RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
53:59 Audio: I got rhythm
Muistojen bulevardi

I got rhythm

Nascimbene: Theme from Romanoff and Juliet (Ron Goodwin) Berlin: Venäläinen kehtolaulu (Ritva Mustonen). Bart: Idän ja lännen tiet (Laila Kinnunen). Gershwin: 's wonderful (Heikki Laurila). Gershwin: I got rhythm (Louis Armstrong). Webb: Hop, hop ylöspäin (Lasse Mårtenson). Barry: Mr. Kiss Kiss Bang Bang (Shirley Bassey). Durand: Habanera (Vico Torriani) Modugno: Lazzarella (Gloria Christian). Williams - Ames: Cinderella Rockefella (Esther ja Abi Ofarim). Ricketts: March from the river Kwai (Mitch Millerin orkesteri). Gaze: On Kalkutassa Ganges (Kai Lind). Popp: L'amour est bleu (Vicky Leandros). Munro-Panas: Rakastan - saavuthan (Carola). Webb: Mac Arthur Park / Didn't we (Liza Minnelli). Toimittajana Kalevi Pollari.

24:18 Audio: Aristoteleen kantapää: Kyrillisten kirjainten salaisuus
Aristoteleen kantapää

Aristoteleen kantapää: Kyrillisten kirjainten salaisuus

Venäjä ei ehkä olisi meidän silmissämme niin outo ja arvaamaton, jos ymmärtäisimme paremmin sen kieltä ja kulttuuria. Mutta kieltä oppiakseen täytyy ensin osata lukea kyrillisiä kirjaimia. Sen jälkeen venäjä on vain yksi indoeurooppalainen kieli muiden joukossa. Miksi venäjän kieltä kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla? Emeritusprofessori Arto Mustajoki Pasi Heikuran haastateltavana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén ----------------- Vuoden toinen kuulijoilta saamamme toiveaihe saa meidät suuntaamaan katseemme itään. Marja K. kirjoitti meille seuraavan tuumailun: ”Arvoisa Aristoteles ja muut kielifilosofit, ehdotan, että pohdinnan kohteeksi otettaisiin se, millaisilla erilaisilla kirjaimilla kieliä kirjoitetaan. Euroopassakin on ainakin latinalainen, kreikkalainen ja kyrillinen merkistö käytössä. Jos puhutut kielet eroavat toisistaan, eroavat myös ne symbolit, joilla sitä ääntelyä muistiin pannaan. Ihmeellistä on tämä ihmisen kanssakäyminen!” Kirjoitusmerkkien olemusta on Aristoteleen kantapäässä sivuttu aika ajoin. Vuonna 2011 keskustelimme Tapani Harviaisen kanssa siitä, miten käyttämiemme latinalaisten kirjainten juuret ovat foinikialaisten kehittämissä merkeissä, jotka muuten olivat jopa sopivasti aakkosjärjestyksessä ihan alusta alkaen. Kreikkalaiset omaksuivat nuo kirjaimet samalla niitä muokaten ja lopulta roomalaiset työstivät niistä meidän tuntemamme kirjaimiston perustan. Kreikkalainen aakkosto jäi elämään Kreikkaan. Hiukan samantapaista eksoottista kirjaimistoa löydämme niinkin läheltä kuin itänaapuristamme Venäjältä. Itärajan ylitys tuntuu todella eksoottiselta, kun kylttien kyrillisistä teksteistä ei saa enää mitään tolkkua. Tästä oudosta kirjoitustavasta on nyt otettava selkoa. Miten kyrilliset kirjaimet ovat syntyneet? Montako aakkosta kyrillisissä aakkosissa on? Tarkoittako kirjainten erilaisuus sitä, että kielet ovat erilaisia? Kysytään emeritusprofessori Arto Mustajoelta, jolla on takanaan monivuotinen ura Helsingin Yliopiston venäjän kielen professorina. Hän on myös laatinut materiaalin sellaisiin television takavuosien venäjän kielen kursseihin kuin Raz dva tri, Zakuska ja Kapusta. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi Kuva: Yle / Markku Värtö

50:59 Audio: Tilanne työmarkkinoilla kiristyy - kannattaako tulla väliin?
Ykkösaamu

Tilanne työmarkkinoilla kiristyy - kannattaako tulla väliin?

Pääministeri Juha Sipilä tapaa työmarkkinaosapuolet. Tilanne on kiristynyt, mutta rauhoittaako kolmannen osapuolen puuttuminen siihen? Asiaa ruotivat EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ja SAK-laisen Metalliliiton entinen puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa. Mitä tapahtuu Ruotsissa, oliko Trumpin puhe ennustus? Kirjeenvaihtaja Hannele Muilu, professori Anu Koivunen ja Suomen Tukholman-instituutin johtaja Anders Eriksson keskustelevat. Heli Vaaranen muistelee kolumnissaan Andy Warholia. Olli Seuri juontaa.

1:41:38 Audio: SIBA esittää: Suomalaisen oopperan helmiä
Konsertteja

SIBA esittää: Suomalaisen oopperan helmiä

Sibelius-Akatemian oopperaluokan ja kapellimestariluokan perinteisen yhteiskonsertin teemana on suomalainen ooppera. Mukana on kohtauksia niin Kokkosen Viimeisistä kiusauksista ja Madetojan Pohjalaisista kuin Saariahon Kaukaisesta rakkaudesta. Yhtätoista laulajaa säestävää Kapellimestareiden harjoitusorkesteria eli Kapubändiä johtaa yhdeksän eri kapellimestaria. Konsertti on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja se on äänitetty Musiikkitalon Sonore-salissa 18.2. Konsertin juontavat oopperakoulutuksen professori Markus Lehtinen ja orkesteri- ja kapellimestarikoulutuksen professori Atso Almila. Toimittaja Anu Jaantila. Konsertin teokset ja esittäjät: Aulis Sallinen: Tuiskuaa lunta (Riikan aaria, Punainen viiva, 1978) Silja Aalto, sopraano, kapellimestarina Kara Koskinen Kalevi Aho: Pagana poesia es el amor (Fridan aaria, Frida y Diego, 2013) Erica Back, mezzosopraano, kapellimestarina Andres Kaljuste Kaija Saariaho: Non, par Notre Seigneur (Clémencen aaria, L'Amour de loin/Kaukainen rakkaus, 2000) Alina Koivula, sopraano, kapellimestarina Kornilios Michailidis Leevi Madetoja: Kas! Tuolla lentää haukka (Jussin aaria, Pohjalaisia, 1923) Tiitus Ylipää, baritoni, kapellimestarina Taavi Oramo Tauno Pylkkänen: Teidät ymmärsin! (Veran aaria, Varjo, 1954) Mariia Bertus, sopraano, kapellimestarina Kornilios Michailidis Tauno Pylkkänen: Ei tässä enää usko auta!... Minä tiedän! (Maren ja Imantin duetto sekä Maren aaria, Mare ja hänen poikansa, 1943) Annika Leino, sopraano, ja Joonas Eloranta, tenori, kapellimestarina James Kahane VÄLIAIKA Joonas Kokkonen: Heitän keskelle ihmismerta (Paavon kalastaja-aaria, Viimeiset kiusaukset, 1975) Visa Kohva, basso, kapellimestarina Lauri Ahokas Paavo Heininen: Poikani lähtee Pariisiin (Hildurin aaria, Veitsi, 1988) Ylva Gruen, mezzosopraaano, kapellimestarina Taavi Oramo Einojuhani Rautavaara: Eron hetki on kalveakasvo (Charlottan aaria, Aleksis Kivi, 1997) Elisabet Petsalo, mezzosopraano, kapellimestarina Emilia Hoving Aarre Merikanto: Että saatoit sen minulle sanoa (Juhan aaria, Juha, 1922) Samuli Takkula, baritoni, kapellimestarina Christian Öland Aulis Sallinen: Tulee ikävä Englantia (kohtaus 1. näytöksestä, Kuningas lähtee Ranskaan, 1983) Mariia Bertus, sopraano, Silja Aalto, sopraano, Ylva Gruen, mezzosopraano, Elisabet Petsalo, mezzosopraano, Joonas Eloranta, tenori, kapellimestarina Chloé Dufresne

44:46 Audio: Heikentääkö EU suomalaisten kuluttajansuojaa
Brysselin kone

Heikentääkö EU suomalaisten kuluttajansuojaa

Miten suomalaisten kuluttajasuojaan vaikuttaa se, että kuluttajansuoja on muuttumassa yhä yhtenäisemmäksi EU:n alueella. Ja miten vaikuttaa se, että EU:n alueella ei niinkään enää määritellä minimisuojaa kuluttajille, vaan on siirrytty siihen ajattelutapaan että EU:n alueella kuluttajansuojassa määritetään maksimisuoja, jota eri jäsenmaissa ei saa ylittää. Entä jos on ostanut tuotteita yli jäsenmaiden rajojen EU:n alueella, niin mitä kannattaa pitää mielessä esim. viallisten esineiden korvausvaatimuksia suunnitellessaan. Haastateltavana on kauppaoikeuden yliopistonlehtori Klaus Viitanen Helsingin yliopistosta ja toimittajana on Maija Elonheimo.

34:59 Audio: Vedenneito ja kalastaja
Aamusoitto

Vedenneito ja kalastaja

Dukas: Vedenneito ja kalastaja (Chantal Santon-Jeffery, sopraano, ja Brussels Philharmonic - het Vlaams Radio Orkest/Herve Niquet). Ravel: Sites auriculaires (Maija Parko ja Maija Väisänen). Debussy: La Plus que lente (San Franciscon SO/Michael Tilson Thomas). Rahmaninov: Preludi sellolle ja pianolle (Aleksandr Ivashkin ja Rustem Hayroudinoff). Ipavec: Kevättuuli (Bernarda Fink, mezzosopraano, ja Anthony Spiri, piano). Dvorák: Finaali jousikvartetosta nro 12 F-duuri "Amerikkalainen" (Cypress-kvartetti).

42:00 Audio: Maalareita kaduilla ja kujilla
Faunin iltapäivä

Maalareita kaduilla ja kujilla

Hindemith: Enkelikonsertto sinfoniasta Mathis der Maler (Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen). Puccini: Toscan ja Cavaradossin duetto oopp. Tosca (Leontyne Price, sopraano, ja Giuseppe Di Stefano, tenori, sekä Wienin FO/Herbert von Karajan). Mendelssohn: Andante con moto tranquillo Pianotriosta nro 1 d-molli (David Oistrah -trio). Grieg: Arabialainen tanssi näyt. Peer Gynt (Saint Louisin SO/Leonard Slatkin). Melartin: Lumpeenkukka (Peter Lindroos, tenori, ja Gustav Djupsjöbacka, piano). Debussy: Kaduilla ja kujilla ork.sarj. Images (Clevelandin ork./Pierre Boulez).

49:35 Audio: Varhaisten matkailujulisteiden Suomi oli glamuröösi ja kosmopoliittinen
Kultakuume

Varhaisten matkailujulisteiden Suomi oli glamuröösi ja kosmopoliittinen

Matkailujulisteet olivat menneiden vuosikymmenien internet. Niillä välitettiin viestiä kaikkialle maailmaan. Itsenäisyyden ensimmäisillä vuosikymmenillä matkailu oli varakkaiden huvia. Kultakuumeen vieraana on julistemetsästäjä Magnus Londen. Tämän päivän matkailumielikuvista kertoo Raija Lehtonen Visit Finlandista. Hampurin konserttitalo häikäisee ja huikaisee. Elbphilharmonie on Hampurin uusi maamerkki: kaunis ja kallis sekä akustiikaltaan ylistetty. Suomenkielinen Wikipedia käynnistyi 15 vuotta sitten. Tutkija Arto Lanamäki perehtyi suomenkieliseen Wikipediaan ja tutki anonyymien vapaaehtoisten kirjoittajien yhteistyötä. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Kai Ristola.

55:13 Audio: Traum durch die Dämmerung
Klassista kahteen

Traum durch die Dämmerung

Rosenthal: Reverie (Unelmointia) (Patricia Petibon, sopraano, Susan Manoff, piano, ja Francois Verly, lyömäsoitin). A. Merikanto: Reverie kok. Neljä pianokappaletta (Seppo Salovius). Debussy: Unelmointia (Jan-Erik Gustafsson, sello, ja Heini Kärkkäinen, piano). R. Strauss: Traum durch die Dämmerung (Unelma hämärissä) (Tom Krause, baritoni, ja Pentti Koskimies, piano). Berlioz: Unelmointia ja kapriisi (Guillermo Figueroa, viulu, ja Orpheus-kamariork.). Brahms: Viulusonaatti nro 1 G-duuri (Isabelle Faust, viulu, Alexander Melnikov, piano). Kaski: Reverie (Kimmo Hakasalo). Järnefelt: Unelma (Camilla Nylund, sopraano, ja Ilkka Paananen, piano).

47:43 Audio: Pohdintoja eutanasiasta: armo vai rikos?
Tiedeykkönen

Pohdintoja eutanasiasta: armo vai rikos?

Kansalaisaloite eutanasian sallimiseksi Suomessa on jätetty eduskunnalle. Kysymys jakaa varsinkin lääkärikuntaa, joista suurin osa on sitä vastaan, mutta myös kansalaisia, vaikka suurin osa heistä on sen puolella. Yhden mielestä kyseessä on harkittu murha, toisen mielestä se on avain hyvään kuolemaan. Asia on vaikea, onhan kyseessä peruuttamaton teko, vaikka toisaalta se voisikin mahdollistaa kärsivän potilaan tuskattoman kuoleman. Etiikka, moraali, ihmisoikeudet, uskonto, filosofia – kaikki ne tuovat omat kulmansa eutanasiakeskusteluun ja -pohdintoihin. Ajatuksia ja näkemyksiä eutanasiapohdintaan tuovat lääketieteen etiikan dosentti, lääkäri Pekka Louhiala, kansainvälisen oikeuden tohtorikoulutettava Ukri Soirila sekä teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtori Virpi Mäkinen. Toimittajana on Jaana Sormunen. Kuva: Yle/Brand X Pictures

53:15 Audio: Vegaanius - oikeasti kasvava trendi vai pelkkää hipsterihypetystä?
Sari Valto

Vegaanius - oikeasti kasvava trendi vai pelkkää hipsterihypetystä?

Mikäli mediaa on uskominen, vegaaneja on nyt kaikkialla ja lihansyönnistä on tulossa hyvää vauhtia yleisesti paheksuttavaa toimintaa. Mutta mitä kertovatkaan tilastot? Sen, että suomalaiset syövät lihaa nykyään enemmän kuin koskaan: lähes 80 kiloa henkilöä kohden vuodessa. Vihannesten kulutuksessa piikkiä ei näy, vain hedelmien kohdalla nähdään selvää kasvua. Toisaalta on huomattava, että kulutustilastot laahaavat todellisuudesta jäljessä. Kaupan myyntiluvut kertovat, että vihanneksia myytiin viime vuonna miljoonia kiloja enemmän kuin edellisenä vuonna. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä on nähnyt uransa aikana monta ruokatrendiä tulevan ja menevän. Kasvisruokavalion kohdalla hän kuitenkin arvelee, että kyse saattaa olla pysyvämmästä muutoksesta. "Jos ajatellaan esimerkiksi mennyttä karppausbuumia, niin silloin ruokavaliomuutosta perusteltiin vain yksilötasolla eli oman hyvinvoinnin kannalta. Kasvisten valintaa perustellaan tämän lisäksi isoilla muilla asioilla kuten tuotantoeläimiin liittyvillä eettisillä kysymyksillä ja lihantuotannon ekologisilla ongelmilla. Yksi merkki muutoksen alkamisesta on sekin, että isot elintarvikejätit ovat alkaneet ottaa vegaanit tosissaan ja tarjota heille omia tuotteitaan." Elintarviketieteiden maisteri Leena Saarisella on pitkä kokemus elintarviketeollisuudesta muun muassa Unileveriltä. Nykyään hän on suomalaisen start-up -yrityksen Verso Foodin hallituksen puheenjohtaja. Verso Food valmistaa kotimaisesta härkäpapusta Härkistä, jauhelihan korvaavaa kasvisproteiinituotetta. Kun Saarinen kumppaneineen alkoi nelisen vuotta sitten kehitellä härkäpapuvalmistetta, ei kasvisruokavalio ollut vielä niin paljon tapetilla kuin nyt. Hän kuitenkin aavisteli, että kiinnostus kasviksiin on nousemassa. Nyt Härkiksen myynti kasvaa jatkuvasti ja siitä suunnitellaan vientituotetta. Mutta onko suomalainen ruokakulttuuri todella muuttumassa vai onko kyse sittenkin vain pienestä lisästä suomalaisten lautasilla?

Kuunnelluimmat 24h

52:24 Video: Kalle Haatanen: Suomalaisen politiikan retoriikka

Kalle Haatanen: Suomalaisen politiikan retoriikka

Suomen nykyisen hallituksen politiikan retoriikassa huomiota herättää syyllisten etsiminen, sanoo tutkijatohtori Jouni Tilli. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Jouni Tilli on analysoinut hallituksen puheita uusimmassa kirjassaan ”Miten puhumme kun puhumme politiikkaa?” Pääministeri Juha Sipilän puheessa syntipukkeja ovat palkansaajat ja tulonsiirtojen varassa elävät ja heidän täytyy nyt kärsiä, että kansakunta pelastuu. Sen sijaan työnantajilta ja yrityksiltä vaaditaan vain vähän eli ripaus isänmaallisuutta. Hallituksen retoriikassa valtiosta tehdään jähmeä, kömpelö ja typerä toimija, joka ei osaa ketterästi reagoida ajan vaatimuksiin. Hallituksen puheessa valtio on se, joka estää kansakunnan nousun. -Hieman kärjistetysti voisi sanoa, että Juha Sipilä on rakentanut toiminnastaan sellaista kuvaa, että hän suuressa armossaan laskeutuu Kempeleestä panemaan Suomen asiat kuntoon. Tillin mukaan Sipilä on rakentanut ajatusmallia, että yritysosaaminen pätevöittää kaikkeen. Hallituksen koulutuspoliittisessa puheessakin on Tillin mielestä ollut vahvasti syyllistävä kaiku. Esimerkiksi yliopistojen suhteen on käytetty voimakasta vastakkainasettelua. Luonnontieteitä ja muita soveltavia tieteitä kannattaa tukea mutta humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat kansakunnan elättejä.

18:40 Video: Viha on paha vieras: Viha on paha vieras, osa 4/10

Viha on paha vieras: Viha on paha vieras, osa 4/10

Suomen tunnetuin tamperelaispoliisi komisario Sakari Koskinen on nyt kuunnelmasarjan sankarina. Kuunnelmasarjan on Seppo Jokisen rikosromaaneista dramatisoinut Jussi Niilekselä. Ohjaus: Juha Rosma. Äänisuunnittelu: Teuvo Lehtinen. Musiikki: Jukka Siikavire. Tuotantokoordinaattori: Saila Karvonen. Tuottaja: Varpu Eräpuu. Henkilöt: Sakari Koskinen, komisario - Tommi Korpela. Risto Pekki, ylikonstaapeli - Tommi Raitolehto. Ulla Lundelin, konstaapeli - Riikka Papunen. Häyrinen, Koskisen sihteeri - Marja Myllylä. Linnea Hillman - Eriikka Väliahde. Kreeta Horsmala - Mia Selin. Matti, eli Krasniqi Markafat, Kosovon pakolainen - Antti Autio. Tohtori - Juha Rosma.

37:49 Video: Kirjakerho: Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä

Kirjakerho: Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä

Aikamatkalla 1900-luvun halki kirjailija Markus Leikolan romaanissa Uuden maailman katu professori Woland lentelee Moskovan lisäksi myös Berliinin, Lontoon ja New Yorkin yllä - ja elokuvien hahmot heräävät henkiin vaikuttamaan maailmanhistoriaan. Kirjakerhon "Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä" on toimittanut Jukka Kuosmanen. Lukijana Anu Heikkinen. KUVA: YLE

54:07 Video: Muistojen bulevardi: Kakstoista markkaa

Muistojen bulevardi: Kakstoista markkaa

Berlin: Lazy (Marilyn Monroe). Bricusse: Jos kieltä eläinten oppisin (Lasse Mårtenson). Laudan: Song of the golden trumpet (Eddie Calvert). Van Heusen: Love and marriage (Frank Sinatra). Gustavo: Brigitte Bardot (Marion Rung). Riviere: Les amis de la musique (Brigitte Bardot). Garcia: Madrecita (Trio Los Paraguayos). Buschor: Acropolis adieu (Mireille Mathieu). Lincke: Lysistrata (The Mills Brothers). Ulvaeus: Kakstoista markkaa (Finntrio). Young: Golden earrings (Peggy Lee). Savio: Maledetta primavera (Loretta Goggi). Theodorakis: O Kaimos (Mikis Theodorakis).

Ajankohtaista

Yle Radio 1 tulossa

Poimintoja

 

Muualla Yle.fi:ssä