RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
47:00 Audio: "Vanhan musiikin Bernstein" Richard Egarr johtaa ensi kertaa Radion sinfoniaorkesteria
Konsertteja

"Vanhan musiikin Bernstein" Richard Egarr johtaa ensi kertaa Radion sinfoniaorkesteria

Kapellimestari Richard Egarr Johann Sebastian Bach: Orkesterisarjat nro 4 D-duuri, nro 1 C-duuri, nro 2 h-molli ja nro 3 D-duuri. Väliajalla haastateltavana englantilainen kapellimestari-cembalisti Richard Egarr. Taiteilijaa puhuttaa Outi Paananen, joka myös toimittaa suoran konsertin Musiikkitalosta. Missä ikinä Johann Sebastian Bach vaikutti, hänen työmääränsä oli aina nykykatsannossa jättimäinen. Saatuaan paikan Leipzigin Tuomas-koulun kanttorina 1723 hänen panoksensa kaupungin musiikkielämässä muotoutui varsin keskeiseksi. Vuonna 1729 häntä pyydettiin ottamaan vastaan Collegium Musicumin musiikinjohtajan tehtävät. Bach viihtyikin tämän pääosin opiskelijoista sekä joistakin ammattilaisista koostuvan yhdistyksen johdossa kahteen otteeseen, yhteensä noin kolmentoista vuoden ajan. Collegium Musicum kokoontui Gottfried Zimmermannin omistamissa kahviloissa. Talvella soitettiin Katharinenstrassella ja kesäaikaan taas puutarhakahvilassa, joka sijaitsi kaupunginlaitamilla. On varsin todennäköistä, että RSO:n konsertin ohjelma eli Bachin neljä loisteliasta orkesterisarjaa sisältyivät Collegium Musicumin vakio-ohjelmistoon, aivan kuten Bachin cembalokonsertot sekä monet hänen maallisista kantaateistaan. Näihin lukeutuu tietysti kahviloiden nimikkoteos Kahvikantaatti. Bachilla on ollut käytössään aivan varmasti loistoluokan muusikot. Brittiläinen kapellimestari-cembalisti Richard Egarr epäilee - pilke silmäkulmassa - Bachin olleen jonkin sortin sadisti, sillä esimerkiksi C-duuriorkesterisarjassaan hän ei anna oboisteille hetkenkään rauhaa, säällisistä hengityspaikoista puhumattakaan.

38:31 Audio: Kuvia
Faunin iltapäivä

Kuvia

R. Strauss: Metsäpolulla (Augustin Dumay, viulu, ja Louis Lortie, piano). Debussy: Keväisiä piiritansseja sarj. Images (Los Angelesin FO/Esa-Pekka Salonen). Bartók: Groteski (Buffalon FO/JoAnn Falletta). Holst: Kaksi itämaista kuvaa naiskuorolle ja harpulle (Lontoon kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun kamarikuoro/David Willcocks, sekä Osian Ellis, harppu). Musorgski: Leikkivät lapset Tuileries'n puistossa pianosarj. Näyttelykuvia (Svjatoslav Richter). Wessman: Päiväunia sarjasta Pienoiskuvia orkesterille (Radion viihdeorkesteri/George de Godzinsky). Kirchner: Nachtbild n:o 2 ja n:o 3 op. 25. (Michael Krücker, piano). Lumbye: Unikuvia (Etelä-Jyllannin SO/Frans Rasmussen). Konsertin on toimittanut Marja Vehkanen

47:40 Audio: Ikonisten kuvien käyttö uudessa yhteydessä nostatti Juhlaraha-gaten
Kultakuume

Ikonisten kuvien käyttö uudessa yhteydessä nostatti Juhlaraha-gaten

Suomalaisen jazzin kansainvälistyminen ei onnistu ilman eurooppalaisia levy-yhtiöitä. Suomen Jazzliiton toiminnanjohtaja Ami Vuorinen ja keskiviikkona alkavan April Jazzin festivaalijohtaja Matti Lappalainen kertovat kansainvälistymisen koukeroista ja suomalaisen jazzmusiikin nykytilasta. Roomalainen CAM Jazz –levy-yhtiö vie suomalaista jazzia Italian markkinoille. Yhtiön taiteellinen johtaja Ermanno Basso on tehnyt tunnetuksi myös nuoremman polven suomalaisjazzmuusikoita ja vastannut, Kalevi Louhivuoren, Olavi Louhivuoren ja Joona Toivasen levyjen julkaisusta. "Olen aina epäillyt työnteon autuutta. Paljon mukavampaa on olla tekemättä työtä. Työn orjallinen palvominen on yksi aikamme karseimpia virheitä." Näin sanoo Joutilaisuuden ylistys -kolumnissaan Juha Hurme. Sisällissota ei ole suomalaisille tabu mutta kuva juhlarahassa oli epätyypillinen ratkaisu. Juhlarahoihin ei ole perinteisesti nostettu vaikeita aiheita, sanoo kirjailija, Aalto-yliopiston valokuvauksen lehtori Hanna Weselius. Weselius on tarkkaillut myös sosiaaliseen median deittisovelluksiin ladattavia kuvia ja sitä, miten ihmiset niissä käyttäytyvät. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Lisa Enckell.

54:15 Audio: Lenin-setä ja Beethoven
Riston Valinta

Lenin-setä ja Beethoven

Eero Ojanen: Lenin-setä asuu Venäjällä (Meripioneerit) Hans Leo Hassler: Tanzen und springen (The King's Singers) Trad: Ballets (Pedro Memelsdorf, nokkahuilu ja Andreas Steier, cembalo) Ludwig van Beethoven: Allegro - osa sonaatista nro 5 F-duuri ( "Kevätsonaatti") (Itzhak Perlman viulu ja Vladimir Ashkenazy, piano) Felix Mendelssohn: Alkusoitto kantaatista Die Erste Walpurgisnacht (Euroopan kamariorkesteri, joht. Nicolaus Harnoncourt) Christian Sinding: Kevään kohinaa (Peter Nagy, piano) Johann Strauss: Rosen aus Südem (Lea Piltti ja Berliinin valtionoopperan orkesteri, joht. Bruno Seidler -Winkler)

01:07 Audio: Mihin Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutus suuntaa uuden professorin Sakari Oramon johdolla?
Kantapöytä

Mihin Sibelius-Akatemian kapellimestarikoulutus suuntaa uuden professorin Sakari Oramon johdolla?

Kuplivaa keskustelua Musiikkitalon kahvilassa suorassa radio- ja videolähetyksessä. Vieraina kapellimestari Sakari Oramo, tuottaja Aarno Cronvall, intendentti Tuula Sarotie, Tampereen pianokilpailun järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jani Aarrevaara, Maj Lind -pianokilpailun pääsihteeri Terhi Luukkonen, säveltäjä Pasi Lyytikäinen sekä lapsisäveltäjä Sirkku Kaija. Opiskelijatreffeillä tavataan äänitaiteilija ja musiikkikasvatuksen opiskelija Tytti Arola. Musiikkia ovat esittämässä myös viulisti Laura Ahola ja ääniteknikko Paavo Malmberg. Kahvia kaatavat toimittajat Riikka Holopainen ja Helena Hannikainen.

54:54 Audio: Orientalismin Klassista kahteen
Klassista kahteen

Orientalismin Klassista kahteen

Mozart: Alkusoitto oopperaan Ryöstö Seraljista (Concerto Köln ja Sarband/Andrea Keller). Kraus: Janitsaarien marssi laulunäytelmästä Soliman II (Concerto Köln ja Sarband). Weber: Alkusoitto oopp. Abu Hassan (Uuden-Seelannin SO/Antoni Wit). Beethoven: Turkkilainen marssi näyt. Ateenan rauniot (Saint Louisin SO/Leonard Slatkin). Glinka: Miten suloisia ääniä kuulinkaan oopp. Ruslan ja Ljudmila (Olga Gurjakova, sopraano, ja Moskovan kamariork./Constantine Orbelian). Meyerbeer: Vasco da Gaman resitatiivi ja aaria oopp. L'Africaine (Roberto Alagna, tenori, ja Covent Garden -oopp. ork./Bertrand de Billy). Rimski-Korsakov: Hindulaulu oopp. Sadko (Ivan Kozlovski, tenori, ja Bolshoi-teatterin ork./Nikolai Golovanov). Saint-Saëns: Bakkanaali oopp. Simson ja Delila (Lontoon kuninkaallinen FO/Thomas Beecham). Puccini: Calafin aaria oopp. Turandot (Pekka Nuotio, tenori, ja RSO/Kari Tikka). Ravel: Sheherazade (Victoria de los Angeles, sopraano, ja Pariisin konservatorion ork./Georges Prêtre). Rahmaninov: Itämainen tanssi (Jan-Erik Gustafsson, sello, ja Arto Satukangas, piano). Konsertin on toimittanut Teemu Sipilä.

44:26 Audio: Köyhyys EU:ssa. Haastateltavana varapuheenjohtaja Jiri Sironen Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisesta verkostosta
Brysselin kone

Köyhyys EU:ssa. Haastateltavana varapuheenjohtaja Jiri Sironen Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisesta verkostosta

Kun EU määrää raamit eri maiden taloudenpidolle, niin miten niihin vaatimuksiin on sovitettavissa köyhyyden torjunta, jota EU myös haluaa tehtävän. Ja miten iso työ köyhyyden torjunta on, kun esim. joka neljäs lapsi EU:n alueella on köyhyys- ja syrjäytymisriskissä ja EU:ssa on maita, joissa nuorista puolet on työttömiä. Toisaalta työntekokaan ei aina ratkaise köyhyysongelmaa, vaan EU:ssa työntekijöistäkin 8 prosenttia on virallisten määritelmien mukaan köyhiä. Haastateltavana on varapuheenjohtaja Jiri Sironen Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisesta verkostosta ja toimittajana on Maija Elonheimo

43:33 Audio: Kuljen sumussa
Muistojen bulevardi

Kuljen sumussa

Bizet: Helmenkalastajat (Ossi Runne). Zaldivar: Suukkonen aamuin, suukkonen illoin (Olavi Virta). Waller: Ain't Misbehavin' (Pirjo Bergström ja Old Time Jazz Band) Young: Sweet Sue (Fats Waller and his Rhythm) Kern: Bill (Ava Gardner). Wolf: I'm a fool to want you (Frank Sinatra). Chaplin: Kevät (Juha Eirto). Ferrer: Un ano de amor (Luz Casal). Kärki: Kuljen sumussa (Taisto Tammi). Aznavour-Becaud: Je t'attends (Charles Aznavour). Boyer-Vacquez: Adagio Cardinal (=Koskaan et muuttua saa) (Los Matecoco) Kärki: Sanat eivät riitä kertomaan (Pasi Kaunisto). Velazquez: Besame mucho (Dave Brubeck Quartet). Toimittajana Kalevi Pollari.

24:19 Audio: Pikakirjoitus a:sta ö:hön
Aristoteleen kantapää

Pikakirjoitus a:sta ö:hön

Pikakirjoitus luotiin, jotta puhetta voitaisiin kirjoittaa muistiin samassa tahdissa kun sitä syntyy. Mihin pikakirjoitus perustuu? Missä sitä käytetään? Miksi eri kielissä käytetään erilaista pikakirjoitusta? Haastateltavana on pikakirjoittaja ja eduskunnan erityisasiantuntija Niklas Varisto. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén Kuvassa näyte Nevanlinnan pikakirjoituksen oppikirjasta vuodelta 1883, katkelma Julius Krohnin puheesta J.V. Snellmanille Vilho Sedederholmin kirjaamana. -------------- Moni tähtitieteilijä on sitä mieltä, että matka Marsiin on yksi meidän aikamme tärkeimpiä missioita. Meidän aikamme ei kuitenkaan ole Mars-planeetan kohdalla ensimmäinen, joka ajattelee näin. Jo vuonna 1875 Helsingissä ilmestyi Edvard Engelbert Neoviuksen kirjoittama kirja nimeltään Vår tids största uppgift eli Aikamme suurin tehtävä. Kirjassa esitetään suunnitelma, kuinka Mars-planeetan mahdollisiin asukkaisiin voitaisiin pitää yhteyttä valomerkkien avulla. Kirja herätti aikanaan runsaasti huomiota ja se käännettiin myös saksaksi, ranskaksi ja venäjäksi. Kirjan kirjoittaja ei ollut kuka tahansa yksityisajattelija. Reilu vuosikymmen aiemmin tämä Haminan kadettikoulun matematiikan, topografian ja tähtitieteen opettaja aiemmin oli kirjoittanut teoksen metrijärjestelmän käyttöönotosta Suomessa. Tämän vuoksi hänet nimitettiin komiteaan, joka valmisteli metrijärjestelmään siirtymisen lisäksi myös oman rahan lyömisestä. Samoihin aikoihin kun tämä isä Neovius suunnitteli yhteydenpitoa marsilaisten kanssa hänen toiseksi vanhin poikansa Lars Neovius – eli Nevanlinna – kehitteli matematiikan ja fysiikan opettajan toimensa ohessa pikakirjoitusmenetelmää suomenkielelle. Vuonna 1872 Suomen senaatti oli nimittäin luvannut palkinnon sille, joka tällaisen menetelmän kehittää. Syy palkinnolle oli se, että noihin aikoihin valtiopäivillä kirjoitettiin muistiin vain ruotsinkieliset puheenvuorot, koska pikakirjoitusjärjestelmä oli valmiina vain ruotsinkielelle. Niinpä talonpoikaissääty teki vihdoin aloitteen tilanteen korjaamiseksi. Lars Nevanlinnan neljän vuoden työskentelyn tuloksena viimein syntyi suomenkielinen pikakirjoitusjärjestelmä, joka voitti senaatin palkinnon. Vuonna 1877 eli 140 vuotta sitten valtiopäivillä alettiin kirjoittaa ylös myös suomenkielisiä puheita. Niinpä on aika juhlia huhtikuun lopulla syntynyttä Nevanlinnaa ja selvittää, miten pikakirjoitus toimii. Onko Nevanlinnan järjestelmä ainoa? Kirjoitetaanko eduskunnassa yhä pikakirjoitusta? Oppaanamme toimii pikakirjoittaja, joka oppi tämän vauhdikkaan kirjoitusmenetelmän jo nuorena. Niklas Varisto on paitsi eduskunnan erityisasiantuntija myös Egotrippi-yhtyeen kitaristi. Annetaan hänen kertoa. Pasi Heikura aristoteles@yle.fi

Draamaa

> Kuunnelmia ja äänikirjoja
54:15 Audio: Kuuntelijan toiveuusinta: Kaasuvalo, osa 2/2
Radioteatteri esittää

Kuuntelijan toiveuusinta: Kaasuvalo, osa 2/2

Kirjoittanut Patrick Hamilton. Suomentanut Albert Saloranta. Radiolle sovittanut Leo Apo. Ohjaus: Markus Rautio. Kaksiosaisen kokonaisuuden henkilöt: Mrs. Manningham - Tuire Orri. Mr. Manningham - Kauko Kokkonen. Rough, etsivä - Kauko Käyhkö. Elisabeth, keittäjä - Senja Lehti. Nancy, sisäkkö - Eija Hiltunen. Kertoja - Kauko Käyhkö. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1949. Jännäriklassikko kertoo lontoolaisesta avioparista, jonka miehen menneisyyteen kätkeytyy eräs synkkä salaisuus. Mies alistaa vaimoaan ja uskottelee tämän olevan menettämässä järkensä. Iltaisin, vaimon ollessa yksin, kaasuvalojen liekit himmenevät ja hän kuulee kuinka joku liikkuu talon suljetussa yläkerrassa.

56:53 Audio: Paineiden varjossa - hiljaisuuteen piilotetut
Radioateljee

Paineiden varjossa - hiljaisuuteen piilotetut

Mirja kesäsukissaan tallustelee nurmikolla - juuri ja juuri lumet lähteneet. Saunapuita tuli hakemaan keskellä talvea - sähkösaunaan. Mirjalla ei saunaa ollutkaan, ei edes asuntoa, menneisyydessä eli omaansa tai jonkun toisen. Kuka tietää, mistä Mirja tuli ja kuka tietää, mihin hän meni. Askeleet johtavat jäiseen rantaan, johon kenelläkään ei luulisi nyt olevan asiaa, aikooko Mirja uimaan? Kuka tietää kuka Mirja oli? Käsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Minna Haapkylä. Äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki. Tekninen Toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

33:39 Audio: Kuuntelijan toiveuusinta: Kaasuvalo, osa 1/2
Radioteatteri esittää

Kuuntelijan toiveuusinta: Kaasuvalo, osa 1/2

Kirjoittanut Patrick Hamilton. Suomentanut Albert Saloranta. Radiolle sovittanut Leo Apo. Ohjaus: Markus Rautio. Kaksiosaisen kokonaisuuden henkilöt: Mrs. Manningham - Tuire Orri. Mr. Manningham - Kauko Kokkonen. Rough, etsivä - Kauko Käyhkö. Elisabeth, keittäjä - Senja Lehti. Nancy, sisäkkö - Eija Hiltunen. Kertoja - Kauko Käyhkö. Kuuntelijan toiveuusinta vuodelta 1949. Jännäriklassikko kertoo lontoolaisesta avioparista, jonka miehen menneisyyteen kätkeytyy eräs synkkä salaisuus. Mies alistaa vaimoaan ja uskottelee tämän olevan menettämässä järkensä. Iltaisin, vaimon ollessa yksin, kaasuvalojen liekit himmenevät ja hän kuulee kuinka joku liikkuu talon suljetussa yläkerrassa.

Yle Radio 1

Ajankohtaista

Muualla Yle.fi:ssä