Ohjelmasarja on päättynyt
Ennustaminen on vaikeaa, etenkin tulevaisuuden ennustaminen.
Rooman klubi varoitti jo 1970-luvun alussa maailman hallituksia tulevasta väestöräjähdyksestä ja maapallon saastumisesta. Sen jälkeen onnistunut tulevaisuuden ennustaminen on käynytkin yhä vaikeammaksi. Neuvostoliiton ja sosialismin romahtaminen parikymmentä vuotta sitten yllätti myös ne, joille sen toteutuminen oli pitkään ollut hartaimpien päiväunien täyttymys. Voiko tulevaisuutta ennakoida luotettavasti ja ovatko oikeaan osuneet arviot siitä lopulta helpottaneet ihmiskunnan vaikeita valintoja? Vieraana futurologi Risto Linturi.
Turun tuomiokirkon kellot ja aikamerkki
Tervetuloa aamukahville-lähetys sai suomalaiset sunnuntaisin radioiden ääreen 1950- ja 1960- luvulla. Sen jälkeen televisio aloitti vähitellen voittokulkunsa suosituimmaksi sähköiseksi viestimeksi. Sittemmin Yleisradion ohjelmapolitiikka nostatti voimakkaita tunnekuohuja Eino S. Revon johtajakaudella. Lopulta monopoliaseman murtuessa kaupallinen radiotoiminta rantautui Suomeen keväällä 1985. Mutta millainen on radion tulevaisuus? Vieraana kanavapäällikkö Heikki Peltonen.
Mikä mullisti lapsuuden?
Suomessa lapsuus ja nuoruus hahmottuivat vasta vähitellen sodan jälkeen erityiseksi elämänvaiheeksi. Sittemmin hyvinvointiyhteiskunta paransi lapsiperheiden taloudellista turvallisuutta merkittävästi. Mutta pian lapsiperheiden arki alkoi kuitenkin täyttyä kiireestä, jota ei enää kyseenalaistettu. Vapaa-ajastakin tuli äärimmilleen ohjelmoitua ja aikataulutettua. Mikä on ollut lopulta mullistuneen lapsuutemme hinta ja olisiko kehityssuunta vielä muutettavissa? Vieraana lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen.
Kun on vaaralle alttiina syntymämaa
Sodan jälkeen Suomi luotti pitkään sotilaallisesti aluepuolustukseen ja nojautui ulkopolitiikassa YYA-sopimuksen rajoittamaan puolueettomuuteen. Presidentti Urho Kekkonen muistutti Suomen olevan enemmän lääkärin kuin tuomarin asemassa kansainvälisiä konflikteja ratkaistaessa. Neuvostoliiton romahdettua Suomi alkoi EU:n jäsenenä innokkaasti tukea yhteistä turvallisuuspolitiikkaa ja kriisinhallintaa.
Miksi käsitys synnistä ja armosta erottaa uskovaiset toisistaan?
Kansankirkon kriisit ja kiusaukset
Sota-aika pakotti papit pohtimaan sodankäynnin oikeutusta ja kristittyjen vastuuta ihmiskunnan kärsimyksistä. Sittemmin 1960-luvulla kirkon yksimielisyyttä koettelivat teologit, jotka halusivat muistuttaa kirkkoa yhteiskunnallisen avun ja köyhien asian tärkeydestä.
- Raju on rahan riento
Pysähtyykö rahatalouden vuoristorata vain hätäjarrutuksella?
Setelien leikkaaminen kahtia kauhistutti suomalaisia sodan jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä kansalaiset joutuivat huolestuneina kuuntelemaan uutisia inflaatiosta, devalvaatioista ja valuuttakriiseistä. 90-luvun lama ja pankkiromahdus jätti kalvavan epäluulon holtitonta rahapolitiikkaa ja pääomien ohjailua kohtaan. Mutta mitä nyt on tapahtumassa rahalle ja voiko huolellinen kansalainen olla yhtäkkiä korviaan myöten veloissa kansainvälisten rahoituskriisien seurauksena? Vieraana intendentti Jaakko Koskentola. - Aluepolitiikalla on lyhyet jäljet
Sodan jälkeen aluepolitiikan tarve kirkastui suomalaisille päättäjille. Aluepolitiikalla pyrittiin eheyttämään kansakuntaa ja torjumaan kommunismin uhkaa.
Vuosikymmenten saatossa sillä on ollut ratkaiseva merkitys koko maan kehitykselle. - Vieläkö viikatemies väijyy nurkan takana?
Sota vaikutti vahvasti suomalaiseen kuolemakulttuuriin. Sota loi uusia kuolemankultin muotoja: kunniakäynnit sankarihaudoilla ja vainajien muistaminen hautausmailla sytytetyin kynttilöin. Sittemmin kuolema hävisi suomalaisten lähipiiristä ja siirtyi laitoksiin henkilökunnan ja viranomaisten hoidettavaksi.
- Rautaesiripun riekaleet
Viikon tietokirja -ohjelma kuullaan tällä viikolla suorana lähetyksenä Helsingin kirjamessuilta. Ylen lavalla ovat Martti Puukko ja Juha Kulmanen ja puheenaiheena Martti Puukon kirja 'Rautaesiripun riekaleet, aikamatka halki Baltian ja Itäisen Keski-Euroopan'.
- Vihreän kullan lumo
1950- luvulta alkaen metsäteollisuus laajeni voimallisesti sahatavaran ja sellun tuotannosta paperin ja kartongin valmistukseen. Sittemmin myös metsäyhtiöiden vuorineuvokset alkoivat käyttää aktiivisemmin vaikutusvaltaansa yhteiskunnassa.
- Alussa oli meri, luoto ja silakka
Merensuolaisia tarinoita saaristolaisten työstä ja elämästä
Kieltolain aikaisella pirtun salakuljetuksella on yhä tarunhohtoinen voima Turun saariston elinolojen kehityksessä. Saaristomeren kalastus on kokenut viimeisen suuren nousukautensa jo toisen maailmansodan aikana. Niinpä saaristossa käynnistyi muuta maata aiemmin muuttoliike, joka suuntautui kaupunkeihin ja Ruotsiin. - Julkisen sektorin kukoistus- ja kuritusvuodet
Mihin hävisi verorahojen voima ja valta?
Suomalaiset ovat uskoneet pitkään hyvinvointiyhteiskuntaan ja sen rahoittamiseen verovaroin. Vasta 90-luvun talouskriisin aikana alkoi kuulua kritiikkiä, että hyvinvointivaltion rakenteet ovat talouskasvun este. Silti julkista sektoria huudetaan apuun aina silloin kun markkinatalous ei toimi.
- Suomen energiapolitiikan suuret valinnat
Toisen maailmansodan jälkeen alkoi Suomessa toden teolla vesivoiman valjastaminen energiatuotantoon. Sähkön kulutuksen tuolloin jatkuvasti kasvaessa nousi etenkin maan rannikkoalueille nopeasti suuria hiilivoimalaitoksia.
- Kännykkäkansan kiehtova menneisyys
Muistammeko vielä puhelinkeskusten äänet ja puhelinkoppien revityt luettelot?
Puhelin oli pitkään Suomessa herraskammarien kummajainen. Suomalainen puhelinliikenne kehittyi alunperin yksityisten puhelinosuuskuntien ja pienyhtiöiden voimin mutta silti valtiovallan ohjauksessa. Sentraalisantrat hoitivat vuosikymmenten ajan käsivälitteisiä puhelinkeskuksia, joista viimeiset lopettivat toimintansa Lapissa vasta 1980-luvun alussa. Mutta minkälaisen matkan me olemme kulkeneet kännyköiden valtakuntaan? Vieraana historiantutkija Kari Alifrosti. - Ennusten enkelit ja tulevaisuuden tähtitaivaat
Miksi taikauskon voima vetää meitä yhä puoleensa? Suomalaiset uskovat enemmän telepatiaan kuin evoluutioon. Euroopan nuorista yli puolet pitää astrologiaa tieteenä ja heillä on myös vakaa käsitys siitä, että joillekin ihmisille tietyt numerot ovat erityisen onnekkaita.
- Onko vaurastuminen vain viisasta varautumista?
Kertomuksia suomalaisten perheyritysten arjesta ja juhlasta
Yleinen mielipide ei ole Suomessa aina suosinut yrittäjyyttä eikä suomalaista omistamista. Miten perheyritykset ovat selviytyneet vuosikymmenten lama- ja kriisivuosista? Onko valtiovalta osannut aina suosia ja hyödyntää sukujen ja perheiden omistajataitoa? Vieraana professori Matti Koiranen.
- Isoveli jaksaa valvoa
Ennen sotia Etsivä keskuspoliisi oli huolissaan kommunistien harjoittamasta vakoilusta. EK pelkäsi urkinnan hyödyttävän Neuvostoliittoa sekä pehmittävän maaperää vallankumoukselle. Sodan jälkeen punainen Valpo korvasi nopeasti valkoisen EK:n.
- Tarvitseeko demokratia jälleen itsepuolustusta?
Suomalaiset ovat olleet ylpeitä demokratiastaan. Yleistä äänioikeutta ja kansalaisten poliittisia perusoikeuksia on luonnehdittu vapaan ja itsenäisen kansakunnan tunnusmerkeiksi. Nyt kansanvallan haasteiksi ovat nousseet EU:n päätöksentekojärjestelmä ja globaalitalouden paineet. Paljastukset vaalirahoituksesta ovat myös heikentäneet poliittisen järjestelmän uskottavuutta.
- Linja-auton tunnelma ja junamatkan tenho
Veturien ja ratojen uudistaminen 50-luvulla teki junasta vuosikymmenen varmimman kulkupelin. Kalustopula hidasti sodan jälkeen suomalaisen linja-autoliikenteen kehitystä mutta onnikka kulki silti lähes jokaiseen kylään. Vaurauden kasvusta huolimatta kansalaisille on tarjottu vuosien saatossa aina vaan supistuvia joukkoliikennepalveluja. Minne katosivat linja-auton tunnelma ja junamatkan tenho? Vieraana ylitarkastaja Kari Korpela.
- Idänkaupan suuri sirkus.
Muistikuvia talouden ja politiikan akrobatiasta. Venäjän ja Suomen kauppaan on aina sisältynyt runsaasti puhetta. Neuvostoaikana poliitikot olivat vahvassa roolissa solmittujen kauppasopimusten juhlatilaisuuksissa. - Opettajien ankarat oppivuodet
Mihin romahti ihanneammatin auktoriteetti ja arvostus? Valistunut väite kuuluu, että opettajan ammatti on maailman tärkein eettinen ammatti. Opettajan rooli sivistyksen ja kasvatuksen esikuvana onkin ollut meillä pitkään kiistaton. - Kiellä, salaa ja vaikene. Tutkimusmatka tabujen äärelle.
Tabut kätkevät sisäänsä ristiriitoja, paradokseja ja myyttisiä merkityksiä. Suomalaiset vaikenivat pitkään lähipiirinsä väkivallasta, itsemurhasta, alkoholiongelmasta ja seksuaalisesta poikkeavuudesta.
- Muuttuva mummous
Uusi aika mahdollisti Suomessa modernin mummon syntymisen, kun yhteiskunta kaupungistui, väestön keski-ikä nousi ja naisten asema parantui. Pitkään kuitenkin ulkoiseen isoäitikuvaan kuului nuttura, silmälasit ja esiliina, Se näkyi aapisissa, lastenkirjoissa. elokuvissa ja mainonnassa.
Joel Heleniuksen vieraana on kirjailija Tuula-Liina Varis. - Onko eläin enemmän kuin vain viaton luontokappale?
Eläinten oikeus hyvinvointiin on tätä nykyä laajasti hyväksytty periaate, joka määrittelee suhdettamme koko eläinkuntaan. 1960-luvulla alettiin vastustaa eläinkokeita ja keskustelu eläinsuojelusta virisi.
Sittemmin tehoeläintuotanto on nostanut esiin monia eettisiä kysymyksiä kotieläinten kohtelusta. - Valon enkeli vai pimeyden ruhtinas? Miten uskonto näyttäytyy mediassa?
Jo uskonpuhdistaja Martti Luther innostui aikanaan uudesta mediasta. Lutherin mukaan kirjapainotaito merkitsi Jumalan äärimmäisen armon osoitusta sillä sen ansiosta pyhät asiat saattoivat välittyä entistä laajemmalle ihmisjoukolle.
- Milloin henkilökohtaisesta tuli asian ydin?
Suomalainen julkisuus alkoi keskittyä 1980-luvulta alkaen yhä voimakkaammin henkilöihin ja henkilökohtaisiin asioihin. Median valokeilassa eivät enää loista vain asiansa osaavat, vaan ratkaisevaksi on noussut esiintyjän tyyli ja persoonallisuus. Mutta milloin henkilökohtaisesta tuli asian ydin?
- Muuttuneet muistikuvat luovutetusta Karjalasta
Pohjaton kaipuu ja ikävä kotiseudulle loivat sotien jälkeen karjalaisten keskuuteen vahvaa nostalgiaa. Siirtokarjalaisten kipeät muistot menneisyydestä hämärsivät Karjalassa eletyn elämän arkitodellisuutta. Miten muistikuvat luovutetusta Karjalasta ovat rakentuneet ja miten ne ovat vuosien saatossa tarkentuneet? Vieraana on tutkija Outi Fingeroos.
- Jos ei humalaa juhannuksena, niin ei koko kesänä
Juomamoraalin tiukimmilla vartijoilla on vankka käsitys siitä, että juuri ulkomaalaiset paheksuvat voimakkaasti suomalaisten huonoa viinapäätä. Tosiasiassa monilla kansoilla on naapuriensa rajuista juomatavoista kauhukertomuksia, joiden todenperäisyyttä on mahdoton tarkistaa.
- Olisimmeko me onnellisempia ruotsalaisina?
Ruotsissa katsottiin 1600-luvulla, että Finland on peräisin kielellisesti sanasta fiendeland, "vihollismaa". Varsinaisia vihollisuuksia ei maiden välillä ole aikojen saatossa ollut, mutta eripuraa naapurien kesken sen sijaan on riittänyt.
- Miten syntyvät median rituaalit?
Armi Kuuselan saapuminen Suomeen Miss Universumina 1952 oli ensimmäinen urheilun ja poliitikan ulkopuolinen mediarituaali, joka vangitsi lähes kaikki suomalaiset. Sittemmin viestinnän tekninen kehitys on mahdollistanut yhä paremmin sekä kansallisten että kansainvälisten suurtapahtumien ja megailmiöiden reaaliaikaisen välittämisen ja mukanaolon.
- Horjuttaako uusin historiankirjoitus Mannerheimin sankarimyyttiä? ja sodankuvaa?
"Päinvastoin kuin monet luulevat, hän on hyvin kunnianhimoinen, itserakas ja omakeskeinen. Eniten minua hämmästyttää hänen riippuvaisuutensa kansansuosiosta." Näin luonnehti J.K. Paaskivi Mannerheimia päiväkirjassaan.
- Miten kävi tietoyhteiskunnalle?
Mikä on se tietokäsitys, jonka varassa tietoyhteiskuntaamme on rakennettu ja ketkä tietoyhteiskunnasta ovat tähän asti eniten hyötyneet? Tästä keskustelevat tutkija Seppo Roivas ja toimittaja Helenius.
- Mitä jäi laarin pohjalle?
Sodan jälkeen Suomesta tuli pienviljelijäyhteiskunta. Asutustoiminnalla rintamamiehet sidottiin lujasti omaan maahan ja pienviljelyä ihannoitiin elämänmuotona kansakoulun aapiskirjasta alkaen.
- Kiellä, salaa ja vaikene. Tutkimusmatka tabujen äärelle.
Tabut kätkevät sisäänsä ristiriitoja, paradokseja ja myyttisiä merkityksiä Vaikeneminen ja kieltäminen liittyvät uskonnon, sairauden, kuoleman, inhon ja pelon sekä avuttomuuden kokemuksiin.
- Muuttuva mummous
Uusi aika mahdollisti Suomessa modernin mummon syntymisen, kun yhteiskunta kaupungistui, väestön keski-ikä nousi ja naisten asema parantui. Pitkään kuitenkin ulkoiseen isoäitikuvaan kuului nuttura, silmälasit ja esiliina, Se näkyi aapisissa, lastenkirjoissa. elokuvissa ja mainonnassa.
- Edunvalvonnan vaaran vuodet. Miten ay-liikkeestä tuli hyvinvointi-Suomen syntipukki?
Sodan jälkeen taisteleva ammattiyhdistysliike kokosi voimansa ja ryhtyi tarmokkaaseen edunvalvontaan. Joukkovoimalla ja lakkojen avulla vaadittiin palkankorotuksia ja vastustettiin hinnankorotuksia. Suuret keskusjärjestöt antoivat panoksensa hyvinvointivaltion kehitykseen ja työsuhdeturvan parantamiseen.
- Kun nuorten kapinasta tuli hiljaista napinaa
Vielä 1950-luvulla suomalaisten nuorten kasvatuksessa korostettiin erityisesti isänmaallisuutta ja kristillisiä arvoja kuten vanhempien ihmisten kunnioittamista ja uutteraa työntekoa. Sodan jälkeinen suomalainen yhteiskunta halusikin varmistaa, että nuorista kehittyisi kunnon kansalaisia ja kuuliaisia veronmaksajia.
- Mirriä on mukava rapsuttaa, possun voi autuaasti unohtaa
Eläinten oikeus hyvinvointiin on tätä nykyä laajasti hyväksytty periaate, joka määrittelee suhdettamme koko eläinkuntaan. 1960-luvulla eläinjärjestö Vihreä Risti alkoi ensimmäisenä näkyvästi vastustaa eläinkokeita, ja keskustelu eläinsuojelusta virisi.
Uutisten, tapahtumien, ihmisten ja ilmiöiden taustalla olevan historian pohdintaa eettisestä näkökulmasta. Suora lähetys.
