RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Kuuntele Yle Areenassa

> Ohjelmat A-Ö
Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

EU ja talouden näkymät

EU:n, euroalueen ja Suomen kannalta taloustilanne on hankala. Kasvun eväät on syöty, eikä välineitä tilanteen korjaamiseen juuri nyt ole. Elvytysreservit on käytetty, eikä talouspolitiikan tai finanssipolitiikan avulla ole mahdollista korjata tilannetta merkittävästi. USA:ssa on tehokkaalla elvytyksellä  palattu Eurooppalaisittain katsottuna kasvun polulle, vaikka pahimmillaan siellä oli yhtä pahat alijäämät kuin Kreikalla. Mutta millaisen pakkopaidan me olemme luoneet itsellemme etenkin emumaissa. Periaatteessa jäsenmaat eivät saa velkaantua yli kuudenkymmenen prosentin joten elvytysvaraa ei monellakaan maalla enää juuri ole.  Emumailla ei myöskään ole mahdollisuutta devalvoida, joten keinot ovat vähissä. Tietenkin me voimme käydä keskinäistä kilpailukykykamppailua, mutta onko se hyvä ratkaisu. Mutta mihin tämä kaikki johtaa. Aiheesta keskustelee työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto

Valvontakamera

Internet valvoo ja vapauttaa

Sosiaaliseen mediaan lataamamme viestit ja kuvat eivät ole vain viestejä tuttavillemme. Niistä kerätään valtavasti tietoa, jota käytetään vaikuttamaan niin osto- kuin äänestyskäyttäytymiseemme. Samalla sosiaalinen media antaa mahdollisuuden välittää suurille joukoille viestejä ohi median portinvartijoiden. Internetin kaksinaisesta roolista yhteiskunnassamme ovat keskustelemassa kulttuuriantropologi, visuaalisen kulttuurin tutkija Asko Lehmuskallio Tampereen yliopistosta ja Aalto-yliopiston dosentti, Futuricen palvelusuunnittelija Risto Sarvas. Berliinissä omistaudutaan nykytanssille. "Tanz im August" -tanssifestivaali on käynnissä elokuun loppuun asti. Festivaali on yksi Euroopan merkittävimmistä tanssifestivaaleista. Tanz im August -festivaalin uusi taiteellinen johtaja on Virve Sutinen, joka on johtanut mm. Kiasma-teatteria sekä toiminut Tukholman tanssitalon taiteellisena johtajana. Sutinen kertoo mihin suuntaan hän haluaa viedä nykytanssia ja festivaalia. Kulttuurin ajankohtaisohjelma. Juontajana Airikka Nurmela.

Billie Holiday

Älkää minua surko, en kadu mitään!

Nuori Billie Holiday laulaa epäonnisesta rakkaudesta, mutta vanhempi Holiday laulaa epäonnisesta elämästä. Hänen elämäänsä ei hallitse rakkaus, vaan heroiini. Huumepoliisi ja sensaatiolehdet eivät jätä häntä rauhaan. ”Me yritämme elää sata päivää yhdessä päivässä. Eikä niin voi tehdä”, sanoo Billie Holiday. 44 vuotta kestäneen elämänsä (1915 - 1959) aikana hän näkee monen kollegansa ennenaikaisen kuoleman: Art Tatum, Fats Waller, Lester Young, Charlie Parker. Billie Holiday ansaitsee vaihtelevan elantonsa laulamalla jazzia. Hän elää elämänsä viihdeteollisuuden alueella, joka on raskas, kuluttava ja nopeasti tuhoava: huumeita, prostituutiota, rikollisuutta. Hän on nainen, joka elää miesten maailmassa. Hän ei säästy nöyryytyksiltä eikä tuholta. Eivätkä hänen kohtalonsisarensa Edith Piaf, Janis Joplin ja Amy Winehouse pääse juurikaan helpommalla.

Eva Tigerstedt

Mikä on oikea tapa soittaa Mozartin Jupiter-sinfonia?

Periodisoittimilla vai moderneilla instrumenteilla? Vibratolla vai ilman? Majesteettista sitkoa vai artikuloiden ja laulaen? Miten johti Richard Strauss tai Bruno Walter? Tai Nikolaus Harnoncourt? Entäs tempot? Voidaanko ylipäätään sanoa mikä on oikein tai väärin? Asiaa pohtii Eva Tigerstedt. Wolfgang Amadeus Mozart: Sinfonia no 41 C-duuri, K.551, "Jupiter" I Allegro vivace II Andante cantabile III Menuetto (Allegretto) & Trio IV Finale: Molto Allegro The London Classical Players, joht. Sir Roger Norrington

Kaiken maailman musiikkia

Musiikkia sota-alueilta

Ohjelmassa katsotaan tämän päivän kriisialueiden rikkaaseen musiikkikulttuuriin ohi synkkäsävyisen uutistulvan. Musiikkia kuullaan Palestiinasta, Irakista, Ukrainasta ja Afganistanista. Kansalaisjärjestö Musicians without Borders työskentelee konfliktin runtelemissa maissa rakentaakseen suvaitsevaisuutta ja sovintoa musiikin avulla. Palestiinassa pakolaisleirien nuoret tekivät lauluja työpajoissa. Miten se syntyi -sarjassa toimittaja Amanda Kauranne haastattelee varsinaissuomalaista Tradikaali-yhtyettä. Ohjelman live-osuudessa kuullaan katkelma Helsingin Juhlaviikkojen Sound Tracker -konsertista, lavalla brasilialainen Siba. Toimittajana Mika Kauhanen.

Huuto

Lapine, klingon, kobaia ja meronia...

Millaisia kieliä ovat gnomish ja sindarin? Ketkä puhuvat borduriaa ja syldaviaa? Ketkä laulavat meronian kielellä ja miksi? Avaruusromussa kuunnellaan outoa kieltä ja kummallista musiikkia: psykedeelistä haitarisinfoniaa, kamelimusiikkia, improvisaatiota, tummaa ambientia ja itse tehtyjä oskillaatoreita. Mukana Aki Peltonen, Tunto, Jussi Vaarala, Telefantastico, Vääristymä ja Sarana. Toimittajana Jukka Mikkola. Ohjelmassa kuultava musiikki: AKI PELTONEN: Consecration (Armor Gravil Fernum) AKI PELTONEN: Fraternity (Armor Gravil Fernum) TUNTO: Camel Riding Music (Huvi) JUSSI VAARALA: Moon Dance (nettijulkaisu) TELEFANTASTICO: Acceptance (Death Poems) TELEFANTASTICO: Guilt (Death Poems) VÄÄRISTYMÄ: Kaukana (Malmusic Oceans -kokoelma, nettijulkaisu) SARANA: srn2014_06_27 / Live at Korjaamo (nettijulkaisu)

Suomalainen barokkiorkesteri

Kuningastrilogia

Meta4 -kvartetti ja Suomalainen barokkiorkesteri ovat yhdistäneet voimansa Helsingin juhlaviikoilla. Kokoonpanot järjestävät kolme yhteiskonserttia, joissa Yle on kahdessa mukana. Konserttisarjan teokset liittyvät vallanhimoon, itsevaltiuteen ja sen seurauksiin. Lauantai-illan päähenkilönä on Ranskan keisari Napoleon. Ludwig van Beethoven halusi aluksi omistaa sinfoniansa nro 3 ihailemalleen Napoleonille, mutta kun hallitsija kruunautti itsensä Ranskan keisariksi, säveltäjä pettyi Napoleonin toimintaan. Beethoven antoi sinfonialle uuden otsikon, Eroica, ja omisti teoksen yksinkertaisesti 'suuren ihmisen muistolle'. Englantilainen runoilija lordi Byron ihaili myös aluksi Napoleonia, mutta kun keisari joutui luopumaan kruunustaan vuonna 1814, runoilija vuodatti tuntonsa runoon Oodi Napoleonille. Se oli katkera ja sarkastinen vuodatus. Säveltäjä Arnold Schönberg otti runon pohjaksi vuonna 1942 säveltämäänsä teokseen, jossa kokoonpanona ovat resitoija, piano ja jousikvartetti. Konsertin alkunumerona soi Joseph Haydnin jousikvartetto nro 77. Sen lisänimi on Keisarikvartetto. Haydn halusi aikanaan luoda Itävallalle hymnin, joka voisi kilpailla Englannin ja Ranskan kansallislaulujen kanssa. Keisarihymni soi kvarteton toisen osan teemana. Teos syntyi vuonna 1797 Esterházyn hovissa.      Meta4-kvartetti on kansainvälisesti palkittu jousikvartetti, jossa soittavat Antti Tikkanen ja Minna Pensola, viulu, Atte Kilpeläinen, alttoviulu, ja Tomas Djupsjöbacka, sello. Kvartetin primas Antti Tikkanen toimii nykyisin Suomalaisen barokkiorkesterin taiteellisena johtajana. Meta4-kvartetti soittaa konsertin kaikissa teoksissa. Suomalainen barokkiorkesteri, Meta4-kvartetti, sekä Nicholas Isherwood, resitointi, ja Natasha Kudritskaja, piano Joseph Haydn: Jousikvartetto nro 77 C-duuri (Keisarikvartetto) Arnold Schönberg: Ode to Napoleon Väliajalla vieraina bassobaritoni Nicholas Isherwood, viulisti Antti Tikkanen ja cembalisti Petteri Pitko. Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 3 Es-duuri (Eroica) Toimittajana Helena Hannikainen. (Suora lähetys Musiikkitalosta)

Annikki Laaksi Yleisradiossa työssään 1963. Kuva: Ruth Träskman/YLE.

Kauppaneuvoksen härkä, osa 2/2

Salamieliseksi, moderniksi ja hiukan absurdiksikin sanottu satiiri jatkuu. Sanan mahti häviää lopulta rahan mahdille. Vallan varpaita vahingossa tallonut päätoimittaja ostetaan helposti pankinjohtajaksi. Hänestä kehittyy kaupunkiin entistä muhkeampi kauppaneuvoksen härkä, joka jää odottamaan uusia haastajia. Kohukirjoituksen oikea tekijä, narrimainen vahtimestari Hilleri poistuu taustalle itkien ja nauraen yhtä aikaa. Teuvo Pakkalan pitkään aliarvostettu näytelmä (1901) on satiiri, joka naureskelee pikkukaupungin maalaismaisuudelle, nousukkuudelle, ahdasmielisyydelle ja tekopyhyydelle. Radioteatterille sovittanut: Marja Rankkala. Ohjaus: Annikki Laaksi. Radioteatterin valiouusinta vuodelta 1962.

Muualla Yle.fi:ssä