Keskiviikkoisin klo 12.15 - 13.00
Verkkolehdet ja lehdet verkossa
Suomessa verkkolehtiä on julkaistu jo kauan. Niitä myös luetaan, mutta taloudellisesti niitä on vaikea saada kannattamaan. Haastateltavina ovat Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko, Taloussanomien toimituspäällikkö Petri Korhonen, Birmingham City Universityn digitaalisen journalismin tutkija ja luennoitsija Paul Bradshaw sekä tutkija Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.
Sanomisen rajat
Media on muuttunut räävittömämmäksi tai sitten yleisön sietokynnys on madaltunut. Journalistien itsesääntelyelimeen Julkisen sanan neuvostoon tulee aikaisempaa enemmän valituksia ja sosiaalisessa mediassa käydään keskustelua median tavoista.
Kuinka valtioneuvosto viestii?
Valtioneuvoston viestintäjohtaja ei vaihdu kovin usein. Kari Mokko aloitti tehtävässä maaliskuussa. Hän kertoo Juha Kulmasen vieraana, kuinka nykyaikaisen poliittisen päätöksentekokoneiston tulee viestiä ja kuinka digitaalisuus muuttaa toimintaympäristöä ja Eurooppaa.
Lisäksi ohjelmassa kuullaan raportti Slovakiasta. Kuinka siellä suojaudutaan tietouhkia vastaan? (kuvassa Euroopan digisaastekartta ja Robert Lipovsky)
Bloggaajat muuttavat mediaa
Suomalaisten into keskustella näkyy blogeissa. Meillä on kymmeniätuhansia bloggaajia. Nettipäiväkirjat eli blogit vaikuttavat mediaan kahdella tavalla. Niistä löytyy mielipidevaikuttajia ja niillä on jo taloudellista merkitystäkin. Blogit keräävät mainoksia ja esimerkiksi kolme neljästä muotibloggaajasta ansaitsee kirjoituksillaan.
Slovakian media arvioi maansa tilaa
Slovakia selviytyi euroon kansainvälisen talouskriisin jo puhjettua vuoden 2009 alussa. Sen jälkeen maan vientivetoinen talous onkin ollut vaikeuksissa ja maa kieltäytyi takaamasta Kreikan lainoja.
Kuinka Slovakian tilanteen näkee kaksi median edustajaa, tv:n taloustoimittaja Robert Zitnansky ja vapaa toimittaja Milan Zitny? Ohjelman toimittaa Martti Puukko.
Myös media oli Kostamusta rakentamassa
Suomalaiset rakentajat tekivät mittavia projekteja Neuvostoliitossa 1970-luvulla. Kostamus oli kautta aikoja Suomen suurin ulkomaan rakennusprojekti, kun metsien keskelle Karjalaan rakennettiin kokonainen kaupunki ja kaivos. Jyrki Koulumies on julkaissut aiheesta kirjan. Entä mikä oli median rooli tuolloin?
- Yle-lait eduskuntaan
Hallitus on antanut esityksensä uusiksi yle-laeiksi eduskunnan käsiteltäväksi. Nyt siis alkaa julkisen keskustelun loppusuora, jota pohjustavat asunto-ja viestintäministeri Krista Kiuru, johtaja Satu Kangas Viestinnän keskusliitosta ja media-alan yrittäjä Tomi Lindblom. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Talousjournalismin tila
Talousjournalismia on tarjolla aikaisempaa enemmän. Sisältö vaihtelee analyyseistä käytännön neuvoihin. Velkakriisi ja taantuma ovat herättäneet kansalaiset seuraamaan taloutta. Tavallisten ihmisten blogeista löytyy kiivastakin sananvaihtoa talouden linjauksista.
- Sananvapauden myytit ja ideologiat
Sananvapauden periaatteelle on annettu lähes myyttinen asema demokratiassa. Mutta onko kyseessä universaali arvo vai alati liikkeessä oleva päämäärä? Haastateltavana viestintätutkija Kari Karppinen.
- Räätälöityjä lehtiä
Helsingin Sanomat julkisti hiljattain aikeensa siirtyä tabloidiksi ensi vuoden alussa. Digitaaliset jakelutiet muuttavat lehdentekoa. Millainen on räätälöity sanomalehti? Uudistuksesta ovat kertomassa toimituspäällikkö Hannu Pulkkinen ja tuottaja Jussi Ahlroth. Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko.
- Miksi ACTA-sopimus on niin kiistelty?
Väärentämisen vastainen kauppasopimus, jota on valmisteltu jo vuosia, on vasta nyt herättänyt erityisesti internetväen vastustamaan sitä. ACTAn on väitetty olevan uhka sananvapaudelle ja että se haittaa uusien, erityisesti digitaalisten innovaatioiden syntyä.
- Populismia etsimässä
Populististen puolueiden retoriikka on eri puolilla maailmaa hyvin samanlaista. Ne vetoavat tunteisiin ja kansan ääneen, vaikka ne ovat usein yksinvaltaisen, karismaattisen johtajansa ympärille rakentuneita. Ne hakevat idealistista kuvaa hyvästä menneisyydestä ja vetoavat nostalgian kaipuuseen.
- Tsekin media arvioi maan tilannetta
Miksi Tsekki näyttää Vaclav Havelin poismenon jälkeen olevan Euroopan vastarannan kiiski? Miksei maa kuulu euroalueeseen? Tsekin median edustajat puhuvat hyvin avoimesti. Haastateltavina ovat tri Martina Lustigova Tsekin TV:n uutisten kotimaan politiikan analyytikko sekä taloustoimittajat Jindrich Sidlo ja Ondrej Maly Taloussanomista.
- Esko Seppänen ja Iiro Viinanen - kirjeenvaihtoa äärilaidoilta
Esko Seppänen ja Iiro Viinanen ovat edustaneet poliittisen kartan äärilaitoja. He ovat katsoneet Suomen taloudenhoitoa hyvin erilaisista näkulmista.
- Missä yleisö luuraa?
Yleisö on aina ollut jollakin lailla suuri mysteeri - miksi sitä on tai ei ole. Median näkökulmasta yleisöjä on yhä vaikeampi tavoittaa ja niiden käytöstä on vaikea ennakoida. Silti yritämme. Kuinka yleisö siis nyt kuluttaa vanhaa ja uutta mediaa ja miltä lähitulevaisuus näyttää?
- Mitä asiakaskortit kertovat?
Suomalaisilla on kanta-asiakaskortteja kukkarot pullollaan. Meillä on seitsemän miljoonaa etukorttia. Monet suhtautuvat kortteihin melko huolettomasti, mutta tietoturvan kannalta kortit saattava olla riski. Asiakastietoja yhdistelemällä voidaan luoda ihmisistä tarkkoja profiileja.
- Onko media unohtanut presidentin kansainvälisen tehtävän?
Presidentinvaaleja käydään pahvinuket tai -naamarit esillä kaduilla, toreilla ja kauppakeskuksissa yhtä lailla virtuaalisesti kuin livenä. Keskusteluun nousee lähes mikä tahansa muu kuin se jokin hankala ulkomaanaihe. Montako peukkua on noussut presidentin oikean tehtävän eli ulkopolitiikan johtamisen puolesta? Onko mediakin unohtamassa presidentin ydintehtävän?
- Venäjä mediassa
Suomen taloudellinen ja poliittinen erityissuhde itäiseen naapuriin on heijastunut myös journalismiin. Itsesensuurin ja suomettumisen aika on ohi vai onko? Historian painolasti vaikuttaa edelleen tapaan, jolla uutisoidaan Venäjän politiikasta.
- Radio yhteisön apuna Afrikassa
Radio Kiss FM Sierra Leonessa on viime vuodet toiminut Suomen Pakolaisavun aikuislukutaitohankkeessa lähettäen arkipäivisin lukutaitopiirien opiskeluun liittyvää Calabash ja Mata Pencil -ohjelmaa. Radion merkitys on muissakin Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa suuri, mutta televisio ja internet ovat hyvää vauhtia valtaamassa alaa.
- Lauri Kivinen keskustelee edeltäjiensä kanssa Yle-verosta
Kuinka keskustelevat hiljattain sovitusta ja pian yksityiskohtaiseen eduskuntakäsittelyyn tulevasta Yle-verosta Ylen nykyinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja hänen edeltäjänsä?
- Media muokkaamassa presidenttiehdokkaita
Televisiosta on tullut vaalien näyttämö. Mediapyöritys vaaleissa vaatii politiikoilta yhä kovempaa turnauskestävyyttä, ja rajuimpien väitteiden mukaan media tekee presidentin.
- Al Jazeera - arabimaailman riippumaton ääni
Al Jazeeran uutiskanavan toimituspäällikkö Belda Oiud Mhadi näyttää mediatalon päämajassa Qatarin pääkaupungissa Dohassa illalla televiossa lähetettävän Libya-dokumentin johdantoa. Kaksitoista vuotta Al Jazeerassa työskennelleelle Mhadille on kertynyt juttukeikkoja niin Irakin kuin Afganistanin sotiin ja viimeksi nyt Libyaan. Toimittajana on Esa Aallas
- Nuorten naisten aikakauslehti ajaa voittajan asiaa
”Henkilökohtainen on poliittista." 1960-luvulla tunnetuksi tullut feministinen iskulause on ajankohtainen edelleen. Nyt sen on nostanut esiin Cosmopolitan-aikakauslehteä väitöskirjan verran tutkinut Kati Kauppinen Jyväskylän yliopistosta.
- Mediakommentti: Ylen rahoitus ratkeamassa
Jos mitään uutta mutkaa matkaan ei enää tule, ratkeaa Ylen rahoitus eduskunnassa ehkä jo tänään. Ylen kannalta oleellisinta on, että rahoitustaso on riittävä.
- Päätoimittajan piinaviikot eli kuinka Kaleva julkaisi pedofiliajuttunsa
Miten kertoa yhteisön piirissä tapahtuneista rikoksista loukkaamatta koko yhteisöä? Tätä jouduttiin miettimään Kalevassa, joka uutisoi lestadiolaisten piirissä tapahtuneista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista.
- Puolalainen media
Puola toimii viimeisiä viikkoja EU:n puheenjohtajamaana. Millainen on Puolan media runsaat kaksi vuosikymmentä suuren murroksen jälkeen? Siitä kertoo mm. Tygodnik Powszechny- lehden päätoimittaja Piotr Mucharski. Toimittajana on Martti Puukko.
- Mediasta ei työvoima lopu
Suomessa valmistuu vuosittain noin 2000 ammattilaista media-alalle. Kymmenen vuotta on keskusteltu ylitarjonnasta. Nyt ollaan paikkoja vähentämässä. Keskustelua käydään siitä, mihin supistukset kohdistuvat ja käytetäänkö juustohöylää vai lakkautetaanko kokonaisia kouluja.
- Mobiili mullistaa yhteiskunnan
Teknologian kehityksen ennustetaan pyyhkivän menneisyyteen niin paperiset laskut ja kirjat, kuin käteisen rahan ja pankkikortitkin. Mutta koko yhteiskunnan tasolla on tulossa vielä suurempia muutoksia, ennakoi tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki J.J. Kasvi Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:stä.
- Dokumentaristin katse
Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Iikka Vehkalahti seuraa mediaa dokumenttituottajan silmin. Hän on huolissaan siitä, miten media suuntaa katseensa kohteeseen. Toimittajat samaistuvat helposti valtaan ja katsovat eliittiä alhaalta ylöspäin ja toisaalla media tekee kohteista uhreja, joita katsotaan ylhäältä alas. Vehkalahden mielestä kohdetta pitäisi lähestyä silmien tasolta ja nähdä lähelle.
- Nuorten ääni journalismissa
Tiedotusvälineet niputtavat kovin helposti nuoret yhteen ja samaan muottiin. Nuoriso esitetään esimerkiksi metelöinnillään muita häiritsevänä joukkiona. Tai nuoret kuvataan yhteiskunnallisuutta karttaviksi, lähinnä musiikkivideoista ja BB-talon tapahtumista kiinnostuneiksi vapaamatkustajiksi.
- Sähköinen oppimateriaali
Kouluissa ja oppilaitoksissa opiskellaan edelleen enimmäkseen oppikirjoista. Opiskelijat hengaavat netissä, mutta milloin tapahtuu sähköisen oppimateriaalin todellinen läpimurto? Toimittajana on Anna-Liisa Haavikko.
- Firma tarvitsee hyvän uutisen
Ylimmän johdon esiintymistaitojen on syytä olla kohdallaan, jotta yritys menestyy. Talousuutisista on tullut pörssiyhtiöille tärkeä paikka pyrkimyksessä kasvattaa arvoaan mielikuvien avulla. Politiikan ja viestinnän tutkija Anne Koski Tampereen yliopistosta on seurannut julkisuuden kautta tapahtuvaa strategiajohtamista Nokian ja Soneran kohdalla. Ja on talousmedialla näppinsä pelissä myös muun muassa Applen arvossa. Anne Kosken kanssa talousuutisten äärellä on toimittaja Päivi Leino.
- Uutisia raivaamassa verkkosovellutuksella
Viiden nuoren miehen joukko voitti Helsingin Sanomain Säätiön innovaatiopalkinnon keksinnöllään, joka arvioi käyttäjien lukutapojen mukaan, miten kiinnostava lehtijuttu on. Kilpailussa haravoitiin uusia aluevaltauksia journalismiin ja liiketoimintamalleja.
- Vastamainos kommentoi kulutuskulttuuria
"Vastamainos on poliittinen kuten tavallinenkin mainos. Se sisältää arvovalintoja ja käsityksiä hyvästä elämästä”, toteaa visuaalisen journalismin professori Janne Seppänen Tampereen yliopistosta. "Vastamainos on journalismia, aktivismia ja taidetta. Se parodioi vallanpitäjiä nyt, kun valta on siirtymässä talouden sektorille", sanoo valokuvaaja, ad Klaus Welp Voima-lehdestä.
- Latvian itsenäisyyttä 20 vuotta
Baltian maat itsenäistyivät 20 vuotta sitten. Martti Puukko teki silloin matkan halki Baltian. Nyt hän lähti uudelle matkalle Latviaan katsomaan mikä onkaan muuttunut ja tapasi kansalaisia, ulkoministerin ja vuosikymmenen Latviassa asuneen toimittaja Jukka Rislakin.
- Tanssii median kanssa
Viime vuosina televisio-ohjelmien kierrättäminen muissa medioissa on lisääntynyt. Yksittäisistä ohjelmasarjoista ammennetaan aiheita juttuihin ja uutisiin niin netissä, televisiossa kuin lehdistössäkin. Enää ei tarvita median ulkopuolisia tapahtumia, kuten olympialaiset tai ensiaskelet kuun pinnalla: mediatapahtuman rakentaa media itse.
- Painokoneet seis – robotit tulevat
Kun media karsii kulujaan, toiminta automatisoidaan ja toimittajan voi korvata robotti, niin sanottu tilastoapina.
- Islannista sananvapauden turvasatama
Pankkikriisin paljastuminen muutama vuosi sitten pani vauhtia Islannin medialain uudistamiseen. Maailman vahvimman sananvapauslain myötä tulen ja jään maa pyrkii tutkivan journalismin paratiisiksi.
- Reilua journalismia
Digimaailmassa aineisto leviää nopeasti paikasta toiseen. Valokuvaajat ja toimittajat haluavat tietää, missä kaikkialla heidän valokuviaan ja juttujaan on yleisölle tarjolla, mutta aina se ei ole helppoa. Toimittajan tai valokuvaajan suhde haastateltavaan perustuu luottamukseen, jossa kohteen on tiedettävä, millaisessa jutussa hän on mukana. Jos sisällöntuottaja itsekään ei tiedä aineiston käytöstä, millainen kuva syntyy mediasta?
- Viestintäministeri Krista Kiurun haastattelu
Hallitus lupaa laatia sähköisen viestinnän ohjelman, mutta jatketaanko arjen tietoyhteiskunta ja sadan megan Suomi hankkeita? Entä onko lehdistölle kaavailtu arvonlisävero vain taloudellinen kysymys? Digiaikaa on nyt takana kymmenen vuotta - ratkeaako Ylen rahoitus?
- Mitä on vihapuhe?
Mitä on vihapuhe? Haastateltavina Homma ry:n puheenjohtaja Matias Turkkila ja tutkija Riku Neuvonen Helsingin yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Toimittajana on Maija Elonheimo.
- Tarinan iskijät netissä
Elokuvat ja televisio tappoivat kansanperinteen, on pitkään kauhisteltu. Mutta populaarikulttuuri ei tuhonnutkaan kansan luovuutta. YouTuben kaivelu avaa tutkija Kaarina Koskelle uuden aarreaitan, missä Hitler raivoaa toimimattoman käyttöjärjestelmän vuoksi ja vanha venäläinen hitti saa uuden elämän kissan suussa. Median uusi murros on uudistanut jokamiehenoikeuden kulttuurin käyttöön ja muovaamiseen ja samalla häivyttänyt jaon tuottajiin ja kuluttajiin. Sekö on folklorea? Toimittajana on Päivi Leino.
- Digiajan lapset
Nykylapset ja -nuoret ovat digitaalisia alkuasukkaita. He eivät tiedä, millaista on ilman kännyköitä ja tietokoneita. Me aikuiset olemme digitalisia maahanmuuttajia. Emme ole kasvaneet tähän ympäristöön, vaan joudumme opettelemaan kaiken erikseen.
- Tietokoneetta omasta tahdostaan
Tutkija Päivi Hakkaraisen mukaan moni yli 60-vuotias valitsee tietokoneettoman elämän. Julkisessa sanassa tavataan tietokoneettomat Ritva Laine Suomussalmelta ja Esko Sirjola Ivalosta. Ja Vanhan kirjallisuuden päivillä toimittaja Esa Aallas tapasi myös hopeasurffaajia.
- Kuinka kävi paikallisradioille?
Yleisradion monopoliasema murtui vuonna 1985, jolloin parikymmentä paikallisradiota eri puolilla Suomea sai toimiluvan. Paikallisradiot tarttuivat innolla alueensa elämäntapaan. Mutta tänään koko paikallisradio-sana on unohtunut ja kaupallisradioissa musiikin välissä satunnainen juontaja jostain päin Suomea kertoo, mitkä levyt soivat seuraavaksi. Turussa kävi samoin kuin muuallakin maassa.
- Turun Sanomien mediakonserni
"Vanhoillinen, nurkkakuntainen, perusturkulainen". "Alueensa mahtivaikuttaja, jolla on vahvat kytkökset talouteen ja politiikkaan". "Urheilulehti, joka julkaisee myös kuolinilmoitukset"
- Sananvapaus ahtaalla Valko-Venäjällä
Tiedotusvälineet ovat itsevaltaisen presidentin Aljaksandr Lukašenkan koko 17 vuotta kestäneen hallinnon ajan olleet tiukan kontrollinen kohteena, mutta Lukašenkan hallinnon otteet ovat huomattavasti kiristyneet viime joulukuisten presidentinvaalien jälkeen.
- Virolaiset viihtyvät TV:n ääressä
Virolaiset katsovat televisiota neljä tuntia päivässä, tunnin pidempään kuin suomalaiset. Kilpailu katsojista on kovaa lukuisien kanavien kesken. Suomalainen Mikko Silvennoinen johtaa TV3-kanavaa Tallinnassa.
- Mediakommentti: Kataisen kuusikon viestintäohjelma
Jyrki Kataisen ensimmäinen hallitus on nyt nimitetty. Minkälainen on sen viestintäpoliittinen ohjelma?
- Tietokoneetta omasta tahdostaan.
Tietokoneetta omasta tahdostaan. Tutkija Päivi Hakkaraisen mukaan moni yli 60-vuotias valitsee tietokoneettoman elämän, kuten Ritva Laine Suomussalmelta ja Esko Sirjola Ivalosta.Vanhan kirjallisuuden päivillä toimittaja Esa Aallas tapasi myös hopeasurffaajia.
- Tekniikka muutti lehtikuvaajan työn
Digitaalitekniikka mahdollistaa vaikkapa epäonnistuneen ohjuksen siivoamisen lehtikuvasta, tai pommituksen nostaman savupilven tummentamisen. Ja niin on tehtykin. Mikä on kuvajournalistin tehtävä? Onko uutiskuva enää totta? Kuvajournalismin tutkija Jenni Mäenpää Tampereen yliopistosta ja valokuvaaja Ossi Ahola kertovat kokemuksiaan ja havaintojaan. Toimittajana Aamulehden valokuvausstudiossa on Päivi Leino.
- Uusia viestintälinjauksia
Tällä eduskuntakaudella päätettäväksi tulee kiistanalaisia viestintäpoliittisia linjauksia. Keskustelu tekijänoikeuksista jatkuu, kun työsuhdeolettama jäi pöydälle ja hyvitysmaksua selvitellään. Viime viikolla nousi esille, onko lehdistön arvonlisäverovapaus itsestäänselvyys, ja Ylen rahoitus on edelleen avoinna. Minkälaisia viestintälinjauksia on viety Säätytalolle uutta hallitusohjelmaa varten?
- Veikö Facebook eduskuntaan?
Maahanmuuttokeskustelu on Suomen poliittisessa historiassa ensimmäinen kerta, kun sosiaalinen media on vaikuttanut vaalikeskustelun sävyyn.
- Riskillä leimatut
Lasten ja nuorten tekemien rikosten uutisointi antaa niiden luonteesta ja määrästä todellisuutta synkemmän kuvan. Nuoret nähdään turvallisuutta uhkaavana riskinä ja yksittäiset ääritapaukset leimaavat mediakeskustelua. Dosentti Timo Harrikari on tutkinut, millaista on julkinen keskustelu lapsista ja nuorista.
- Maahanmuuttaja lehtien palstoilla
Suomalainen media jää kiinni peräti rasismista maahanmuuttaja- aiheisessa uutisoinnissaan. Tietyt kansallisuudet esiintyvät aina tiettyjen asioiden yhteydessä, ja näin lehdistö tulee niputtaneeksi esimerkiksi kaikki somalit rikollisiksi parinkymmenen ongelmanuoren käyttäytymisen perusteella. Media yksinkertaistaa ja antaa jopa väärää tietoa. Näin sanovat aihetta väitöskirjan verran tutkinut Camilla Haavisto ja nyt 9 vuotta suomalaista mediaa seurannut toimittaja Polina Kopylova. He ovat Päivi Leinon vieraina Julkisessa sanassa, jonka päättää Juha Kulmasen mediakommentti.
- HS:n suunta
Helsingin Sanomien päätoimittaja Riikka Venäläinen tuli vaipparumban keskeltä johtamaan pohjoismaiden suurinta päivälehteä. Hän on Sanomien kasvatti, joka aloitti kesätoimittajana ja kouluttautui taloustoimittajaksi. Kokemusta päällikön hommasta on kertynyt uutisista sekä aikakausilehdestä.
Nyt hän linjaa Helsingin Sanomien sisältöä, jossa hän haluaa paikallisuuden näkyvän yhä vahvemmin. Kerronnallisesti maan suurin pitäjänlehti on matkalla hitaampaan journalismiin. Venäläinen korostaa aikakausilehtimäisyyttä ja tarinallisuutta. Julkisessa sanassa kuullaan Riikka Venäläisen ajatuksia journalismista. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko. - Onko häähumu journalismia?
Britannian kuninkaalliset häät täyttävät mediatilaa. Viihdeuutisia prinsessahäät toki ovat, mutta ovatko ne myös vakavasti otettavaa journalismia?
- Piispan piinaviikot
Piispa Ilkka Kantolan elämä muuttui, kun kaduille ilmestyivät lööpit pettäjäpiispasta. Vahva kielteinen julkisuus vaikutti syvästi ja Kantola erosi virastaan samana päivänä. Hän oli ajatellut, että jättää virkansa, jos hänen avioerostaan tulee ongelmia kirkolle. Julkisessa sanassa kuullaan juuri uudelleen valitun kansanedustaja Ilkka Kantolan ajatuksia moraalista ja julkisuudesta. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
- Tietoyhteiskuntaa amerikan tapaan
Amerikkalaiset investoivat Suomeen erittäin vähän ja suomalaisilla on myös vaikeuksia sikäläisillä markkinoilla? Nopeimmin kasvavat yritykset toimivat bittimaailmassa, mm. Apple, Google, Facebook ja Twitter. Osataanko meillä näiden toimintatapoja ja ymmärretäänkö riskejä? Keskustelemassa ovat Amchamin ohjelmavastaava, Microsoftin tietoyhteiskuntasuhdejohtaja Max Mickelsson ja Tiedon lakiasioiden neuvonantaja Jaakko Lindgren. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Vaalikielen koukerot
Vaalit käydään mediassa. Tiedotusvälineet ovat vaaliretoriikan näyttämö, jossa esiintyminen vaatii poliitikolta turnauskestävyyttä.
Poliittinen keskustelukulttuuri on muuttunut television alkuajoista, jolloin johtajat olivat hankkineet retoriikan taitonsa nuorisoseura- ja työväentaloilla. Puheissa oli paatosta, kiihkoa ja aatteen paloa. Aatteet haalistuivat ja opittiin esiintymään televisiossa ja imagokonsultit ryhtyivät valmentamaan poliitikkoja. Esiintymisestä tuli hillittyä ja erimielisyyskin ilmaistiin vaisusti.
Julkisessa sanassa keskustellaan kielentutkija Vesa Heikkisen kanssa siitä, millaisella kielellä ja miten nykypoliitikot pyrkivät lunastamaan paikkansa. Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
- Naispoliitikot naistenlehdissä
Ai että on edustava tuo Mari, ja niin päteväkin! Ja niin fiksu tuo Jutta, ajatella kuinka tehokas! Naistenlehdet kertovat upeine kuvineen naispuolisten huippupoliitikkojemme vapaa-ajasta ja vähän työstäkin. Samalla kun poliitikko stailataan koko sivun kuviin, hän saa tilasuuden esittää poliittisia näkemyksiään vailla uutismedian kyynisyyttä. Tutkija Laura Saarenmaan Tampereen yliopistosta tapaa Päivi Leino.
- Miten asenneilmasto muuttuu?
Elinkeinoelämän valtuuskunta on taas julkistanut suomalaisten arvoja ja asenteita luotaavan selvityksensä "Maailman paras maa". Mutta onko se jo nyt vanhentunut, sillä Japanin ja Libyan tapahtumat eivät aineistoa kerättäessä olleet tiedossa? Keskustelemassa ovat EVA:n tutkimuspäällikö Ilkka Haavisto ja viestintätutkija Salli Hakala Helsingin yliopistosta. Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Verkko haastaa tiedon tason
Internetissä julkaistun tiedon laatu on erilaisissa kartoituksissa osoitettu keskimäärin huonoksi tai ongelmalliseksi. Eikä helpotusta näy: kun yhä useampi ihminen on netin ulottuvilla, julkaistavan tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti.
- Pääministerit ja media
Pääministerin mahdin mittariksi on tullut julkisuus. Monelle ministerille mediasuhteista on tullut myös kompastuskivi. Tietokirjailija ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen kertoo kirjassaan 'Pääministerin puhuva pää', miten yhdeksän pääministeriä on selviytynyt julkisuuden vaatimuksista.
- Mediakommentti: Korkeajännitteen aika
Olemme siirtyneet korkeajännitteen aikaan pääministerin ja median välisessä suhteessa. Näin kiteytti Risto Uimonen tämän ohjelman haastattelussa, joka oli tehty hänen tuoreen kirjansa `Pääministerin puhuva pää` vuoksi. Siinä hän kuvaa yhdeksän viimeisen pääministerimme mediasuhteita 1970-luvun puolivälistä nykypäivään, Miettusesta Kiviniemeen.
- Huumoria uutisiin!
Journalismissa on vitsit vähissä. Kova journalismi ei saa kuulostaa koomiselta, vaan sen pitää olla vakavaa. Mutta komiikka tavoittaa totuuden, journalismi ei, väittää tutkija Janne Ikonen. Häntä haastattelee Päivi Leino. Mukaan poimitaan muutama esimerkki draaman puolelta.
- Median pätkivä yhteys valtioon
Britanniassa mediamoguli Murdoch kaventaa sananvapautta. Italian esimerkki varoittaa median ja poliittisen vallan liitosta. Egypti katkoi kansannousun aikana tietoyhteyksiä mutta uusi media avitti muutosta. Valko-Venäjän yksinvaltias sensuroi sanaa. EU ei osaa tiedottaa asioistaan ymmärrettävästi. Julkisessa sanassa Esa Aallaksen raportti Lontoosta.
- Mediakommentti: Terveisiä World Mobile 2011-tapahtumasta
Terveisiä Barcelonasta. Kiitos kysymästä, aika pilvistä on ollut, tosin nyt aurinkokin näyttäytyy. Pilvistä on ollut myös siinä mielessä, että mobiilipalvelut ja sitä myötä kuluttajat, menevät "pilveen". Yksi alan pioneereista on tapahtuman pääsponsori kiinalainen Huawei.
- Unkarin kiistelty medialaki
Unkarin EU-puheenjohtajuuuden alkua on varjostanut maan joulukuussa hyväksymä uusi medialaki. Se on nostattanut vastalauseiden myrskyn ympäri Eurooppaa.
- Mediakommentti: Elämän kauko– ja lähisäädin
Tableteista eli sormitietokoneista, jotka kummatkin nimitykset ovat sivumennen sanoen aika huonoja, on puhuttu viime aikoina niin paljon, että kännykkä on jäänyt julkisuudessa hivenen sivurooliin. Aivan suotta.
- Voiko sillä soittaakin?
Joskus kännykkä oli vain laite, jolla saattoi tavoittaa etäällä olevan ystävän. Tänä päivänä kännykkä on julkaisuväline, jolla voi saman tien tavoittaa internetillisen yleisöä. Kännykän muutosta puhelimesta monimediaksi valottaa tutkija Mikko Villi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta. Toimittajana on Päivi Leino.
- Vaalitaistelu sosiaalisessa mediassa
Tapahtuuko sosiaalisen median läpimurto tulevissa eduskuntavaaleissa vai siirtyykö se taas kerran seuraaviin vaaleihin? Tuleeko Facebookista merkittävä tekijä vaalikamppailuissa?
- Mediakommentti: Siirtyykö sosiaalisen median läpimurto seuraaviin vaaleihin?
Koska sosiaalisen median lopullinen läpimurto tapahtuu, ratkaistaanko seuraavien Suomen eduskuntavaalien tilanne jo sosiaalisessa mediassa?
- Radiosoitto on vallankäyttöä
Ei ole sattumaa, mikä ralli milloinkin radiokanavalla soi. Tietyn musiikkiesityksen kuuleminen juuri tietyllä hetkellä ja juuri tietyllä kanavalla on tarkan harkinnan ja tutkimuksen tulos. Panokset ovat isoja: kaupallisten radiokanavien työpaikat ja omistajien tuotot ovat kiinni kuuntelijamäärissä. Kenellä on valta ja vastuu, ja kenen etua palvellaan? Arto Vilkko on analysoinut radioasemien soittolistoja väitöskirjan verran ja Marcus Sjöströmin työtä on Radio NRJ:n musiikki. Toimittajana on Päivi Leino.
- Ylen uudet vastaavat päätoimittajat
Ylen uusi organisaatio astui voimaan tämän vuoden alusta. Vastaavia toimittajia on enää viisi entisten kymmenien sijaan. Mikä muuttui ja hyötyykö yleisö?
Studiossa suorassa lähetyksessä ovat keskustelemassa radio-ohjelmista vastaava Marja Keskitalo, televisio-ohjelmista vastaava Riitta Pihlajamäki ja internet-sisällöistä vastaava Jari Lahti.
Toimittajana on Juha Kulmanen.
- Sananvapaus ahtaalla Keski-Aasiassa
Kazakstan ei ennen viimevuotista ETYJ-puheenjohtajuuttaan lunastanut lupauksiaan sanan- ja ilmaisunvapauden lujittamiseksi ja demokraattisten uudistusten toteuttamiseksi, vaan yhä edelleen opposition mediat vaiennetaan kovin ottein tässä yksinvaltaisesti hallitussa maassa.
- Mediakommentti: Kokemuksia JSN:sta
Kolme vuotta kestänyt kausi on vuoden vaihtuessa päättynyt Julkisen sanan neuvoston jäsenenä. Yhteensä tänä aikana tuli tehtyä satoja yksittäisiä päätöksiä, joista monet olivat erittäin hankalia ja paljon julkisuuttakin saaneita.
- Yhteisömediat maahanmuuttajien palveluksessa
Maahanmuuttajille on tarjolla vähän tietoa Suomesta heidän omalla kielellään. Mutta on sentään jotain:yhteisöradiot.
- Media on sokea
Kuinka median seuranta onnistuu ja miten tietoyhteiskunnan kyydissä pysyy, kun käytettävissä ei ole täysipainoista näköaistia?
- Uudet lööppivastaavat
Ilta-Sanomat on saanut kaksi uutta päätoimittajaa. Ulla Appelsin ja Kaius Niemi ovat Anna-Liisa Haavikon haastattelussa. Lähetyksessä myös Juha Kulmasen mediakommentti Euro mediassa.
- Mediakommentti: Euro mediassa
Nyt se on sitten alkanut valtamediassakin, nimittäin euron tulevaisuuden spekulointi. Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntaisivuillaan jo spekulaation Entä jos Suomi irrottautuu eurosta ensi toukokuussa?
- Kirjeenvaihtajana Suomessa
Suomesta kerrotaan ulkomaiden tiedotusvälineissä? Siitä päättävät osaltaan maassamme työskentelevät kirjeenvaihtajat.
- Mediakommentti: Hatut ja myssyt
Hatut ja myssyt ovat olleet viime päivien pakkasissa tarpeen. Pienen kansan kohtaloissa päähineen valinnalla on ollut merkitystä.
- Mediakommentti: Ja taas Matti!
Olen kyllästynyt Matti Vanhaseen tai oikeammin juttuihin sarjarakastuja
Matti Vanhasesta.
- Kuolema otsikoissa
Kuolema on laitostunut ja kadonnut arjesta suljettuihin tiloihin. On väärin väittää, että nykyihminen ei kohtaisi sitä. Hän törmää siihen usein otsikoissa.
- Liian vähän ruumiita - ei uutista
Haitin maanjäristyksen uhrit keräsivät koko maailman median huomion. Esim. Länsi-Afrikan tulvien vaatimat ihmishenget eivät tiedotusvälineitä kiinnosta.
- Mediakommentti: Sää on vakava asia
Sää on vakava asia, ainakin merisää. Sen sai huomata Radio Suomen toimittaja, joka suorassa lähetyksessä totesi, että ”Raahe miinus kolme, HIFK-Lukko nolla kaksi, Russarö miinus kaksi". Vaikka tästä taidettiin selvitä vain vakavalla huomautuksella, niin ilmastonmuutoksesta ei.
- Mediakommentti : Asiantuntijat kertovat, toimittajat kirjaavat
Suomalainen journalismi on asiantuntijauskovaista. Kun asiantuntija on lausunut mielipiteensä se riittää.
- Talousjournalismi ja finanssikriisi
Kuinka media on reagoinut talouskriisiin - siitä kertoo talousjournalismia seurannut tutkimus 'Kaikki toistaiseksi hyvin'.
- Mediakommentti: Korusähkeistä internetiin
Viestintäpolitiikan osaston ylijohtaja Liisa Ero siirtyi hiljattain eläkkeelle liikenne- ja viestintäministeriön palveluksesta, jossa hän talon ensimmäisenä naisjuristina aloitti vuonna 1975. Hän kuvasi läksiäishaastattelussaan hyvin tuon 35 vuoden aikana tapahtunutta viestinnän kentän muutosta: korusähkeiden mallien määräämisestä oli siirrytty globaalin sähköisen viestinnän lainsäädäntöön.
- Mielipidepalstalla
Ajanhukkaa vai yhteiskunnallista vaikuttamista? Omalla nimellä vai nimimerkillä? Mitkä niksit vievät tekstin lehteen asti? Oppaina ovat erikoistutkija Sinikka Torkkola ja pitkän linjan yleisönosastokirjoittaja Seppo Siljander.
- Mediakohun kolhimat
Suomalainen mediailmasto on muuttunut vapaammaksi. Rähmällään olosta ei ole tietoakaan, kun poliitikkoja lähestytään. Poliittisia ruumiita on syntynyt viime vuosina aikaisempaa enemmän. Mediakohun myrskynsilmään joutuneista puhutaan jopa uhreina.
- Mediakommentti: Vapaa media
Suomalainen lehdistö on maailman vapainta ja se tuottaa poliittisia ruumiita aikaisempaa enemmän. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksiin mukaan Pohjoismaissa sekä Hollannissa ja Sveitsissä yleisö voi nauttia maailman riippumattomimmasta mediasta.
- Mediakommentti: Kiitos EIT:n media kerää valtiolta korvauksia
Sananvapaus on Suomessa suuri. Mutta ei tarpeeksi vahva kuitenkaan. Tästä hyvästä Suomi on saanut jo 16 tuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Pelkästään tänä vuonna tuomioita on tullut 9 kappaletta, viimeisin lokakuun 12. päivä. Mistä oikein on kysymys?
- Älä lavertele verkossa
Muutama nettiin ladattu valokuva, tai facebookiin puolihuolimattomasti lisätty merkintä voi paljastaa ihmisestä seikkoja, joita hän itse ei ajatellut ollenkaan julkisiksi.
- Pitääkö Ylen palvelu olla täyttä vai täydentävää?
Yhä enemmän vaaditaan perusteluja sille, mihin tarvitaan valtion radio- ja televisioyhtiötä monimuotoisessa mediamaailmassa. Keskustelussa on kolme suurta kysymystä: niiden rooli ja pitääkö julkisen palvelun olla täydentämässä kaupallista mediaa vai pitääkö sen olla kaiken kattavaa radio- televisio toimintaa.
- Uutinen Intiasta ja mediakommentti
Maailman taloudelliset ja poliittiset painopisteet ovat liikkeessä. Tommi Nieminen on lähdössä Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajaksi Etelä-Aasiaan. Mitä hän aikoo suomalaisille sieltä kertoa? Toimittajana on Päivi Leino.
- Nuorison syytä tottakai
Nuoret ovat aina ongelmallinen ryhmä medialle, mutta miksi? Sitä pohtii Anna-Liisa Haavikon haastattelussa HS:n toimituspäällikkö Reetta Räty.
- Mediakommentti: Outo lintu lensi yli Ylen pesän
Yle on taas ollut uutisissa. Keväällä valittu toimitusjohtaja Lauri Kivinen on esitellyt uuden organisaation, joka astuu voimaan ensi vuoden alussa. Se on joustavampi kuin nykyinen. Mikael Jungnerin kaudella aloitetut säästöt sekä henkilöstövähennykset jatkuvat sillä menot ovat edelleen selvästi suuremmat kuin tulot.
- Median nettikeskustelupalstat
Median palstoilla käytävän nettikeskustelun laatu aiheuttaa väittelyä puolesta ja vastaan. Pitääkö median sallia nimimerkit ja matala keskustelun taso sananvapauden nimissä?
Toimittajina Juha Kulmanen (tuottaja), Anna-Liisa Haavikko.
Julkisen sanan uusimmat kuunneltavat
- Julkinen sana: Verkkolehdet ja lehdet verkossa
- Julkinen sana: Sanomisen rajat
- Julkinen sana: Viestinnän voima
- Julkinen sana: Bloggaminen muuttaa maailmaa
- Julkinen sana: Slovakian media arvioi maansa tilaa
- Julkinen sana: Kostamaus ja muita eilisen talousuutisia
- Julkinen sana: Yle-lait eduskuntaan
- Julkinen sana: Talousjournalismin tila
- Julkinen sana: Sananvapauden myytit ja ideologiat
- Julkinen sana: Räätälöityjä lehtiä tekemässä


