Kansallisomaisuuden ryöstö

Tiedotusvälineet ovat ansiokkaasti raportoineet siitä, että Helsingissä on satanut lunta. Sen sijaan siitä vaietaan, että on tehty jättiläismäinen kansallisomaisuuden ryöstö. Tekijät tiedetään. He kulkevat vapaalla jalalla ja seisovat kansakunnan kaapin päällä.

Kysymys on valtion yhtiöiden yksityistämisestä eli yhteisen omaisuuden privatisoimisesta. Valtio on - Lipposen ja Vanhasen hallitusten toimin -luovuttanut yksityisomistajille, usein ulkomaalaisille, kansallisomaisuuttamme järkyttävään alihintaan. Kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiehet kansliapäällikköineen ovat höynäyttäneet totaalisella ammattitaidottomuudella demariministerinsä Antti Kalliomäen ja Sinikka Mönkäreen ja kepuministeri Mauri Pekkarisen hyväksymään miljardilahjoituksia koti- ja ulkomaisille pörssipelureille.

Halvimmalla on myyty Outokummun omistuksessa olleet Sotkamon Talvivaaran kaivosoikeudet, jotka lahjoitettiin yhtiön työntekijälle Pekka Perälle yhdellä eurolla. Tämän perustaman nikkeli- ja uraanikaivosyhtiön pörssiarvo oli alkuviikolla 1 734 miljoonaa euroa, ja siitä Pekka Perän osuus on kolme ja puolisataa miljoonaa.

Muitakin lahjoituksia on tehty privatisoitaessa Outokumpua. Niitä ovat - varsinkin myyntien ajoitusten täydellisen epäonnistumisen takia - saaneet kaikki, joille on myyty yhtiön värimetallikaivoksia ja alan jalostusteollisuutta. Kun Outokumpu listasi pörssiin teknologiayhtiönsä Outotecin, se sai siitä 600 miljoonaa. Kun Outokumpu sai, Suomen valtio ei saanut. Tänään kyseisen Outotecin pörssiarvo on yli kolminkertainen - 2 000 miljoonaa.

Järkyttävin on valtion sähköyhtiön Imatran Voiman lahjoittaminen yksityisomistajille Fortumin nimellä. Se perustui kansliapäällikkö Matti Vuorian nerollisen itsekkääseen suunnitelmaan - Vuoriastahan tuli Fortumin pääjohtaja ja optioherra - luopua kansallisomaisuuden kruununjalokivistämme väärään aikaan ja jättiläismäiseen alihintaan. Imatran Voiman eli IVO:n omaisuus arvioitiin noin kolmasosaan todellisesta arvosta ja se fuusioitiin yhteen öljy-yhtiö Nesteen kanssa niin että jo sitä ennen privatisoinnin kohteeksi joutuneen Nesteen ensimmäiset yksityisomistajat saivat etuoikeuden merkitä Fortumin osakkeita. Niitä he saivat ostaa amerikkalaispankkien neuvomaan – mutta IVO:n omaisuuteen nähden – suureen alihintaan. Valtio sai ensimmäisestä viidenneksestä Fortumia 420 miljoonaa euroa. Tänään valtio saisi samoista osakkeista kymmenen kertaa enemmän.

Fortumin privatisoinnista valtio on saanut tuloja kaikkiaan 1 635 miljoonaa euroa. Fortum on jo palauttanut sen yksityisomistajille osinkoinaan yli kaksinkertaisesti. Fortumin optiomiljonäärijohtajat ovat päässeet syömään kuormasta, kun heille on jaettu osakkeita myyntiin viisi prosenttia kaikista osakkeista, tämän päivän pörssikurssien mukaan lähes miljardin euron arvosta. Se miljardi on niin suuri luku, että se tuntuu ihan pieneltä. Kuitenkin se on niin paljon, että jos euro olisi metri, miljardi olisi niin monta metriä, että se vastaisi lähes puolitoistakertaista edestakaista matkaa maasta kuuhun. Niin paljon on jaettu optioita Fortumin johtajille. Fortumin markkina-arvo on tänään yli 20 000 miljoonaa euroa, ja siitä valtion lahja yksityisille omistajille on 7 000 tai 8 000 miljoonaa. Jos euro olisi edelleen se metri, valtio on menettänyt kansallisomaisuudestamme summan, joka vastaa kymmenkertaista edestakaista matkaa maasta kuuhun.

Koen asian niin, että valistunut porvarillinenkin mielipide on sellainen, että valtion ei olisi koskaan pitänyt lähteä privatisoimaan Imatran Voimaa, jonka tuli kuulua suomalaisille energiastrategisista syistä. Mutta Lipponen vei, eikä porvaristo vikissyt kansallisomaisuuden perään.

Toisella tavalla vei kepuministeri Mauri Pekkarinen, joka möi valtion osuuden Kemiran entisestä lannoiteteollisuudesta muodostetun GrowHow:n osakkeina norjalaiselle Yaralle. Sen, mitä valtio siitä sai, norjalaisyhtiö peri välittömästi takaisin suomalaisilta maanviljelijöiltä lannoitteiden hinnankorotuksina.

Muistissa on myös se, miten demariministeri Sinikka Mönkäre möi entisen Valmetin privatisoimisen yhteydessä maksuksi saadut Partekin osakkeet Herlinin Antin Koneelle sillä ehdolla, ettei Partekia pilkota. Kone kuitenkin heti pilkkoi Partekin ja sai kaupasta tämän päivän arvojen mukaan runsaan puolen miljardin euron hyödyn. Valtion puolesta ministeri Mauri Pekkarinen kiirehti heti ensi töikseen myymään Partekin osakkeista maksuksi saadut Koneen osakkeet, ja siinä valtio on menettänyt arvonnousua lähes puoli miljardia.

Ja niin edelleen. Ja niin päin pois. Näistä järkyttävistä tapahtumista lisää helmikuussa ilmestyvissä eräänlaisissa muistelmissani.

Kommentoi Lähetä: