Ajankohtaisessa Ykkösessä joka tiistai.

Naisemme eduskunnassa

Riku Siivonen | 21.12.2010

Kuukausi sitten feministinen aikakauslehti Tulva laittoi politiikan vuoden ja samalla hallituskauden pakettiin. Tulva julkaisi jutun, jonka mukaan istuvan hallituksen tasa-arvopolitiikka on ollut samanlaista kuin aikaisempienkin hallitusten, eli ponnetonta ja tuskin huomattavaa. Tämä siis siitä huolimatta, että Suomella on vuodesta 2007 ollut historiansa naisvaltaisin hallitus. 20 ministeristä 11 on naisia.

Ehkä lehden kantaa ei pidetty yllättävänä, mutta syystä tai toisesta juttua ei siteerattu muissa medioissa. Juttu nostaa kuitenkin esiin kysymyksen, että millaisia – ja kuinka erilaisia naisia politiikkaan ajautuu.

Lie varmaan sattumaa, että samoihin aikoihin hyvinkin monessa mediassa julkaistiin pari muuta, pienempää uutista.

Ensinnäkin kerrottiin, että Marjo Matikainen-Kallström oli valittu Ampumaurheiluliiton varapuheenjohtajaksi. Matikainen-Kallström kertoi seuraavansa ampumaurheiilua ja hankkineensa juuri metsästyskortin.

Toisekseen saimme kuulla, että Mari Kiviniemi haluaisi metsästyksen kouluaineeksi. Jo aiemmin hän oli patistellut naisia ottamaan aseen käsiinsä, siis metsästysaseen. Siis samalla tavalla kuin vuosi sitten hirvikortin suorittanut ministeri Sirkka-Liisa Anttila. Ja ministeri Anne Holmlund on tehnyt paljon töitä sen eteen, ettei aselakiin tulisi turhia tiukennuksia. Toki myös oppositio on ollut metsästystalkoissa: Päivi Räsäsestä kuoritui jo viime vuonna metsästävä ekokonservatiivi.

Ei voi siis sanoa, että hallitus on aseeton tasa-arvoasioiden edessä. Niin rohkeasti valtakunnan ykkösnaiset uskaltavat rikkoa ahdasta sukupuolirooliajattelua, jossa asetouhuja pidetään miesten yksinoikeutena. Ase tanassa nämä roolien murtajat ovat marssineet metsään, painaneet sormena terästä vasten, tähdänneet, laukaisseet – ja lopulta, hyvällä tuurilla, saaneet nähdä punaisen ja lämpimän veren vuotavan huohottavasta hirvestä.

Siihen heillä on kaikki oikeus. On harha, että metsästys olisi vain miehille.

Samoin on harha, että kaikkia naisia kiinnostaisivat yhtä paljon ns. naisten asiat, kuten vaikkapa tämä – naisten asia. Niin ajatteleminen olisi kovin kapea-alaista.

Riku Siivonen