RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
39:00 Audio: Huvituksia ja liverryksiä
Faunin iltapäivä

Huvituksia ja liverryksiä

Busoni: Huvinäytelmäalkusoitto (Chicagon SO/Daniel Barenboim). Schubert: An die Entfernte; An Silvia (Elly Ameling, sopraano, ja Rudolf Jansen, piano). W. A. Mozart: Välisoitto näyt. Thamos, Egyptin kuningas (Lontoon kuninkaallinen FO/Thomas Beecham). Haydn: Allegro moderato jousikvartetosta nro 39 C-duuri ''Lintukvartetto'' (The Angeles String Quartet). Berlioz: Ascanion aaria oopp. Benvenuto Cellini (Monica Groop, mezzosopraano, ja RSO/Muhai Tang). Chopin: Balladi nro 3 As-duuri (Elisso Wirssaladze, piano).

49:33 Audio: Nyhtökaura on kulttuurinen outolintu
Kultakuume

Nyhtökaura on kulttuurinen outolintu

Kasvis, joka näyttelee lihaa. Nyhtökaura on vastuullisen kuluttajan himottu hittituote, mutta miten se muuttaa suhteemme ruokaan? Kultakuumeessa syömisen ja kuluttamisen muuttumista pohtii Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä. Susanna Leinonen opettelee armollisuutta itseään kohtaan. Susanna Leinonen Company juhlii 15-vuotisjuhlaansa. Ryhmän taiteelliselle johtajalle, koreografille ja tanssijalle Leinoselle tanssi on intohimo. Työ on silti myös opettelemista pois ylikriittisyydestä itseään kohtaan. Juuri nyt hän on dramaattisessa saumassa: hän satutti selkänsä ja harjoittaa itselleen tuuraajaa juhlaesityksiin. Yle kutistaa kulttuuritajontaa. Mitä tästä sanoo toimitusjohtaja Lauri Kivinen. Oikeudesta ja moraalista. Pirkko Saision uusi kirja Mies ja hänen asiansa kertoo asianajajasta synnintuskissaan. Kulttuurin ajankohtaisohjelman juontaa Sari Möttönen.

04:46 Audio: Ylen Lauri Kivinen: On varmistettava, että Ylen kulttuuritehtävä toteutuu mytös muuttuvassa mediaympäristössä
Kultakuume

Ylen Lauri Kivinen: On varmistettava, että Ylen kulttuuritehtävä toteutuu mytös muuttuvassa mediaympäristössä

Yle uudistaa lähivuosina toimintaansa. Myös kulttuuriohjelmat ovat tarkastelun alla. Lauri Kivisen mukaan Ylellä on kulttuuritarjontaa niin paljon, että yleisön on sitä vaikeata löytää. Sen vuoksi huomiota täytyy kiinnittää sisältöjen tarjoiluun ja mm. radiokanavien profilointiin, siihen, minkälaisia Ylen radiokanavat ovat tulevaisuudessa. Kivisen mukaan muutokset kannattaa tehdä harkiten ja pitkällä aikajänteellä. Asioita ryhdytään miettimään ensi keväänä ja vuonna 2018 näitä voidaan ryhtyä pistämään toimeen. Vasta siinä vaiheessa esimerkiksi tiedetään, minkälaisia kulttuuriohjelmia ja muita kulttuurisisältöjä tarvitaan. Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen oli haastateltavana Yle Radio 1:n Kultakuumeessa torstaina 29.9. Häntä haastatteli Jakke Holvas. Yle uudistaa lähivuosina toimintaansa. Uudet linjaukset perustuvat Arto Satosen (kok.) vetämän parlamentaarisen työryhmän asettamaan velvoitteeseen.

53:35 Audio: Osaavatko suomalaiset markkinoida?
Mikä maksaa?

Osaavatko suomalaiset markkinoida?

Panostamme liian vähän markkinointiin ja siitä seuraa menetettyjä mahdollisuuksia, sanoo Koneen entinen markkinointi- ja viestintäjohtaja Anne Korkiakoski, markkinoinnin kummitädiksikin ristitty. Mitä pitäisi tehdä toisin vai onko se joku luonnonlaki, että suomalainen yritys osaa kyllä keksiä ja rakentaa, mutta ei myydä eikä markkinoida? Onko vika taidoissa vai asenteessa? Anne Korkiakosken kanssa markkinoinnin perimmäisten kysymysten äärellä Hankenin professori Jaakko Aspara.

44:58 Audio: Arkkitehti Panu Kaila: Pitäisi määrätä sanktio ihmisten sairastuttamisesta
Laajakulma

Arkkitehti Panu Kaila: Pitäisi määrätä sanktio ihmisten sairastuttamisesta

Suomessa altistuu noin 750 000 ihmistä päivittäin kosteusvaurioille esimerkiksi kodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja töissä. - Miksi tätä samaa ongelmaa vuosikymmenestä toiseen kestetään ja siedetään. Miksi ongelmalle ei tehdä jotain, sanoo Helsingin Sanomien ex-päätoimittaja Reetta Meriläinen. Työterveyslaitos on arvioinut, että kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen kustannukset ovat Suomessa jo arviolta 450 miljoonaa euroa vuodessa. Rakennusteollisuus ry:n johtaja Jukka Pekkanen myöntää, että parannettavaa rakentamisen laadussa on. Pekkanen painottaa suunnittelun tärkeyttä rakennushankkeen onnistumisen kannalta. - Kun elementtitaloja rakennettiin 1960 ja 1970 -luvuilla ajateltiin, ettei rakennuksen tarvitse kestää kuin kolmekymmentä vuotta. Mitä kehittyneempi tekniikkaa, materiaalit ja tekniikka niin sitä enemmän sutta tulee, sanoo Suomen Kuvalehden ex-päätoimittaja Tapani Ruokanen. Arkkitehti Panu Kaila puolestaan haluaisi, että otettaisiin oppia rakentamiseen historiasta nykypäivään. Mitä silloin tehtiin toisin? Laajakulmassa vieraana Reetta Meriläinen, Tapani Ruokanen ja Kari Mänty. Toimittaja Satu Kivelä.

42:59 Audio: Four strong winds
Muistojen bulevardi

Four strong winds

Webb: Up, up and away (The 5th Dimension). Kärki: Restera (Laila Kinnunen). Donaldson: Love me or leave me (Doris Day). Rio: Tequila (Henry Mancini). Schwandt: Dream a little dream of me (Ella Fitzgerald ja Louis Armstrong). Dumas: Comme un garcon (Sylvie Vartan). Lee: Manana (is soon enough for me) (The Mills Brothers). Gade: Jalousie (Anita Lindblom). Weiss: Mr. Wonderful (Peggy Lee). Sainte-Marie: Synnyin kohdussa tuulen (Cumulus). Tyson: Four strong winds (The Brothers Four). Dumont: Non, je ne regrette rien (Edith Piaf). Grant: Yeh yeh (Georgie Fame&The Blue Flames). Modugno: Piove (Ciao ciao bambina) (Domenico Modugno). Rodgers: Climb ev'ry mountain (Shirley Bassey).

43:18 Audio: Kursseja ujoille
Valkoista valoa

Kursseja ujoille

Ujolla on kestämistä, ja pahanlainen ujous voikin olla ongelma. Mutta miksi kukaan ei kirjoita mieluummin opasta, joka hillitsisi hölöttäjää, kysyy Johanna Korhonen Valkoisessa valossa. Ohjelman musiikit: Erik Satie: Gymnopédie nro 1 Jacques Ibert: La meneuse de tortues d'or; Entr'acte Erik Satie: Gnossienne nro 3; En plus Claude Debussy: Danse bohemiénne; La fille aux cheveux de lin; Syrinx Duo Dryades (Kristina Kuusisto, bandoneon, ja Mari Mäntylä, decacorde)

Kuunnelluimmat 24h

48:54 Video: Tiedeykkönen: Kulttuurituho ei auttanut Hitleriä - ja yhtä turhaa on ISIS:n riehuminen

Tiedeykkönen: Kulttuurituho ei auttanut Hitleriä - ja yhtä turhaa on ISIS:n riehuminen

Museot ja muistomerkit ovat kautta aikain olleet valloittajan tähtäimessä heti voiton jälkeen. Rahaa oleellisempi tavoite on pyyhkiä menneisyys ja oikeuttaa rikoksensa. Tutkijan mukaan tuhoaminen ei ole toiminut valloittajan hyväksi, kun tarkastellaan vaikkapa Eurooppaa keskiajan jälkeen. Entä miten tänä päivänä museot varmistavat, että hankittavat esineet tai taide ei ole rikollisesti hankittua? Toimittajana Jari Vaara.

24:20 Video: Aristoteleen kantapää: Rakkaalla brändillä yksi nimi

Aristoteleen kantapää: Rakkaalla brändillä yksi nimi

Yhdistääkö menestyvien yritysten nimiä jokin? Miten yritysnimiä on keksitty? Brändinimitutkija ja markkinoinnin asiantuntija Timo Leppänen kertoo. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Jani Tanskanen. *** Suomalaisilla tuotteilla on paljon hienoja nimiä, mutta ehkä kaksi maineikkainta ovat Sisu-pastillit ja Sampo-tulitikut. ”Suomalaista Sisua jo vuodesta 1928” kuuluu Sisu-pastillin mainoslause ja se vie meidät vuosisadan alun Turkuun. Vuonna 1916 kemisti Johan Rudolf Borg (myöhemmin Ponkamo) ja myyntimies Felix Kaukopaasi perustivat teknokemiallisen yrityksen, joka sai nimekseen Seres antiikin viljan ja kasvun jumalan Cereksen mukaan. Seres tuotti etikkaa, mausteita, saapasrasvaa, lattiavahaa ja pesuaineita. Vuonna 1927 Ponkamo kehitti kotinsa kellarissa pastillin ruotsalaisen Läkerolin mallin mukaan. Pastilli sai nimen Sisu, joka oli 20-luvulla jonkinlainen muotitermi suomalaisten urheilijoiden menestyttyä maailmalla olympialaisissa. Ja sisukkaasti on sisupastilli pysynyt suomalaisten huulilla. Sampo-tulitikkujen nimi kertoo hiukan toisenlaista tarinaa tuotteiden nimeämisestä. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen ruotsalaiset olivat haalineet lähes koko maailman tulitikkuteollisuuden haltuunsa ja Suomessakin naapurimaan aggressiiviset tulitikkuliikemiehet jopa rikkoivat tehtaiden koneita, jos alkoi vaikuttaa siltä, että maailmanmahtia oli uskallettu haastaa. 1920-luvun lopulla suomalaiset päättivät kuitenkin aloittaa vastatoimet ruotsalaisten tulitikkutrustia vastaan. Yritykselle hankittiin tilat Jokelasta ja se nimettiin Jokela Oy:ksi. Tehdas ei kuitenkaan saanut tuotantoa alkamaan, joten vuonna 1933 siitä muodostettiin tulitikkuyhtiö nimeltään Tulitikku Oy. Ensimmäiset ”Trustivapaat Sampo-tulitikut” tulivat markkinoille samana vuonna. Tällaisia tarinoita löytyy bränditutkija Timo Leppäsen kirjasta Merkilliset nimet. Hän onkin varmasti oikea ihminen kertomaan, miten firmojen ja brändien nimet syntyvät. Mikä yhdistää menestyvien brändien nimiä? Millaisia muoteja firmojen nimeämisessä on koettu? *** Kuva: Venla Lindström / Yle

54:07 Video: Muistojen bulevardi: Rakastan sinua, elämä

Muistojen bulevardi: Rakastan sinua, elämä

Fanciulli: Guaglione (Perez Prado). Tynnilä: Pieni sydän (Eija Merilä). Korepta: Kasztany (Natasza Zylska). Manzanero: Dois amantes (Onko mahdoton?) (Tania Alves). North: Les Enchaines (Line Renaud) Carrillo: Sabor a mi (Caterina Valente). Young:Golden earrings (Lea Laven). Kärki: Mustalaistrumpetti laulaa (Eila Pellinen). Kansansäv: Kaksi kitaraa (Roby Lakatos). Florian: Otshi tshornyje (Georgi Vinogradov). Rota: Die Rose von Nowgorod (Zarah Leander). Flodin-Granden: Sydämen sävel (Seija Karpiomaa). Kolmanovski: Rakastan sinua, elämä (Kauko Käyhkö).

51:07 Video: Ykkösaamu: Työttömyysturvan uudistus hiertää

Ykkösaamu: Työttömyysturvan uudistus hiertää

Uudistuuko työttömyysturva ja jos ei, kaatuuko työllisyyspaketti. Politiikan erikoistoimittaja Riikka Uosukainen ja politiikan toimittaja, kolumnisti Pekka Ervasti arvioimassa. Kova kädenvääntö EU-budjetista, europarlamentaarikko Petri Sarvamaa kertoo yksityiskohdista. Britannian työväenpuolueen kujanjuoksua arvioivat yliopistolehtori Emilia Palonen ja professori Mikko Kuisma. Toimittaja Päivi Neitiniemi.

Muualla Yle.fi:ssä