levytysvuosi 1966 Säveltäjä: Kansansävelmä, Ahvenanmaa Sovittaja: Lehtinen, Rauno (1932-2006) Sanoittaja: Kansansävelmä, Ahvenanmaa, Reponen, Pertti (1941-1998) Teos: Hetki muistolle (= Vem kan segla förutan vind) Esittäjä: Päivi Paunu (laulu) Levytys vuodelta 1971 Ahvenanmaalainen kansanlaulu Vem kan segla förutan vind on tuttu kappale lukuisten lauluyhtyeiden, kuorojen ja myös soitinsolistien repertuaarista. Tämä Rauno Lehtisen sovitus on levytetty vuonna 1971. Säveltäjä: Raninen, Aarno Sovittaja: Johansson, Nacke /pseud / (= Johansson, Paul Mikael) (1932-2007) Sanoittaja: Raninen, Aarno, Raittinen, Jussi Teos: Pois kuihtuu ruusu kaunein (Sun silmäs kiinni käy enää ei -) Esittäjä: Irina Milan (laulu) Levytysvuosi 1968 Säveltäjä: Mulligan, Gerry (1927-1996) Teos: Night lights Esittäjä: Gerry Mulligan (klarinetti) ja Julian Leen johtama orkesteri Baritonisaksofonistina parhaiten tunnettu Gerry Mulligan esiintyy poikkeuksellisesti klarinettisolistina tällä vuonna 1965 taltioidulla balladilevytyksellä.

50:0 Audio: Talvivaaran ja valtion kytkyt

Talvivaaran ja valtion kytkyt

Afrikan väestön määrä nelinkertaistuu vuosisadan loppuun mennessä. Mikä on Euroopan reaktio, kun siirolaisvirrat kasvavat - patoaminen vai sopeutuminen. Ykkösaamussa myös sen selvittelyä, mitä valtio aikoo tehdä Talvivaaran kaivokselle. Toimittajana Sakari Kilpelä.

28:20 Audio: Danevirken puolustusvalli

Danevirken puolustusvalli

Tutustumiskohteena on tällä kertaa Jyllannin niemimaan kapeimman kohdan rakennettu Danevirken puolustusvalli. Strategiselta kannalta tärkeä valli torjui slaavien, saksien ja frankkien tunkeutumista etelästä päin Tanskaan. Danevirken vallijärjestelmää kehitettiin ja lujitettiin vuosisatojen ajan. Puolustusvallin vanhimmat osat ovat jo peräisin jo 730-luvulta, mutta vielä toisen maailmansodan aikaan Danevirken edustalle rakennettiin Saksan armeijan tunkeutumista vaikeuttavia panssarivaunuesteitä. Arkkitehti Aaro Söderlund ja toimittaja Jorma Kallenautio luotaavat Viikinkien historiaa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2005.

48:8 Audio: Itämeren heinäkuu: Kodittoman koti-ikävä, osa 1

Itämeren heinäkuu: Kodittoman koti-ikävä, osa 1

Jostain syystä kotinsa menettäneen kotipaikkaidentiteetti muodostuu vahvemmaksi kuin niillä, joilla koti säilyy läpi elämän. Juutalaisilla on vahva kotipaikkaidentiteetti, samoin karjalaisilla, Petsamon ja Sallan sotaevakoilla sekä myös Lapin tekoaltaiden evakoilla. Kirjailija Lauri Hihnavaara menetti kotinsa, kun Lokan tekoallasta ruvettiin rakentamaan. Hän uskoi paremman elämän voittavan mutta joutui jättämään uudenkin kodin ja muuttamaan Ruotsiin, jossa viljavien peltojen keskellä kaipasi Lapin jäkäläkankaita ja kitukasvuisia karhakistoja. Toteutus: Tapani Niemi, Kai Rantala ja Hannu Karisto.

Kuunnelluimmat 24h

53:28 Video: Kalle Haatanen: Miten historiaa tutkitaan?

Kalle Haatanen: Miten historiaa tutkitaan?

Usein ajattelemme, että historia on menneisyyden tapahtumien ja tosiasioiden kirjaamista. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta. Se miltä historia nyt näyttää, on suuresti kiinni tulkitsijasta. Uskottavin tulkinta päätyy monesti vallitsevaksi totuudeksi - kunnes se taas kumotaan. Kalle Haatasen vieraana on professori emeritus Heikki Ylikangas.

44:30 Video: Horisontti: Missä viipyy asiallinen keskustelu monikulttuurisuudesta?

Horisontti: Missä viipyy asiallinen keskustelu monikulttuurisuudesta?

Monikulttuurisuudesta käytävän keskustelun karikoita luotaavat kansanedustaja Nasima Razmyar (sd.), kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj (kok.) sekä perussuomalaisten puoluelehden Suomen uutisten vastaava päätoimittaja Matias Turkkila. Ohjelman toimittavat Simo Alastalo ja Ville Talola.

28:24 Video: Viikinkien aika: Danevirken puolustusvalli

Viikinkien aika: Danevirken puolustusvalli

Tutustumiskohteena on tällä kertaa Jyllannin niemimaan kapeimman kohdan rakennettu Danevirken puolustusvalli. Strategiselta kannalta tärkeä valli torjui slaavien, saksien ja frankkien tunkeutumista etelästä päin Tanskaan. Danevirken vallijärjestelmää kehitettiin ja lujitettiin vuosisatojen ajan. Puolustusvallin vanhimmat osat ovat jo peräisin jo 730-luvulta, mutta vielä toisen maailmansodan aikaan Danevirken edustalle rakennettiin Saksan armeijan tunkeutumista vaikeuttavia panssarivaunuesteitä. Arkkitehti Aaro Söderlund ja toimittaja Jorma Kallenautio luotaavat Viikinkien historiaa. Ohjelma on uusinta vuodelta 2005.

Yle Radio 1

Muualla Yle.fi:ssä