RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Poimintoja

> Kaikki ohjelmat
53:59 Audio: Kun kesä on
Muistojen bulevardi

Kun kesä on

Steiner: A Summer place (Percy Faith). Serradell: Kun kesä on (Susanna ja Marcus Österdahlin orkesteri) Ahlert: Sakta vi går genom stan (Monica Zetterlund). Pethman: Kesäaamu (Irina Milan). Gershwin: Summertime (Sarah Vaughan). Legrand: Les Amants (Yves Montand). Williams/Palmer: I've found a new baby (Django Reinhardt & Stéphane Grappelli). Monnot: Milord (Milva). Farres: Quizas, quizas, quizas (Salvador Rio=Olavi Virta). Bacharach: Make it easy on yourself (The Walker Brothers) Kuoppamäki: Niin kaikki on kuin ennenkin (Katri Helena) Kärki: Sydänkäpynen (Marion Rung). Williams: Red sails in the sunset (The Platters). Fain: Love is a many-splendored thing (Liberace). Kansanlaulu: Kesäilta (Gunnar 'Siljabloo' Nilsson). Toimittajana Kalevi Pollari.

24:22 Audio: Eskimonaisen nahkahousut ja muita Alvar Aallon teoksia
Aristoteleen kantapää

Eskimonaisen nahkahousut ja muita Alvar Aallon teoksia

Neljäkymmentä vuotta sitten maamme tunnetuin arkkitehti Alvar Aalto menehtyi 78-vuotiaana. Aalto on nykysuomalaiselle tutuin varmaan Aalto-maljakosta. Maljakon nimi ei tule sen aaltoilevista muodoista, vaikka niin luulisi. Maljakko syntyi 1936 Karhula-Iittalan lasitehtaan suunnittelukilpailuun ja tarinan mukaan tekijät Alvar Aalto ja hänen suunnittelijakumppaninsa ja vaimonsa Aino Aalto saivat sen muotoihin innoituksen saamelaisten naisten perinteisestä puvusta. Niinpä kilpailutyön nimi oli Eskimonaisen nahkahousut. Aalto tiedetään meillä maailmankuuluna arkkitehtinä, mutta maailmalla nimi yhdistetään Alvar Aalto –museon johtajan Tommi Lindhin mukaan nimenomaan taideteolliseen suunnitteluun, maljakoihin, tuoleihin, valaisimiin jne. Aalto itse korosti näiden sisustusesineiden suunnittelun olleen aina alisteista arkkitehtuurille. Aalto-maljakon kolmas nimi onkin Savoy-maljakko, koska Aallot suunnittelivat vuonna 1937 avatun ravintola Savoyn sisustuksen, johon vaasi kiinteästi kuului. Katajanokalle vuonna 1962 valmistunut Enso Gutzeitin valkoinen kuutiomainen pääkonttori on yksi Aallon kiistellyimpiä rakennuksia. Aivan pääkonttorin läheisyydessä sijaitsee noin sata vuotta aiemmin valmistunut Uspenskin katedraali ja muita vanhoja rakennuksia, joten modernia kuutiota on helppo pitää paikkaan sopimattomana ja jopa rumana. Arkkitehtuurin tuntijat tapaavat vastata tähän kritiikkiin niin, että siinä ”Aallon modernismi käy dialogia Uspenskin katedraalin kanssa”. Miten talot käyvät dialogia? Millaista on arkkitehtuurin kieli? Nyt pitää pyytää arkkitehtiä ja Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukalaa vastaamaan. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Kumpula.

59:19 Audio: Murhamiesten markkinoilta Talvivaaraan
Etnoilta

Murhamiesten markkinoilta Talvivaaraan

1. Fanfare Ciocarlia: Summertime (Romania 2004/2016) / 20 (Asphalt Tango) 2. Jaakko Laitinen & Väärä Raha feat. Asa Masa: Murhamiesten markkinoilla (Suomi 2010/2016) / Various: Rock Gitano presents Pandemonium Gitano (Jasha! Records) 3. Haris Pilton & Gipsy Sound System: Gitanos (Sveitsi 2013) / Various: Rock Gitano presents Pandemonium Gitano (Jasha! Records) 4. Kumpania Algazarra: Pudim (Portugali 2013) / Various: Rock Gitano presents Pandemonium Gitano (Jasha! Records) 5. Kerjääjät: Älytöntä suunnittelua (Suomi 2016) / Älytöntä suunnittelua (Kerjääjät) 6. The Special A.K.A.: Racist Friend (UK 1984) / The Specials Singles (2 Tone) 7. Ismaila Sané: Diana Kati (Senegal 1999) / Ñamandu (Azel Producciones) 8. Akasia Orkesteri: Talvivaara (Suomi 2013) / Eri esitt.: Puhtaiden vesien puolesta (Kulttuuriosuuskunta Elonkirjo) 9. King Sunny Adé And His African Beats: Ja Funmi (Nigeria 1982) / Juju Music (Island) 10. Fela Kuti: Highlife Time (Nigeria 1968) / Koola Lobitos – The 69’ Los Angeles Sessions (Kalakuta Sunrise) 11. Oumou Sangare: Ah Ndiya (Mali 1990) / Moussolou (World Circuit) 12. Antti Paalanen: Meluta (We wanna make some noise) (Suomi 2014) / Meluta (Rockadillo) 13. Karuna: Dusch (Suomi 2016) / Tuulispää (Kuu Records)

1:25:55 Audio: Konserttilavalla Madam Beheux (Itävalta), Kapela Maliszow (Puola) ja Zakir Hussain (Intia)
Etnoilta

Konserttilavalla Madam Beheux (Itävalta), Kapela Maliszow (Puola) ja Zakir Hussain (Intia)

Madame Baheux on viiden naisen yhtye Wienistä Itävallasta. Muusikot ovat päätyneet Wieniin eri suunnilta; laulaja ja alttoviulunsoittaja Jelena Popržan Serbiasta, kitaristi-laulaja Ljubinka Jokić Bosniasta, perkussionisti-rumpali Maria Petrova Bulgariasta ja kontrabasisti Lina Neuner sekä sellisti Dee Linde Itävallan maaseudulta. Yhtye voitti 2014 Itävallan maailmanmusiikkipalkinnon ja heidän debyyttialbuminsa kohosi myös maailmanmusiikkilistalla parhaan kahdenkymmenen joukkoon. Yhtyeen ohjelmistossa on kansanmusiikkia heidän omista kotimaistaan, mutta myös omia sävellyksiä, sekä esimerkiksi Kurt Weilia ja Ewan MacCollin kappaleita. Yhtyeen muusikot ovat: Jelena Popržan, laulu, alttoviulu Ljubinka Jokić, kitarat, laulu Maria Petrova, perkussiot/rummut, laulu Lina Neuner, kontrabasso, laulu Dee Linde, sello, laulu 1. Ne si go (Trad./Jelena Popržan, Ljubinka Jokić) 2. Moving on (Ewan MacColl) 3. Dimitrije, sine Mitre (Trad./Jelena Popržan, Ljubinka Jokić) 4. Balkanski Chochek (Aleksandar Sisic, sanat trad.) 5. Bantasko kolo (Trad./Jelena Popržan) 6. Seerauber Jenny (Kurt Weill / Bertolt Brecht) Isäntämaa Puolalta oli festivaalilla useita yhtyeitä ja niistä ehkä vanhinta traditiota edusti perheyhtye Kapela Maliszow. Perhe tulee Beskid-vuoriston alueelta. Heidän musiikkinsa on hyvin perinteistä alueen vanhaa musiikkia, mutta se sisältää runsaasti myös improvisoimista ja soiton iloa – kuten myös silloin ennen. Perhe soittaa soittimilla, jotka ovat kulkeneet suvussa. Myös uusia soittimia syntyy näissä käsissä - Jan Malisz on myös soitinrakentaja. Jan Malisz: viulu, basso, kampiliira, sekä haitari ja laulu Zuzanna Malisz: basso, rumpu ja laulu Kacper Malisz: viulu, basso ja avainviulu. 1. Na piecu lorol (Trad.) 2. Haciok (Trad.) 3. Zielona Lipka (Trad.) 4. Mazurek Niepojety (Trad. sov. Kacper Malisz) 5. Chmiel (Trad.) Zakir Hussain on tablavirtuoosi ja legenda maailman musiikin kentällä. Hän on kuuluisasta musiikkisuvusta ja sai koulutuksensa isältään Ustad Alla Rakhalta. 19-vuotiaana Hussain esiintyi ensimmäisen kerran Amerikassa Ravi Shankarin rinnalla. Sen jälkeen hänen pitkälle uralleen mahtuu menestyslevytyksiä ja yhteistyötä erilaisten, myös länsimaalaisten muusikkojen kanssa. Jan Garbarekistä George Harrisoniin. Rakesh Chaurasia on Hariprasad Chaurasian veljenpoika ja tämän lahjakkaimpia oppilaita. Hän soittaa bansouri-huilua, etelä-aasiassa tyypillistä bambuhuilua. 1. Raga Jog, 1. osa

36:48 Audio: Vapaassa tilassa
Faunin iltapäivä

Vapaassa tilassa

d'Indy: Lied (Lawrence Power, alttoviulu, ja BBC:n Walesin kansallisork./Thierry Fischer). Puccini: Laurettan aaria oopp. Gianni Schicchi (Anna Netrebko, sopraano, ja Mahler-kamariork./Claudio Abbado). Mendelssohn: Canzonetta jousikvartetosta nro 1 Es-duuri (Emerson-kvartetti). Schubert: Mondenschein (Karl Dent, tenori, ja Robert Shaw Chamber Singers/Robert Shaw). Palmgren: Sarastus Kolmikohtauksisesta nokturnista (Risto Lauriala, piano). Fauré: Spleen (Patricia Petibon, sopraano, ja Susan Manoff, piano). Litolff: Scherzo teoksesta Concerto symphonique nro 4 d-molli (Yuja Wang, piano, ja San Franciscon SO/Michael Tilson Thomas). Alakotila: Vapaassa tilassa (Timo Alakotila, piano, Johanna Juhola, harmonikka, ja Jouni Järvelä, sopraanosaksofoni).

49:28 Audio: Tallarin taipaleelle on kertynyt tuhansia keikkoja
Kultakuume

Tallarin taipaleelle on kertynyt tuhansia keikkoja

Tallarin tuhannet keikat, Bjuströmin tuhannet tanssit ja musiikkielokuvan tonnit. Tallari on Suomen ensimmäinen ja ainoa valtionapua nauttiva kansanmusiikin ammattilaisyhtye. Kolmikymppisiään juhlivan Tallarin kotipaikka on pelimannipitäjä Kaustinen. Yhtye soittaa pitkin poikin Suomenmaata ja maailmaa, kouluttaa ja levyttää. Kolmen vuosikymmenen varrella yhtye on soittanut Ylen kantanauhoille puolen tuhatta äänitettä. Tiistain Kultakuumeen vieraina ovat yhtyeen taiteellinen johtaja Ritva Talvitie sekä Ylen pitkäaikainen kansanmusiikkitoimittaja ja tuottaja Sirkka Halonen. Marco Bjurström perustaa säätiön tukemaan tanssia ja musiikkiteatteria. 50 vuotta täyttävä Marco Bjurström ei halua lahjoja, vaan toivoo että lahjarahat sijoitetaan hänen perustamaansa säätiöön. Säätiö tulee tukemaan tanssia ja musiikkiteatteria. Perustamisgaala on tiistaina Helsingin Kulttuuritalolla. Musiikki taipuu tarinoiksi. Suomalainen musiikkielokuva saa ja ansaitsee tukensa. Musiikin edistämissäätiö MES jakaa vuosittain tukea suomalaisille musiikkivideoille. Viime vuosina on tuettu yhä enemmän myös musiikkielokuvia ja -ohjelmia. Seitsemälle tulevalle suomalaiselle musiikkielokuvalle myönnetään tiistaina yhteensä 200 000 €. Kultakuume esittelee uusia hankkeita, joiden keskiössä ovat paitsi suomalainen musiikki ka sen tekijät, myös musiikkiin liittyvät tarinat. Kultakuumeen juontaa Kai Ristola.

45:36 Audio: Historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa
Tiedeykkönen

Historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa

Millainen rooli historialla voi olla konfliktien ratkaisemisessa? Voiko juutalaisille ja palestiinalaisille kirjoittaa yhteistä historiaa? Millaisia selityksiä Venäjän nykyiselle uhmakkuudelle löytyy historiasta? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin toukokuussa Helsingissä pidetyssä Historioitsijat ilman rajoja -järjestön konferenssissa, jonka teemana oli historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa. Haastateltavina Irlannin entinen ulkoministeri Eamon Gilmore, tutkijatohtori Suvi Kansikas, professori Hannu Juusola ja professori Jussi Hanhimäki. Toimittajana Harri Alanne. Kuva: EPA/Alaa Badarneh

53:16 Audio: Mikä neuvoksi kun oppilaat häiriköivät ja opettajat uupuvat?
Sari Valto

Mikä neuvoksi kun oppilaat häiriköivät ja opettajat uupuvat?

OAJ:n työolobarometrin mukaan opettajat kokevat oppilaiden taholta aiempaa enemmän kiusaamista ja epäasiallista kohtelua ja sen myötä opettajien työhyvinvointi on parin viime vuoden aikana laskenut. Jos ennen vanhaan oppilas niskuroi tunnilla, hän joutui nurkkaan tai lensi ulos luokasta. Mitä opettaja voi nykyään tehdä huonosti käyttäytyvälle oppilaalle? Onko koulun järjestyshäiriöiden syynä huonosti käyttäytyvät lapset vai opettajien heikot ihmissuhdetaidot? Miten kouluihin saataisiin työrauha? .Aiheesta keskustelevat nyt Sari Valton kanssa kolmasluokkalaisten opettaja Kati Laivuori Espoon Kirkkojärven koulusta sekä yhteisöpedagogi Jari Koponen.

56:20 Audio: Pateettista kuohuntaa
Klassikkoparatiisi

Pateettista kuohuntaa

Hector Berliozin Kesäyöt-laulusarja on romanttinen kertomus rakkauden syttymisestä, rakastetun kuolemasta ja uuden ihastuksen löytymisestä. Berlioz oli aikanaan väärinymmärretty, mutta hänen tunnetuin teoksena, Fantastien sinfonia, mullisti sinfonian muodon, musiikillisen tarinankerronnan ja sointiväreillä maalailun. Eva Tigerstedt avaa polkuja musiikkiin. (Uusinta) Ohjelman musiikit: Otteita Berliozin Fantastisesta sinfoniasta (Berliinin filharmonikot, joht Simon Rattle). Hector Berlioz: Les Nuits d’été, Kesäyöt I Villanelle I Le spectre de la rose (Ruusun kuvajainen) III Sur les lagunes (Laguuneilla) IV Absences (Erossa) V Au cimitière (Kalmistossa) VI L’île inconnue (Tuntematon saari) (Susan Graham, mezzosopraano, ja Covent Garden – oopperan orkesteri/John Nelson).

53:00 Audio: Katseen kosketus
Muistojen bulevardi

Katseen kosketus

Ivanovici: The Anniversary song (Woody Herman). Kansansävelmä: Niin aikaisin (= Var det du) (Anki). Romberg: Softly, as in a morning sunrise (Vince Guaraldi). Belasco: Blow wind blow (D Lime). Cummoe: En écoutant la pluie (Sylvie Vartan). Vandyke: Bee bom (Sammy Davis Jr.). Blackwell - Cooley: 39 de fievre (=Fever) (Caterina Valente). Loesser: Soutuvenheellä Kiinaan (Synnöve Rehnfors). Kansanlaulu: Uskudar'a gider iken (Pink Martini). Kopisto: Katseen kosketus (Timo Tervo). Garner: Misty (Billy Eckstine). Kansanlaulu, Englanti: Lilja, ruusu ja kirsikkapuu (Fantastic Four). Louiguy: Cerisier rose et pommier blanc (Onni Gideon). Waits: Tom Traubert's blues (Tom Waits).

Kuunnelluimmat 24h

51:07 Video: Ykkösaamu: Nato-jäsenhakemus ja kansan ääni

Ykkösaamu: Nato-jäsenhakemus ja kansan ääni

Sotilasliitto Nato - mahdollinen hakuprosessi ja kansanäänestys, studiossa entinen suurlähettiläs Rene Nyberg ja tietokirjailija Risto Uimonen. - Miten merien muoviroskasta eroon, haastattelussa meriasiantuntija Vanessa Ryan WWF:stä. - Rajavartiolaitoksen Merikarhu partioi Välimerellä, vieraana perämies, kapteeniluutanantti Mika Uitti. - Kolumni Esko-Juhani Tennilä. Ykkösaamun toimittaa Sakari Kilpelä.

53:24 Video: Sari Valto: Mikä neuvoksi kun oppilaat häiriköivät ja opettajat uupuvat?

Sari Valto: Mikä neuvoksi kun oppilaat häiriköivät ja opettajat uupuvat?

OAJ:n työolobarometrin mukaan opettajat kokevat oppilaiden taholta aiempaa enemmän kiusaamista ja epäasiallista kohtelua ja sen myötä opettajien työhyvinvointi on parin viime vuoden aikana laskenut. Jos ennen vanhaan oppilas niskuroi tunnilla, hän joutui nurkkaan tai lensi ulos luokasta. Mitä opettaja voi nykyään tehdä huonosti käyttäytyvälle oppilaalle? Onko koulun järjestyshäiriöiden syynä huonosti käyttäytyvät lapset vai opettajien heikot ihmissuhdetaidot? Miten kouluihin saataisiin työrauha? .Aiheesta keskustelevat nyt Sari Valton kanssa kolmasluokkalaisten opettaja Kati Laivuori Espoon Kirkkojärven koulusta sekä yhteisöpedagogi Jari Koponen.

45:43 Video: Tiedeykkönen: Historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa

Tiedeykkönen: Historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa

Millainen rooli historialla voi olla konfliktien ratkaisemisessa? Voiko juutalaisille ja palestiinalaisille kirjoittaa yhteistä historiaa? Millaisia selityksiä Venäjän nykyiselle uhmakkuudelle löytyy historiasta? Näitä ja monia muita kysymyksiä pohdittiin toukokuussa Helsingissä pidetyssä Historioitsijat ilman rajoja -järjestön konferenssissa, jonka teemana oli historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa. Haastateltavina Irlannin entinen ulkoministeri Eamon Gilmore, tutkijatohtori Suvi Kansikas, professori Hannu Juusola ja professori Jussi Hanhimäki. Toimittajana Harri Alanne. Kuva: EPA/Alaa Badarneh

53:12 Video: Roman Schatzin Maamme-kirja: Kesäloman lyhyt historia

Roman Schatzin Maamme-kirja: Kesäloman lyhyt historia

Kohta koittaa taas aika kun Suomi menee kiinni ja kansalaiset rientävät kilvan kesälomille. Mutta millainen on suomalainen kesäloma? Millaiset ovat sen historialliset juuret? Ja onko tulevaisuuden suomalaisilla enää varaa viiden-kuuden viikon lomaan kun kilpailukykyä pitäisi nostaa ja kestävyysvajetta pitäisi korjata? Millaisia muutospaineita kesälomaa kohtaan on olemassa? Roman Schatzin vieraina ovat historiantutkija Tapio Bergholm ja kuluttajaekonomian professori Visa Heinonen.

Muualla Yle.fi:ssä