RADIOSSA NYT:
Seuraava ohjelma:

Radioateljeen kevät 2016

Tuomas Norvion, Harri Huhtamäen ja Tapani Rinteen Oikkuja mielenmaisemassa -äänimaisemamusiikkiteos kuullaan maaliskuussa
Tuomas Norvion, Harri Huhtamäen ja Tapani Rinteen Oikkuja mielenmaisemassa -äänimaisemamusiikkiteos kuullaan maaliskuussa Kuva: Radioateljee

"Oikealla rajauksella suurimmastakin nerosta saadaan näkyville hölmö." Helmikuussa Matti Ripatti paneutuu Leonardo da Vincin työpäiväkirjojen osastoon Bestiario, kokoelmaan, jossa on tietosanakirjatyyliin kompakteja kuvauksia eläimistä ja niiden tavoista. Toukokuuussa australialais-ranskalainen featuren tekijä Kaye Mortley hahmottelee Vincent van Goghin elämästä ne 444 päivää, jotka taiteilija eli Arlesissa. Siinä kaksi poimintaa Radioateljeen kevään 17 ohjelmasta.

Radioateljee Yle Radio 1:ssä perjantaisin klo 22.05 - 23.05. 
Kuukauden ensimmäisenä perjantaina tällä lähetyspaikalla Ääniversumi.

Kuuntele Radioateljeen ohjelmia Yle Areenasta

 

Tammikuu

 

Pe 1.1. Ääniversumi

 

Pe 8.1. Harri Huhtamäki: Kuviteltu Cordoba
- vallan gongorismia

Voiko unohtaa unohtamalla. Ajatus pelottaa. Luottavaiset lupauksemme sopimuksemme ja valamme muuttuvat vain muistoiksi. Päivällä ei ole kahta aamua. Hajaantuvat huokaukset kaupungin kujilla, linnan sokkeloissa. Sade, liejun tuoksu sotien tantereilla. Ei enää lähtijöitä, ei tulijoita. Pelon kaiku historian horisontissa, vuosisadasta toiseen. Unohdimme välillä, miten putin räjähtää stalinin tajunnaksi, kertautuen ja kertautuen, pohjoinen korea leiriksi, miten markkinoiden voima julistaa maailman pyhäksi, itsensä kaikkivaltiaaksi,miten meklareista tulee apostoleja, unohdimme välillä. Linnan herra, mauri ja sefardi istuvat kirkkaassa kuunvalossa, he haluaisivat kuunnella meren puhetta, mutta niin kaukana, niin etäällä, Kuviteltu Cordoba.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Harri Huhtamäki. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne, Harri Huhtamäki ja Hanna Huhtamäki. Kertojat: Minna Haapkylä ja Antti Reini. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki. (2014)

 

Pe 15.1. Eija Pulkkinen - Hanna Huhtamäki: Aika tavata kuolleita
- kuvauksia rituaaleista

Monissa kulttuureissa hautajaisiin liittyy omaisen sielun lähettäminen tuonpuoleiseen, jonne se on saatettava monin rituaalein. Pelkona on, että muutoin se saattaa jäädä maan päälle kummittelemaan. Meksikon Tarahumara-intiaanien hautajaispuhe päättyykin sanoihin: "Mene rauhassa sielu. Älä koskaan palaa meitä häiritsemään". Kun Tzotzil-intiaani kuolee, arkkuun laitetaan kulho, jossa on keitetty kananpää ja maissitortilla. Kanan uskotaan voivan parhaiten johdattaa sielu taivaaseen ja tortillat ovat palkaksi mustalle koiralle, joka kuljettaa sielun joen yli. Sielun matkaeväänä on kipollinen vettä ja tortilloita. Arkkuun laitetaan myös kolme rahapussia, joista kaksi kätketään ruumiin alle siltä varalta, että taivaassa olevat sielut yrittävät siepata rahat.

Panamaan kuuluvilla San Blasin saarilla asuvan Cuna-intiaanin hautaan laitetaan vainajan tärkeimmät tavarat, rahaa, ruokaa ja kahvia, jotta taivaaseen saavuttuaan hän voi järjestää juhlat sukulaisille ja ystäville. Matkaan laitetaan lahjoja myös niille läheisille, jotka ovat kuolleet aiemmin. Hautajaisten lopuksi suvun vanhin sytyttää ruukussa olevan kookosöljyn viestiksi taivaaseen, että omainen on tulossa. Valoa tarvitaan, etteivät pimeässä vaanivat pahat henget eivät saa ryöstetyksi matkalla olevan sielua.

Käsikirjoitus: Eija Pulkkinen. Ohjaus: Hanna Huhtamäki. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Kertojat: Joonas Nordman ja Eero Saarinen. Äänimaisemamusiikki: Hanna Huhtamäki ja Tapani Rinne. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 22.1. Marjut Virsu: Sydän
- pitää meidät hengissä

Niin kauan kuin sydän toimii moitteetta, me emme kiinnitä siihen huomiota. Kun sydämen toiminta häiriytyy, seuraukset voivat olla vakavat. Tilastojen mukaan sydäntaudit ovat vielä tänäkin päivänä suomalaisten yleisimpiä kuolinsyitä. Joka päivä moni suomalainen kuolee tai vammautuu infarktin takia.

Ohjelma on sydänsairaan ihmisen tarina. Noin 50-vuotias nainen kuvaa tapahtumien kulkua sekä ennen ohitusleikkausta että sen jälkeen. Leikkaus Meilahdessa onnistui ja hoito oli hyvää.

Naisen sydän oli tutkittu neljä vuotta ennen leikkausta. Sydän todettiin terveeksi. Hoitojakson aikana kuitenkin selvisi, että sydäntutkimukset oli tulkittu virheellisesti. Tämä johti siihen, että sydänperäiset oireet pahenivat eikä niiden syytä löydetty. Ohjelman pääpaino on niissä ajatuksissa ja tunteissa, joita tapahtunut on herättänyt.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marjut Virsu. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Kertojina: Minna Haapkylä, Eero Saarinen ja Timo Välisaari. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 29.1. Marjut Helminen: Nousu vuorelle
- runoilija Marina Tsvetajevan Praha

Venäläinen runoilija Marina Tsvetajeva loi runoteoksensa ’Runoelma vuoresta’ ja ’Runoelma lopusta’ Prahassa vuosina 1923-24. Tapahtumien ympäristönä on Vltava-joen länsipuolella kohoava Petrosenin kukkula, joka kasvaa runoilijan teksteissä uhkaavaksi ja kesyttämättömäksi rakastavaisia kiinni pitäväksi ja heidän kohtaloitaan ohjaavaksi voimaksi.

Kun suomalainen kääntäjä ja kirjailija Marja-Leena Mikkola viimeisteli keväällä 2015 Tsvetajevan runokokoelmaa, hän matkusti Prahaan etsimään runoilijan kulkemia reittejä ja aistimaan näkymiä, jotka olivat todistaneet Tsvetajevan kokemuksia vuonna 1924. Tämän matkan myötä Marjut Helminen on rakentanut  ohjelman, jossa yhdistyvät Tsvetajevan runouden maisemat ja hänen jylhä, avantgardistinen runoutensa ja kääntäjän pohdinta runouden ja erityisesti Tsvetajevan lyriikan kääntämisestä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Marjut Helminen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Kertojat: Elsa Saisio ja Timo Välisaari. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Helmikuu

 

Pe 5.2. Ääniversumi

 

Pe 12.2. Vilja-Tuulia Huotarinen - Hanna Huhtamäki: Kun maisema muuttuu
- Islanti

Matka Islantiin, Ultima Thuleen, mielen tuliperäiselle alueelle. Saarella kasvaneet tietävät, että meren yli on mentävä ja sillä sipuli, mitään uutta ei synny ellei muutokselle asetu alttiiksi. Islanti on värikäs ihmisen sisäisiin kerroksiin avautuva kraatteri, yhtä aikaa nuori ja vanha. Kun ihmeet ovat jokapäiväisiä - maan alta purskuaa tulta ja kallion laelta valuu solkenaan vettä - ei auta muu kuin heittäytyä ihmeille alttiiksi. Islantilainen sana, móðir, toistuu unessa sitkeästi niin monta kertaa, että sanan arvoitusta täytyy lähteä selvittämään.

Nyt Reykjavík näyttäytyy joka suuntaan aukeavana havaintojen näyttämönä, jonka jokainen kadunkulma alkaa puhua runojen kertojalle. Runojen matkassa kuljetaan viikon verran ja tutustutaan niin reykjavikilaiseen hautausmaahan kuin kirjatanssiaisiin. Eikä Islanti olisi Islanti, ellei Björk pyörähtäisi tekemässä taikojaan ja musta huumori kukkisi sitkeästi kovimmassakin pohjoistuulessa. Sanan arvoitus ratkeaa, ja rakkaus osoittaa suunnan kuin viikinkien käyttämä aurinkokivi, muinainen navigointiväline.

Käsikirjoitus: Vilja-Tuulia Huotarinen. Ohjaus: Hanna Huhtamäki, joka on myös tehnyt äänimaisemamusiikin yhdessä Tapani Rinteen kanssa. Kertoja: Elsa Saisio. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 19.2. Matti Ripatti: Leonardo ja harjalintu
- da Vincin salaiset kansiot

Oikealla rajauksella suurimmastakin nerosta saadaan näkyville hölmö. Myös Leonardo da Vincistä. Leonardon Työpäiväkirjat näyttävät renessanssineron henkisen kokovartalokuvan: taiteessaan ikuisen, mutta todellisuuskäsityksissään aikansa lapsen.

Työpäiväkirjoihin hän näyttää kirjanneen jokseenkin kaiken, mitä päässä milloinkin liikahteli. Leonardon uteliaisuus oli yhtä kyltymätöntä kuin hänen halunsa selittää, tutkia ja pohdiskella. Muistiinpanot ovat kuin postmodernismin sääntökirjasta: fiktiota ja faktaa suloisesti sekaisin, käsittämättömän moninaisista aiheista, vertauskuvallisista eläintarinoista ja vitseistä taideteosten ja tieteellisten kokeiden ja mekaanisten laitteiden suunnitteluun ja eri lähteistä kerätyn tiedon pohdiskeluun. Leonardolla oli niin pätevä tieto esimerkiksi ihmisen anatomiasta ja luonnonlakien toiminnasta kuin hänen aikanaan oli mahdollista, mutta eläinkunta oli vieraampi alue. Silti työpäiväkirjoista löytyy myös osasto nimeltä Bestiario - kokoelma tietosanakirjatyyliin kompakteja kuvauksia eläimistä ja niiden tavoista. Tämä ohjelma pohjautuu siihen.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Matti Ripatti. Kertojat: Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 26.2. Ville-Juhani Sutinen - Harri Huhtamäki: Pääsykoe
- entä jos? 14. huhtikuuta 1945
 

Pääsykoe on mielensisäinen kertomus syyllisyydestä ja syyttömyydestä sekä ihmisen voimattomuudesta hänen elämänsä sivutessa jotain suurta ja vaikeasti käsitettävää. Epäonnistunut kuvataiteilija Rudolf Bacher istuu raunioituneessa wieniläisessä kapakassa toisen maailmansodan lopulla, kaipaa mennyttä Eurooppaa, eikä osaa ennen kuolemaansa ajatella kuin yhtä asiaa: olisiko sotaa ja sen tuhoja koskaan tullut, jos hän olisi vuosikymmeniä aiemmin päästänyt nuoren amatöörimaalarin nimeltä Adolf Hitler sisään Wienin taideakatemiaan?

Bacherin monologi on vakava ja naurettava, totinen ja typerä yhden sielun oikeudenkäynti itseään vastaan. Se kasvaa kuvaukseksi ihmisen vastuusta ja velvollisuudesta sekä vaikeudesta hahmottaa pahuuden muodostumista ympärillään. Lopulta jokainen paljastuu silminnäkijäksi. Ja syylliseksi.

Käsikirjoitus: Ville-Juhani Sutinen. Ohjaus: Harri Huhtamäki. Kertojat: Elsa Saisio, Eero Saarinen ja Antti Reini. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Äänimaisemamusiikki: Tapani Rinne ja Harri Huhtamäki, joka on myös tuottaja.

 

Maaliskuu

 

Pe 4.3. Ääniversumi

11.3. Harri Huhtamäki - Tuomas Norvio - Tapani Rinne: Oikkuja
 - mielenmaisemissa, osa 1

”Aloittaessamme vuonna 2010 kutsuimme musiikkiamme äänimaisemamusiikiksi, -  jos joku sattui kysymään. Mutta vähitellen strukturoidut improvisaatiot alkoivat tuntua ja kuulostaa enemmän mielenmaisemamusiikilta. Toisaalta äänimaisema ja mielen maisema ovat aina dialogisessa ja dialektisessä suhteessa toisiinsa.

Käytämme kilokaupalla digitaalisia efektilaitteita kaikissa instrumenteissa - miksi?

Ne luovat toisenlaisia mahdollisuuksia mielenmaisemille, ne ovat osa ihmisen muistia. Ja muistin kautta voidaan kysyä olennainen, aina vastausta vaativa kysymys: kuka tai mikä minä olen? Tekniikka - laajassa merkityksessä - on olennainen osa ihmisen muistia, identiteettiä, mielenmaisemaa.

Äänimaisemamme - mielenmaisemamme - estetiikka on luonnollisesti oma valintamme, mutta se on myös est-eettistä. Edeltääkö kauneus etiikkaa? Joku kysyi sitä jo kauan ennen meitä.” Näin kertoivat Radioateljeen 35-vuotisjuhlaohjelman tekijät Harri Huhtamäki, Tuomas Norvio ja Tapani Rinne, kun he julkaisivat Mindscape music LP:nsä helmikuussa 2014. Radioateljeen Oikkuja sisältää seuraavat teokset: Caprichos, Puhos, Buzzard, Istanbul, Poem.

Tekninen toteutus: Tuomas Norvio. Muusikot: Tapani Rinne, Tuomas Norvio ja Harri Huhtamäki, joka on myös tuottaja. (2014)

 

Pe 18.3. Harri Huhtamäki - Tuomas Norvio - Tapani Rinne: Oikkuja
- Mielenmaisemissa, osa 2

Oikkuja-teoksen toisessa osassa kuullaan tekijöiden äänimaisemamusiikkia. Kappaleet ovat: Fusion, Cellar, Stavanger, On The Boat, Bachianas, Ambient Birds, Loon, Simon muistolle, Blank.
Tekninen toteutus: Tuomas Norvio. Muusikot: Tapani Rinne, Tuomas Norvio ja Harri Huhtamäki, joka on myös tuottaja. (2014)

 

Pe 25.3. Harri Huhtamäki - Paroni Paakkunainen: Pääsiäinen
- lohdutusta korvalle ja sielulle

Oman kulttuurihistoriamme kannalta pääsiäinen kantaa mukanaan monia merkityksiä, jotka yhä ovat tärkeitä - ei yksinomaan uskonnon kannalta, vaan myös filosofisesti ja eettisesti - jopa kulttuuriantropologisesti. Kuoleman ja elämän, lunastuksen ja vaihdon kiertokulut ankkuroituvat pääsiäiseen monin eri kerroksin.

Radioateljeen Pääsiäinen tulkitsee näitä tärkeitä kysymyksiä tuttujen suomalaisten runoilijoiden, Uuno Kailaan ja Eino Leinon avulla. Muita kulttuurillisia merkityksiä ohjelmaan tuovat vanhat virsikoraalit 1800-luvulta, jotka on sovitettu afrikkalaisilla musiikkimausteilla.

Ohjelman ovat toteuttaneet: Harri Huhtamäki, Paroni Paakkunainen ja ateljee-orkesteri, Pekka Lappi, kertojina Tiia Louste ja Tom Wentzel. Tuottaja: Harri Huhtamäki. (1995)

 

Huhtikuu

 

Pe 1.4. Ääniversumi

 

Pe 8.4. Hanna Huhtamäki: Yö puhuu päivällä
- moniääninen monologi

Mikä on nuoren mielen maisema tänään? Horisontti? Mikä on sosiaalisuuden, yhteisöllisyyden tai yksilöllisyyden rooli? Raha? Ahneus? Rakkaus? - Kysymyksiä? - Kysymyksiä?

Ohjelman tekijä on kerännyt erilaisia kertomuksia kotimaasta, Italiasta ja Ranskasta sekä  muokannut niistä ateljee-ohjelman, jossa kaikki on totta ja fiktiota mielen kuvina. Kertoja on tavallaan yksi, mutta ei subjekti kaikkitietävänä kertojana, vaan subjektien joukko, joka voi vaihtaa perspektiiviä ja kielen tasoja milloin tahansa.

Käsikirjoitus, ohjaus ja musiikki: Hanna Huhtamäki. Kertoja: Helka-Maria Kinnunen. Äänisuunnittelija: Jim McKee. Tuottaja: Pekka Kyrö.  (2010)

 

Pe 15.4. Tapio Tamminen: Viattomuuden variaatioita - levottomat jalat
- ja Vituksen muunnelmat

Lebensreform-liikkeessä unelmoitiin paremmasta maailmasta: paluusta yksinkertaiseen elämään, luonnon viattomuuteen. Saksa nousi elämäntapaliikkeen keskiöön 1900-luvun alussa. Vähän myöhemmin liike siirtyi Yhdysvaltoihin. Lopulta sen sanoma kiteytyi eden ahbezin lauluun Nature Boy, miehen joka kirjoitti nimensä pienillä alkukirjaimilla. Pari vuosikymmentä myöhemmin vastakulttuuri alkoi muuttua valtakulttuuriksi.

Lebensreform-liike nostatti nuoret tien päälle. Yhteiskunnan syvä kriisi heijastui levottomina jalkoina, kriisi kehollistettiin. Uuden ajan taitteessa oli koettu vastaavaa, kun pyhän Vituksen tanssimania oli villinnyt Keski-Eurooppaa. Kulttuurin kriisi nostatti myös Lebensreformin perilliset 1960- ja 1970-luvuilla tien päälle. Monet etsivät  totuutta idästä.

Käsikirjoitus ja ohjaus: Tapio Tamminen. Kertojat: Elsa Saisio, Aki Raiskio ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 22.4. Pertti Seppälä: Dai Wangshu
- kiinalainen runoilija

Dai Wangshu (1905 - 1950) on yksi merkittävimmistä Kiinan tasavallan (1911 - 1949) ajan kiinalaisista runoilijoista. Hän sai voimakkaita vaikutteita runoihinsa modernista ranskalaisesta runoudesta, mm. Paul Valeryltä. Dai opiskeli ranskan kieltä ja kirjallisuutta Ranskassa vuosina 1932 - 1935. Hän myös kiinansi huomattavan määrän ranskankielistä kirjallisuutta, kuten Baudelairen Pahan kukkia. Dai kiinansi myös Lorcaa suoraan espanjan kielestä, samoin Majakovskia venäjästä.

Dai Wangshu eli levottomina aikoina: sotia ja vallankumouksia. Kontrastina tälle raakuudelle hän kirjoitti idealistisia ja kauneutta palvovia romanttisia runoja. Hän toimi työkseen lehtimiehenä Hongkongissa Kiina-Japani -sodan vuosina 1937 - 1945. Dai Wangshun hienovireiset runot ovat kiinalaisten keskuudessa edelleen arvossaan ja suosittuja.

Käsikirjoitus, suomennokset kiinan kielestä ja ohjaus: Pertti Seppälä. Kertojat: Antti Reini, Elsa Saiso ja Timo Välisaari. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja Harri Huhtamäki.

 

Pe 29.4. Juha Seppälä – Harri Huhtamäki: Herra Schmidtin seikkailut
- matka maailman auringonlaskuun

Ohjelma on kertomus idän ja lännen, menneen ja nykyisen, toden ja kuvitellun rajalta. Se on kuvaus loistonsa päivien ”Kannas Cityn” huvilayhdyskunnan elämänkuhinasta, 1900-luvun alkuvuosikymmenten poliittisista ristiriidoista ja toisaalta nykymaailman peilitalojen heijastamista irvokkaista naamanilmeistä. Tarina on samalla matka vanhasta maailmasta globalisaation sekasortoon ja Euroopan kukoistuksen päivistä materialisoituneen maailman auringonlaskuun.

Kertojana on salaperäinen herra Schmidt, joka sukkuloi ajassa ja tilassa, historiassa ja nykyhetkessä Münchhausenin suvereeniudella, ET:n vakavuudella ja ruhtinas Myshkinin intohimolla. Hän tietää kaikesta paljon, rientää Viipurin katuja salkku kainalossaan tai päästelee Kannaksen teitä aluksi mustalla Olympiallaan, sitten Renault Grey -värisellä Harley-Davidsonillaan ja lopulta Detroitissa valmistetulla Hupmobilellaan. Kuka ja mikä herra Schmidt on? Puliveivari, globaalin innovaatiotalouden ja luovan tuhon airut? Sankari vai konna? Huijari? Anarkisti? Seikkailija? Vai vain yksi meistä, kaltaisistamme?

Herra Schmidtin seikkailut on myös inhimillinen kertomus yhden ihmisen toiminnasta, ongelmista, virheistä ja erehdyksistä. Elämän epätäydellisyydestä. Ne ovat myös markkinarakoja. Niistä alkaa draama, toiminta. Herra Schmidtin seikkailut on rinnakkaisteos Juha Seppälän vuonna 2012 ilmestyneelle romaanille Mr Smith.

Käsikirjoitus: Juha Seppälä. Ohjaus ja musiikki: Harri Huhtamäki. Kertojina: Minna Haapkylä ja Eero Saarinen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki. (2012)

 

Toukokuu

 

Pe 6.5. Ääniversumi

 

Pe 13.5. Kaye Mortley - Hanna Huhtamäki: Lola
- ja punaiset ajorattaat Votiv-kirkon luona

Lola Carr syntyi Wienissä 1915. Hänen äitinsä ja isänsä olivat Sonia ja Abraham Fuchs. Isä oli jiddishinkielinen kirjailija.1938 Lola pidätettiin ja vangittiin, ja hän pakeni Lontooseen. 1943 Hän avioitui Maurice Carrin kanssa, joka oli kirjailija Esther Kreimanin poika. Esther Kreitman oli puolestaan Isaac Bashevits Singerin sisko. Tytär Hazel syntyy 1943. Lola muutti Pariisiin, sitten Jerusalemiin, Tel Aviviin ja takaisin Pariisiin, jossa kuoli 2009. Häneltä jäi jälkeen satoja ekspressionistisia maalauksia.

Tämä on Lola Carrin os. Fuchsin tarina. Mutta voiko elämä kertoa tarinan? Voivatko kuvat kertoa elämän? Voivatko äänet kuvia? Ehkä eivät… miettii tekijä Kaye Mortley.

Lola oli kuvataitelija, muttei kuuluisa eikä edes tunnettu, koska esitteli teoksiaan harvoin. Hän maalasi elämänsä kuviin kuin ohikiitävät ja mystiset unet. Ehkä se oli keino selvitä. Ehkä se oli keino pitää Wien elävänä. Wien, jonka hän joutui jättämään 1938. Ja Lolalle kaikki paitsi Wien oli pakolaisuutta. Maalaukset kertovat matkoista punaisissa hevosen vetämissä rattaissa. Tiellä, joka kiemurtelee Wienin, Lontoon, Tel Avivin ja Pariisin välillä. Taivas on täynnä rukoilevia lintuja. Joskus linnut ja kaupungit ovat vanhempien olohuoneessa. Se on keskus maailman myrskyissä: Semperstrasse 29 1700-luvun wieniläis-ranskalaistyylisessä asunnossa. Sinne Lola palaa yhä uudelleen: äiti soittaa pianoa, isä kirjoittaa pöytänsä takana ja Lola on sohvalla lukien kirjaa. Kadotettu paratiisi. Ikuisesti.

Alkuperäinen käsikirjoitus ja ohjaus: Kaye Mortley. Alkuperäiset kertojat: Hazel Carr, Georg Stefan Troller, Alisa Douer, Armin Eidherr, Richard Goll, Lily Shine, Gerhard Langer, Michael Shine. Suomenkielinen käännös ja ohjaus: Hanna Huhtamäki. Kertojat: Minna Haapkylä, Elsa Saisio ja Eero Saarinen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.  (2014)

 

Pe 20.5. Kaye Mortley - Hanna Huhtamäki: 444 päivää
- van Goghin elämää Arles’sa

Vincent van Gogh (1853 - 1890) on varmasti yksi tunnetuimpia kuvataiteilijoita. Hänen töistään maksetaan nykyisin miljoonia, mutta aikanaan hän ei saanut töistään penniäkään. Australialais-ranskalainen featuren tekijä Kaye Mortley hahmottelee van Goghin elämästä ne 444 päivää, jotka taiteilija eli Arlesissa.

Mortleyn ohjelma ei elä pelkässä historiassa, vaan äänimaisemat ja ihmiset ovat tästä päivästä. Pienien yksityiskohtien avulla avautuu värikäs elämä - kuin van Goghin maalaukset.

Kääntänyt, sovittanut ja ohjannut: Hanna Huhtamäki. Alkuperäiskäsikirjoitus ja äänitykset:  Kaye Mortley. Suomalaisina kertojina: Minna Haapkylä ja Antti Reini. Ateljeeversion tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.

 

Pe 27.5. Kaye Mortley - Hanna Huhtamäki: Maatila
- jossa kasvaa taivaanpuita

Näin kertoo ohjelman tekijä Kaye Mortley: ”Kuten monet tarinat, tämäkin on paikasta ja ihmisistä. Paikka on Australiassa, pieni kylä nimeltään Stuart Town, 400 kilometriä länteen Sydneystä. Kylässä ei ole mitään erityistä. Maisema näyttää kauniilta, mutta maaperä on köyhää johtuen huonoista viljelymenetelmistä, eroosiosta, kaniineista ja varhaisista kultakaivoksista. Ihmiset ohjelmassa ovat isäni sukulaisia. Heillä oli pieni maatila, jossa oli muutamia lampaita ja talon läheisyyteen he istuttivat aina taivaanpuita. En tuntenut näitä ihmisiä kovinkaan hyvin, mutta minusta tuntui, että he ovat eläneet siellä aina. Arkkityyppisiä uudisasukkaita uudessa maailmassa. Ajan myötä tulin yhä uteliaammaksi, miksi, milloin ja miten he olivat menneet sinne ja pysyneet siellä. Miten sammutat janon maassa, jossa ei ole vettä?

Ylpeydellä. Sanoo Michaux.”

Käsikirjoitus ja ohjaus ovat australialais-ranskalaisen Kaye Mortleyn. Suomenkielisen version ohjaus: Hanna Huhtamäki. Suomennos: Hilkka Pekkanen. Kertojina: Minna Haapkylä, Eero Saarinen, Elsa Saisio ja Heli Sutela. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki. (2012)

Yle Radio 1

Ajankohtaista

Mauno Koivisto

Itsenäiseksi imperiumin kainalossa. Mauno Koiviston 90-vuotishaastattelu Yle Areenassa

Presidentti Mauno Koiviston viimeiseksi jäänyt pitkä haastattelu kuultiin Julkinen sana -ohjelmassa 20.11.2013. Ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenasta.

Muualla Yle.fi:ssä