RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
39:05 Audio: Lumessa
Faunin iltapäivä

Lumessa

Delius: Talvinen maisema teoksesta Luonnoksia ylämaasta (Ulsterin ork./Vernon Handley). Poulenc: Un Soir de neige (Luminen ilta) kantaatti (DR VokalEnsemblet/Stephen Layton). Liszt: Lumituisku (György Cziffra, piano). Korngold: Johdanto balettipantomiimista Lumiukko (Peter Manning, viulu, BBC:n filharmoninen orkesteri/joht. Matthias Bamert). Respighi: Lumisade (Sara Mingardo, altto ja Aldo Orvieto, piano). Melartin: Lumitunnelma (Tiina Karakorpi, piano). Rimski-Korsakov: Ilveilijöiden tanssi oopp. Lumityttö (Minnesotan ork./Eiji Oue). Holten: Fyrsti snjor (Ensi lumi) (Akateeminen Laulu/Ruut Kiiski). Kantelinen, Lumihiutaleiden tanssi balettisarja orkesterille Lumikuningatar (Suomen Kansallisoopperan orkesteri, joht. Tuomas Kantelinen).

48:11 Audio: Miehen haluttomuus on ei ole naisen syy
Kultakuume

Miehen haluttomuus on ei ole naisen syy

Miehen haluttomuus on tabu. Mieheni ei halua minua. Minussa täytyy olla jotain vikaa. Kultakuumeen vieraana ohjaaja teatteri Toivon Haluton-näytelmän käsikirjoittaja-ohjaaja Sara Salmenmäki ja Sexpon toiminnanjohtaja Tommi Paalanen. Naiset on saatu haluamaan sitä, mitä miesten oletetaan haluavan. Kolumnisti Marjo Niemi luki englantilaisen kirjailijan ja feministin Natasha Walterin kirjan Living Dolls, Elävät nuket - seksismin paluu. Oma elämä neljässä ruudussa. Turvapaikanhakijat kuvaavat työpajoissa syntyneissä pienissä sarjakuvissa kotimaataan, pakomatkaansa Eurooppaan, nykyistä arkeaan Suomessa ja tulevaisuuden haaveitaan. Pariskunta taisteli postikorteilla Hitleriä vastaan. Teatteri Avoimissa ovissa näytellään Mikko Roihan ohjaama tarina lähes turhasta kapinasta. Ranskan viimeinen kuningas Lapissa. Rovaniemen taidemuseo Korundissa on esillä ennen näkemättömiä Lappi-aiheisia hovimaalauksia 1800-luvulta.

56:03 Audio: Eräs rakastettuni asuu Pennassa
Klassista kahteen

Eräs rakastettuni asuu Pennassa

Elgar: Sinfoninen alkusoitto Polonia (Uuden-Seelannin SO/James Judd). Gade: Finaali oktetosta F-duuri (L'Archibudelli). Griffes: Kolme sävelkuvaa (Michael Lewin, piano). Tulindberg: Rondo viulukonsertosta nro 1 B-duuri (Kreeta-Maria Kentala, viulu, ja Kuudennen kerroksen ork./Jukka Rautasalo). Telemann: Triosonaatti oboelle, viululle ja continuolle g-molli (Battalia). Dvorák: Hiljaisuus (Gaspar Cassadó, sello, ja Wienin Pro Musica -ork./Jonel Perlea). Wolf: Ich hab' in Penna einen Liebsten wohnen (Jessye Norman, sopraano, ja James Levine, piano).

44:21 Audio: Älyliikenne - ajoneuvo vailla kuljettajaa
Julkinen sana

Älyliikenne - ajoneuvo vailla kuljettajaa

Automatisaatio tulee muuttamaan liikennekulttuuria. Suomessa on ollut koekäytössä ilman kuljettajaa liikkuvia robottibusseja, mutta henkilöautojen robottiohjaus on vielä kaukana tulevaisuudessa. Sen sijaan älylaitteiden käyttö arkipäiväisen liikkumisen määrittäjänä tulee yhä tärkeämmäksi. Puhutaan älykkäästä liikenteestä, jossa liikkumispalvelujen tarjoaja voi olla vaikka operaattori. Pankkipalveluistakin löytyy nykyisin sähköauton vuokrausta. Liikkumispalveluissa on meneillään uusjako, jonka mahdollistaa älylaitteet, joiden avulla voidaan suunnitella reittejä ja myydä lippuja, mutta kaikkein tärkeintä on ihmisten paikantaminen. Julkisessa sanassa puhutaan älyliikenteestä. Haastateltavina ovat johtava asiantuntija Anders Granfelt Liikennelabrasta sekä Marko Lepola ja Jouni Sintonen Sonerasta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.

56:19 Audio: KIrkkomusiikkia Roomasta
Riston Valinta

KIrkkomusiikkia Roomasta

Ludwig van Beethoven: Neue Liebe, Neues Leben (Dietrich Fischer-Dieskau ja Hertha Klust) Johann Sebastian Bach: Preludi ja fuuga C- duuri BWW 545 ( Ville Urponen, Kotkan kirkon urut) Alessandro Scarlatti: Dixit Dominus (Concerto Italiano) Giacomo Carissimi: Jefta (Le Parlement de Musique, joht. Martin Gester) Reneé Clausen: In pace in idipsum (Phoenix Bach Choir, joht. Charles Bruffy) Francesco Geminiani: Concerto grosso nro 12 d-molli (Boston Baroque, joht. Martin Pearlman )

43:09 Audio: I got rhythm
Muistojen bulevardi

I got rhythm

Nascimbene: Theme from Romanoff and Juliet (Ron Goodwin) Berlin: Venäläinen kehtolaulu (Ritva Mustonen). Bart: Idän ja lännen tiet (Laila Kinnunen). Gershwin: 's wonderful (Heikki Laurila). Gershwin: I got rhythm (Louis Armstrong). Webb: Hop, hop ylöspäin (Lasse Mårtenson). Barry: Mr. Kiss Kiss Bang Bang (Shirley Bassey). Durand: Habanera (Vico Torriani) Modugno: Lazzarella (Gloria Christian). Williams - Ames: Cinderella Rockefella (Esther ja Abi Ofarim). Ricketts: March from the river Kwai (Mitch Millerin orkesteri). Gaze: On Kalkutassa Ganges (Kai Lind). Popp: L'amour est bleu (Vicky Leandros). Munro-Panas: Rakastan - saavuthan (Carola). Webb: Mac Arthur Park / Didn't we (Liza Minnelli). Toimittajana Kalevi Pollari.

24:18 Audio: Aristoteleen kantapää: Kyrillisten kirjainten salaisuus
Aristoteleen kantapää

Aristoteleen kantapää: Kyrillisten kirjainten salaisuus

Venäjä ei ehkä olisi meidän silmissämme niin outo ja arvaamaton, jos ymmärtäisimme paremmin sen kieltä ja kulttuuria. Mutta kieltä oppiakseen täytyy ensin osata lukea kyrillisiä kirjaimia. Sen jälkeen venäjä on vain yksi indoeurooppalainen kieli muiden joukossa. Miksi venäjän kieltä kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla? Emeritusprofessori Arto Mustajoki Pasi Heikuran haastateltavana. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén ----------------- Vuoden toinen kuulijoilta saamamme toiveaihe saa meidät suuntaamaan katseemme itään. Marja K. kirjoitti meille seuraavan tuumailun: ”Arvoisa Aristoteles ja muut kielifilosofit, ehdotan, että pohdinnan kohteeksi otettaisiin se, millaisilla erilaisilla kirjaimilla kieliä kirjoitetaan. Euroopassakin on ainakin latinalainen, kreikkalainen ja kyrillinen merkistö käytössä. Jos puhutut kielet eroavat toisistaan, eroavat myös ne symbolit, joilla sitä ääntelyä muistiin pannaan. Ihmeellistä on tämä ihmisen kanssakäyminen!” Kirjoitusmerkkien olemusta on Aristoteleen kantapäässä sivuttu aika ajoin. Vuonna 2011 keskustelimme Tapani Harviaisen kanssa siitä, miten käyttämiemme latinalaisten kirjainten juuret ovat foinikialaisten kehittämissä merkeissä, jotka muuten olivat jopa sopivasti aakkosjärjestyksessä ihan alusta alkaen. Kreikkalaiset omaksuivat nuo kirjaimet samalla niitä muokaten ja lopulta roomalaiset työstivät niistä meidän tuntemamme kirjaimiston perustan. Kreikkalainen aakkosto jäi elämään Kreikkaan. Hiukan samantapaista eksoottista kirjaimistoa löydämme niinkin läheltä kuin itänaapuristamme Venäjältä. Itärajan ylitys tuntuu todella eksoottiselta, kun kylttien kyrillisistä teksteistä ei saa enää mitään tolkkua. Tästä oudosta kirjoitustavasta on nyt otettava selkoa. Miten kyrilliset kirjaimet ovat syntyneet? Montako aakkosta kyrillisissä aakkosissa on? Tarkoittako kirjainten erilaisuus sitä, että kielet ovat erilaisia? Kysytään emeritusprofessori Arto Mustajoelta, jolla on takanaan monivuotinen ura Helsingin Yliopiston venäjän kielen professorina. Hän on myös laatinut materiaalin sellaisiin television takavuosien venäjän kielen kursseihin kuin Raz dva tri, Zakuska ja Kapusta. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi Kuva: Yle / Markku Värtö

50:00 Audio: Tilanne työmarkkinoilla kiristyy - kannattaako tulla väliin?
Ykkösaamu

Tilanne työmarkkinoilla kiristyy - kannattaako tulla väliin?

Pääministeri Juha Sipilä tapaa työmarkkinaosapuolet. Tilanne on kiristynyt, mutta rauhoittaako kolmannen osapuolen puuttuminen siihen? Asiaa ruotivat EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen ja SAK-laisen Metalliliiton entinen puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa. Mitä tapahtuu Ruotsissa, oliko Trumpin puhe ennustus? Kirjeenvaihtaja Hannele Muilu, professori Anu Koivunen ja Suomen Tukholman-instituutin johtaja Anders Eriksson keskustelevat. Heli Vaaranen muistelee kolumnissaan Andy Warholia. Olli Seuri juontaa.

Kuunnelluimmat 24h

52:24 Video: Kalle Haatanen: Suomalaisen politiikan retoriikka

Kalle Haatanen: Suomalaisen politiikan retoriikka

Suomen nykyisen hallituksen politiikan retoriikassa huomiota herättää syyllisten etsiminen, sanoo tutkijatohtori Jouni Tilli. Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkijatohtori Jouni Tilli on analysoinut hallituksen puheita uusimmassa kirjassaan ”Miten puhumme kun puhumme politiikkaa?” Pääministeri Juha Sipilän puheessa syntipukkeja ovat palkansaajat ja tulonsiirtojen varassa elävät ja heidän täytyy nyt kärsiä, että kansakunta pelastuu. Sen sijaan työnantajilta ja yrityksiltä vaaditaan vain vähän eli ripaus isänmaallisuutta. Hallituksen retoriikassa valtiosta tehdään jähmeä, kömpelö ja typerä toimija, joka ei osaa ketterästi reagoida ajan vaatimuksiin. Hallituksen puheessa valtio on se, joka estää kansakunnan nousun. -Hieman kärjistetysti voisi sanoa, että Juha Sipilä on rakentanut toiminnastaan sellaista kuvaa, että hän suuressa armossaan laskeutuu Kempeleestä panemaan Suomen asiat kuntoon. Tillin mukaan Sipilä on rakentanut ajatusmallia, että yritysosaaminen pätevöittää kaikkeen. Hallituksen koulutuspoliittisessa puheessakin on Tillin mielestä ollut vahvasti syyllistävä kaiku. Esimerkiksi yliopistojen suhteen on käytetty voimakasta vastakkainasettelua. Luonnontieteitä ja muita soveltavia tieteitä kannattaa tukea mutta humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat kansakunnan elättejä.

18:40 Video: Viha on paha vieras: Viha on paha vieras, osa 4/10

Viha on paha vieras: Viha on paha vieras, osa 4/10

Suomen tunnetuin tamperelaispoliisi komisario Sakari Koskinen on nyt kuunnelmasarjan sankarina. Kuunnelmasarjan on Seppo Jokisen rikosromaaneista dramatisoinut Jussi Niilekselä. Ohjaus: Juha Rosma. Äänisuunnittelu: Teuvo Lehtinen. Musiikki: Jukka Siikavire. Tuotantokoordinaattori: Saila Karvonen. Tuottaja: Varpu Eräpuu. Henkilöt: Sakari Koskinen, komisario - Tommi Korpela. Risto Pekki, ylikonstaapeli - Tommi Raitolehto. Ulla Lundelin, konstaapeli - Riikka Papunen. Häyrinen, Koskisen sihteeri - Marja Myllylä. Linnea Hillman - Eriikka Väliahde. Kreeta Horsmala - Mia Selin. Matti, eli Krasniqi Markafat, Kosovon pakolainen - Antti Autio. Tohtori - Juha Rosma.

37:49 Video: Kirjakerho: Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä

Kirjakerho: Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä

Aikamatkalla 1900-luvun halki kirjailija Markus Leikolan romaanissa Uuden maailman katu professori Woland lentelee Moskovan lisäksi myös Berliinin, Lontoon ja New Yorkin yllä - ja elokuvien hahmot heräävät henkiin vaikuttamaan maailmanhistoriaan. Kirjakerhon "Kirjailija Markus Leikola professori Wolandin kyydissä" on toimittanut Jukka Kuosmanen. Lukijana Anu Heikkinen. KUVA: YLE

54:07 Video: Muistojen bulevardi: Kakstoista markkaa

Muistojen bulevardi: Kakstoista markkaa

Berlin: Lazy (Marilyn Monroe). Bricusse: Jos kieltä eläinten oppisin (Lasse Mårtenson). Laudan: Song of the golden trumpet (Eddie Calvert). Van Heusen: Love and marriage (Frank Sinatra). Gustavo: Brigitte Bardot (Marion Rung). Riviere: Les amis de la musique (Brigitte Bardot). Garcia: Madrecita (Trio Los Paraguayos). Buschor: Acropolis adieu (Mireille Mathieu). Lincke: Lysistrata (The Mills Brothers). Ulvaeus: Kakstoista markkaa (Finntrio). Young: Golden earrings (Peggy Lee). Savio: Maledetta primavera (Loretta Goggi). Theodorakis: O Kaimos (Mikis Theodorakis).

Ajankohtaista

Yle Radio 1 tulossa

Poimintoja

 

Muualla Yle.fi:ssä