Joka toinen sunnuntai klo 11.00 - 12.00, toinen lähetys seuraavana sunnuntaina klo 18.00 - 19.00
Vapaaehtoiset auttavat raha-asioiden palikat paikoilleen
Hannu Routamaan puheille tulee Antti, joka ei olisi voinut kuvitellakaan tarvitsevansa joskus apua raha-asioissa. Nyt mieltä ja reppua painavat vuoden aikana tulleet avaamattomat valkoiset kirjekuoret. Yhdessä kirjepinoa avatessan alkaa hahmottua tapa, jolla ongelmista voi selvitä.
Luostari muutti yksityskotiin
Maailmanpankin kehitysyhteistyöasiantuntija Eija Pehu kutsui ortodoksiluostarin kotiinsa Washingtonin lähiöön syventääkseen omaa hengellistä elämäänsä. Luostarin mukana tuli lämmin yhteisöllisyys ja vapaus, sanoo Eija Pehu.
Nykyinen Raamatun käännös pitää pintansa
Tänä vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta nykyisen Raamatun käännöksen hyväksymisestä. Se palvelee vielä ainakin toisen mokoman, arvelevat käännöstyössä mukana olleet professorit Martti Nissinen ja Raija Sollamo. Kun kieltä ei enää ymmärretä, on aika kääntää Raamattu uudestaan.
Pääsiäinen on vapauden juhla
Heinrich Heine on sanonut, että vapaus puhuu heprealaisella aksentilla. Hän viittaa kertomukseen juutalaisten vapautumisesta Egyptin orjuudesta. Raamatun kertomus on innoittanut niin Yhdysvaltain vapauteen pyrkiviä orjia, kuin esimerkiksi Nelson Mandelaa. Juutalaiset juhlivat pesahina orjuudesta vapautumista ja kristityt synnin orjuudesta vapautumista.
Kristinuskon symboliikka avautuu lampolassa
Lammas on niin keskeinen symboli kristinuskossa, että ellei siitä saa otetta, menee paljon hukkaan, sanoo teologian tohtori Juhani Forsberg. Hän vierailee lampolassa ja pohtii samalla, mitä kristinuskon ajatus uhrista tarkoittaa.
Luottoyhteiskunta kurjistaa köyhien elämää
Yhä useampi suomalainen käyttää rahansa jo ennen kuin ne on tienattu. Velaksi elämisen lieveilmiönä ovat maksuvaikeudet, jotka kurittavat ennen kaikkea köyhimpiä kotitalouksia, sanoo Takuu-säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar.
- Kuolema on ihmisen suuri juhla
Hautajaisiin osallistuvan saattoväen määrä on laskenut vuosien saatossa Helsingissä. Lapset jätetään kotiin hautajaisista. Muistotilaisuuksia ei enää aina järjestetä.
- Arvokeskustelua ei saa hylätä poliitikoille ja presidenteille
- Arvot eivät ole pankki, joka pysyy samana, vaan virtaava ja muuttuva asia, jota ihmisten tulisi jatkuvasti määritellä, sanoo kirjailija Sirpa Kähkönen. Tätä keskustelua kirkon pitäisi pitää yllä.
- Ystävänpäivä sai alkunsa valeavioliitoista
Ystävänpäivän tarinan uskotaan palautuvan roomalaiseen Ternin piispaan, joka eli 200-luvulla. Hän kärsi marttyyrikuoleman kutsumuksensa vuoksi helmikuun 14. päivä.
- Puhetta piispuudesta
Risti, sauva ja hiippa ovat piispan viran ulkoiset tunnusmerkit. Nykyisessä tilanteessa nämä symbolit eivät enää riitä arvovallan takaamiseksi, tarvitaan myös henkilökohtaista kykyä astua julkisuuteen ja olla johtaja. Näin arvioivat keskustelijat Kansallismuseon keskiaikasalissa pohtiessaan piispan viran historiaa ja sen kehitystä nykypäivään.
- Desing-kappeli yhdistää kirkon ja kaupungin
Helsinkiin rakennetaan kappeli kaupungin aloitteesta. Kampin ostosparatiisin kulmalle nousevan kappelin avajaiset pidetään toukokuussa. Ne ovat myös yksi design-vuoden tapahtumista. Helsingin seurakuntayhtymä etsii kappeliin toiminnanjohtajaa, joka saa tiimiinsä myös kaupungin palkkaamia sosiaalityöntekijöitä.
- Muistoista syntyy puutarha
Joulumuistojen puutarhassa kulkevat filosofi Lauri Järvilehto, emeritusarkkipiispa John Vikström ja dosentti Kari Latvus.
- Kysykää piispoilta pyhästä ja pahasta
Turun kulttuuripääkaupunkivuoden päätteeksi arkkipiispa Kari Mäkinen ja piispa Kaarlo Kalliala keskustelevat kuulijoiden kanssa suorassa lähetyksessa Turun studiosta.
- Pimeys saa etsimään vastavoimia
Kaamosaika saa yhden käpertymään huovan sisään, toinen sytyttää kynttilöitä ja moni elää vuoden kiireisintä aikaa. Suurissa maailmanuskonnoissa pimeä aika saa uskovaiset etsimään vastavoimia rituaalien avulla.
- Vatikaani vaatii talousuudistusta
Ahneuden syklit ovat osa markkinatalouden toimintaa, sanoo professori Heikki Patomäki. Hän arvioi Vatikaanin julkaisemaa asiakirjaa, jossa vaaditaan globaalin talousjärjestelmän uudistamista. Vatikaani peräänkuuluttaa asiakirjassa laajaa globaalia oikeudenmukaisuutta ja ylikansalllista poliittista auktoriteettia, joka valvoisi markkinoita.
- Imaami toimi Suomessa jo 1800 -luvun alkupuoliskolla
Ensimmäinen tataarikauppias muutti Suomeen tiettävästi 1868, mutta jo sitä ennen Suomessa asui islaminuskoisia Venäjän armeijan sotilaita. Heillä oli oma imaami Viaporissa jo 1800 -luvun alkupuoliskolla. Imaamien käyttämiä kirjoja on esillä Kansalliskirjaston Suomen tataarien kirjallisuutta esittelevässä näyttelyssä.
- Espoon piispaehdokkaat tentissä
Espoon hiippakunnan piispaksi pyrkii kaksi näkemyksiltään hyvin samanmielistä miestä. Omien sanojensa mukaan he eivät saa keskenään riitaa aikaiseksi. Mistä siis äänestäjä erottaa heidät, paitsi tarkkasilmäinen kampauksesta?
- Kulutuskeskeisyys synnyttää yksinäisyyttä
Mainosten maailmassa onni seuraa ostopäätöstä. Ehkä juuri tämän vuoksi mainoksissa nähdään harvemmin vanhoja ja sairaita. Leonardo Emberti Gialloretin mukaan onnellisuus edellyttää riippumattomuuden harhasta luopumista.
- Dag Hammarskjöldin Kiinnekohtia puhuttelee yhä
Dag Hammarskjöldin kuolemasta tulee 18. syyskuuta kuluneeksi viisikymmentä vuotta. Hänen kuolemansa jälkeen julkaistu päiväkirjansa Kiinnekohtia yllätti lukijat, kun edesmennyt YK:n pääsihteeri osoittautui syvästi uskovaiseksi.
- Poliittinen populismi suosii uskontoa
Uskontoon ja arvoihin liittyvät kysymykset nousevat valokeilaan nykyisen eduskunnan istuntokaudella. Uskonnonopetuksen lisäksi keskusteluun tulevat muun muassa sukupuolineutraaliavioliitto ja rituaaliteurastus. Aiheesta keskustelevat Ilkka Kantola (sd.) ja Annika Saarikko (kesk.).
- Hengellisyys puristuu työstä kuin hiki
- Hengellisyys puristuu työstä kuin hiki, kuvaa teologian tohtori Pauli Annala fransiskaanien käsitystä työn ja hengellisyyden suhteesta. Hän on ollut perustamassa osuuskuntaa, joka pohjautuu Franciscus Assisilaisen ajattelulle.
- Mehukkaista ristiriidoista syntyy teologiaa
Luterilainen kirkko on mehukkaiden ristiriitojen perinnettä, ja siitä syntyy teologia, arvelee teologi Salla Ranta. Hän keskustelee Herättäjä-yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautalan kanssa kirkon ja herätysliikkeiden jänniteisistä suhteista.
- Jumalan vihaa on katsottava risti silmäkulmassa
Jumalan vihaa on katsottava risti silmäkulmassa. Turun piispa Kaarlo Kalliala syventyy Rymättylän kirkon keskiaikaiseen kuvaukseen viimeisestä tuomiosta ja puhuu Jumalan vihasta.
- Painia kielen kanssa ja molskilla
Raamatun kääntäjä on isojen haasteiden edessä. Miten sovittaa vuosituhansia vanhoja Lähi-idän kultuuriin kuuluvia ilmauksia toisenlaiseen todellisuuteen. Hollantilainen Hessel Vissar kääntää Raamattua Kalaharissa Botswanassa.
- Turkulainen Horisontti: Kirkko ja sosiaalinen media
Sosiaalisen median nopeus ja läpinäkyvyyden vaatimus haastavat kirkon. Mediaympäristön muutos on saanut kirkon jäsenet reagoimaan tunteita herättäviin keskustelunavauksiin aiempaa herkemmin.
- Kalliomaalausten perinne elää Kalaharissa
- Taide on tapa muistaa äitien ja isien kulttuuri ja kertoa siitä muille. Se muistuttaa koko maalle, ettei omaa kulttuuria saa unohtaa, sanoo San -taiteilija Jan John. Hän työskentelee KuruArtin taiteilijayhteisössä Botswanan Kalaharissa.
- Itsetunto on kulttuurin säilymisen perusta
Sanit eli bushmannit ovat eteläisen Afrikan ensimmäiset asukkaat. Nyt perinteinen elämäntapa on jäämässä modernin elämän jalkoihin. Botswanan Kalaharissa heidän kulttuuriaan tukee reformoidun kirkon lähetystyöstä syntynyt säätiö.
- Kolme näkökulmaa jumalalliseen ilmoitukseen
Uskontoja yhdistää se, että Jumala ilmoittaa itsestään jollain tavalla ihmisille, Jumala puhuu. Hindulaiset ajattelevat, että alussa oli ikuinen ääni, josta myöhemmin syntyi Veda -kirjallisuutta. Kristittyjen Raamatun kääntäminen kansan kielelle puolestaan teki tavallisista ihmisistä ilmoituksen tulkitsijoita. Nuorinta ilmoitusta edustaa puolestaan 1830 ilmestynyt Mormonin kirja.
- Moni Suomeen tullut pakolainen on kokenut kidutusta
Huomattava osa Suomeen tulevista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista on kokenut kidutusta joko lähtömaassaan tai pakomatkansa aikana. Nyt käytävässä maahanmuuttokeskustelussa tämä tuntuu unohtuvan, sanoo psykologi Sirkku Suikkanen.
- Lapsen näkökulma muuttaa kirkon
Lapsi ei ole tyhjä taulu, jota aikuiset voivat kasvattaa tai olla kasvattamatta halunsa mukaan. Lapset eivät ole ensi sijassa kasvamassa olevia kuluttajia tai tulevaa työvoimaa. Näin ajattelee Seurakuntien lapsityön keskuksen eläkkeelle jäävä pääsihteeri Kalevi Virtanen.
- Kuortaneen vasulaiset tanssivat Jumalan kunniaksi
Euroopan kirkot ovat keskiajalta saakka vieroksuneet tanssia jumalanpalveluksissaan. Pienten lahkojen parista löytyy poikkeuksia. Eräs niistä on tanssia suosinut vasulaisuus, joka vaikutti Kuortaneella 1800-luvun alussa.
- Taide julistaa tehokkaasti
-Taiteella on hyvä julistaa, koska siinä on paljon tehoja. Vaarana vain on, että se muuttuu tahattomaksi huumoriksi, sanoo sarjakuvataiteilija Ville Ranta. Hän ennustaa julistavan taiteen vielä palaavan, kunhan natsismin ja kommunismin aiheuttamasta krapulasta päästään.
- Islam ei tunkeudu politiikkaan
- On harhaluulo ajatella, että islam tunkeutuisi kaikkialla politiikkaan. Jos uskonto tuodaan väkisin politiikkaan, se turmelee sekä yhteiskunnan että uskonnon, ajattelee islamilainen vihreiden eduskuntavaaliehdokas, lakimies Muhammed Hussein.
- On vaikea vihata ihmisiä joiden ruokaa on syönyt
Monet niistä keskusteluista, joita suomalaisessa yhteiskunnassa käydään, tulevat esille suhteessa ruokaan, jopa tiivistyvät siihen, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkija Johanna Mäkelä.
- Uskonnollisten tunteiden ilmaisu ruumillistuu
Suomen uskonnollinen kenttä tulee yhä monimuotoisemmaksi, vaikka uskonnolllisten ihmisten määrä ei lisäännykään. Nyt näyttävät menestyvän liikkeet, joissa uskonnollinen ilmaisu on tunnepitoista ja ruumiillista, sanoo tutkija Kimmo Ketola.
- Tallinnan historia tiivistyy Nigulisten kirkossa
Keskiaikaisen kirkkotaiteen yksi erikoisuuksia ja samalla helmiä, ovat Kuolemantanssin nimellä tunnetut seinämaalaukset. Tallinnan Nigulisten kirkossa on esillä osa saksalaisen Bernd Notken maalauksesta, jonka saksalaiset kauppiaat tilasivat keskiajalla ja neuvostoviranomaiset restauroivat kolmekymmentä vuotta sitten.
- Suomalaisuus rakennettiin luterilaisuuden voimin
Kirkko ja valtio olivat Ruotsin vallan aikana saumaton kokonaisuus Suomessa. Kun kansallistunne alkoi rakentua autonomian aikaan, luterilaisuus koettiin erottamattomaksi osaksi suomalaisuutta, vastapainona ortodoksiselle Venäjälle. Mutta yhtenäinen Suomi oli myytti jo 1800 -luvulla.
- Kuva pitää Pyhän muistissa
On vaikea löytää uskontoa, jossa ei olisi kuvia, sanoo uskontotietelijä Terhi Utriainen. Kuva konkretisoi uskonnon sanomaa, se on palvonnan väline ja ympäristön kaunistaja. Sen avulla myös opetetaan uskonnon keskeisiä kertomuksia.
- Ääri-islamin teologia kirjoitettiin vankilassa
Egyptiläinen Sayyd Qubt on ääri-islamin ideologinen isä. Opettajan koulutuksen saanut, maltillinen Qubt suoritti jatko-opintoja Yhdysvalloissa ja kauhistui länsimaista elämänmuotoa. Yhdysvalloista palasi radikaali teologi.
- Teologit tallissa eläinkouluttajan kanssa
Tapaninpäivä liitetään kansanperinteessä vahvasti hevosiin. Teologit Esko M Laine ja Petri Järveläinen keskustelevat eläimistä ja ihmisistä Annalan tallissa yhdessä eläintenkouluttaja Tuire Kaimion kanssa.
- Isä Jumala on luova hullu
Kaoottinen, arvaamaton, demoninen, luova hullu. Näillä sanoilla luonnehtii teologinen toimittaja Juhani Huttunen Jumalaa, joka loi sanallaan valon.
Lucian päivän aattona Horisontti pohtii valoa ja pimeyttä. - Muslimit ja kristityt rakentavat yhteistä Jumalan taloa Ruotsissa
Uskonnot ovat olemassa, että ihmiset oppisivat elämään yhdessä, ajattelee ruotsalainen imaami Awad Olwan. Uskontojen välisessä yhteistyössä on otettu konkreettinen askel eteenpäin. Muslimit ja kristityt rakentavat yhdessä Jumalan talon, jossa molemmilla uskonnoilla on omat jumalanpalveluspaikkaansa.
- Käsitys isyydestä vaikuttaa käsitykseen Jumalasta
Kun Jumalan nimeä ei juutalaisuudessa saanut lausua, tarvittiin toinen nimi, eräänlainen kiertoilmaisu. Näin Jumalasta alettiin puhua isänä, sanoo professori Martti Nissinen.
- Piispan tehtävä on yllyttää kokeilemaan
Piispan tehtävä on yllyttää kokeilemaan ja ottamaan riskejä. Mutta samaan aikaan hänen kuuluu pitää huoli siitä, ettei kirkko hajoa ja että jumalanpalveluksessa kaikki langat solmitaan yhteen. Näin sanoo Turun piispaksi valittu Kaarlo Kalliala.
- Temppeli nousee talkoilla
Lootuksen sydämen temppeli nousee Turkuun vietnamilaisen yhteisön lahjoitusvaroin ja talkootyöllä. Nuoretkin ihmiset arvostavat kulttuuritaustaansa ja perinteitä ja osallistuvat mielellään rakennustyöhön.
- Papit etsivät identiteettiään
- Onko kirkolla rohkeutta kohdata ihmisten moninaiset jumalakuvat, kysyy piispa Mikko Heikka. Kirkossa on totuttu ajattelemaan, että me tiedämme miten pitää uskoa, nyt tarvitaan uusia työkaluja käsitellä uskoa, sanoo Espoon piispa.
- Halusin pitää vammaisen lapsen
Pauliina Paukkunen sai toista lastaan odottaessaan tietää, että sikiö on vammainen. Perhe ei edes harkinnut aborttia, vaikka heitä siihen kehotettiin. Päätöksenteko vammaisen lapsen kohtalosta on perheellä itsellään.
- Kirkollista muotia piispankaavuissa
Piispan virkaan vihkimisessä nähdään alttarilla väriloistoa, kun piispat ovat pukeutuneet juhla-asuihinsa, kuorikaapuihin ja hiippoihin. Helsingin piispan uuden juhla-asun ovat toteuttaneet professori Päikki Priha ja taideompelija Riitta Ojala.
- Vuonnisen tsasouna syntyi uskontojen yhteistyöllä
"Nythän myö olemme kuin muutkin ihmiset, kun meillä on oma kirikko", sanoi eräs Vuonnisen asukas, kun kylään saatiin oma tsasouna. Puuhamiehenä projektissa oli niin luterilainen pappi Helge Itkonen Suomussalmelta kuin Vuonnisen tutka-aseman upseeri ja muslimi Kurbon Sharibov. Ja tottakai joukko kyläläisiä.
- Naisten hiusten peittäminen on uskontojen yhteistä perinnettä
Ensimmäiset tiedot siitä, että naisten pitää peittää hiuksensa ovat reilusti yli tuhat vuotta vanhoja, kertoo yliopistolehtori Sylvia Akar. Nykyisin näyttää siltä, että islamilaiset naiset jopa kilpailevat sillä, kuka eniten peittää itseään.
- Karjalainen heinäkuu: Vieraana Vienan Karjalassa
Vuonnisissa syntynyt Alma Sabosnikovaa kertoo millaista elämä on ollut Vienan Karjalassa, vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Suomesta. Tästä kylästä Lönnrot löysi Kalevalan Sampo-tarinan.
- Pahuus on ei-mitään
Klassisen teologian mukaan pahuus on ei-mitään. Paha on hyvän poissaoloa, jotain joka riistää ihmisiltä heille kuuluvan hyvyyden. Professori Jaana Hallamaa kertoo kristinuskon pahuuskäsityksistä.
- Johannes Virolainen rukoili joka päivä Karjalaa takaisin
Yläsommesta kotoisin oleva Johannes Virolainen rukoili päivittäin kolmea asiaa. Virolainen pyysi Jumalalta päiviä lisää ja Karjalaa takaisin. Lisäksi Virolainen rukoili, että Suomi säilyttäisi itsenäisyytensä.
- Piispojen onkiretki
Kirkkoa ei uudisteta enää mietinnöillä eikä rakenneuudistuksilla, toteaa Helsingin tuleva piispa Irja Askola onkivapa kädessään. Tällä hetkellä uudistus merkitsee verkostoitumista sekä toimintakulttuurin ja asenteiden muutosta.
- Sielunhoidollinen keskustelu on korvannut ripin Suomessa
Julkisuudessa käyty keskustelu rippisalaisuudesta perustuu osittain väärinkäsitykseen, uskoo kirkkohistorioitsija Esko M. Laine. Mielikuvat ripistä ovat Laineen mukaan peräisin katolisesta kirkosta, jossa yksityinen rippi on keskeinen sakramentti.
- Usko ei ole pelkkää hurskauselämää
Kirkon tulee rakenteillaan, hallinnollaan ja koko olemisellaan näyttää, että kristinusko saa toimimaan apua tarvitsevien ihmisten puolesta, sanoo pian eläkkeelle jäävä arkkipiispa Jukka Paarma.
- Häpeä saa vaikenemaan hyväksikäytöstä
Ristiriita arvojen ja todellisuuden välillä johtaa torjuntaan, sanoo piispa Juha Pihkala. Piispa emeritus puhuu lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja siihen liittyvästä häpeästä. Katolisen kirkon pedofiiliskandaali on nostanut pintaan hyväksikäyttötapauksia myös Suomessa, luterilaisen kirkon piirissä.
Uskontojen ja kirkkojen ajankohtaisia kuulumisia eri puolilta maailmaa sekä uskon ja elämänkatsomuksen pohdintaa.
Horisontin uusimmat kuunneltavat
- Horisontti: Vapaaehtoiset auttavat raha-asioiden palikat paikalleen
- Horisontti: Luostari muutti yksityiskotiin Washingtonissa
- Horisontti: Nykyinen Raamatun käännös pitää pintansa
- Horisontti: Pääsiäinen on vapauden juhla
- Horisontti: Kristinuskon symboliikka avautuu lampolassa
- Horisontti: Luottoyhteiskunta kurjistaa köyhien elämää
- Horisontti: Kuolema on ihmisen suuri juhla
- Horisontti: Arvokeskustelua ei saa hylätä poliitikoille ja presidenteille
- Horisontti: Ystävänpäivä sai alkunsa piiloavioliitoista
- Horisontti: Puhetta piispuudesta
