Mediakommentti: Ulkoistamisen seurauksia ei aina mietitä

Viime viikon mediauutinen oli, että Suomen toiseksi katsotuimman tv-ohjelman eli vaalivalvojaisten luonne muuttuu. Puoluejohtajat eivät ensi keväänä eduskuntavaali-iltana enää kokoonnu Ylen Ison Pajan lasikattojen alle. Entä muistatteko vielä Ylen jakelutekniikan, tuon julkisen palvelun insinööriosaamisen keskittymän, joka välitti teille maan kaikki radio-ja televisio-ohjelmat?

Ette varmaankaan.

Mutta tässä vaaliohjelmapäätöksessä on kyse samanlaisesta ilmiöstä. Ylen jakelutekniikka ulkoistettiin ensin omaksi yhtiöksi nimeltä Digita, jonka Yle sitten vuoteen 2005 mennessä myi kokonaan pois ranskalaiselle TDF-yhtiölle. Miksi näin tehtiin? Siksi, että valtiovalta ja poliittiset päättäjät halusivat saada kaikki mediayhtiöt jakelun suhteen samalle viivalle, Yle olkoon vain yksi yhtiö muiden joukossa. Siksi se ei voinut enää omistaa jakeluverkkoa, vaan sen tuli ostaa palvelunsa Digitalta samalla tavalla kuin muidenkin mediayhtiöiden. Näin ajatellaan myös vaalivalvojaisista, Yle on vain yksi yhtiö muiden joukossa ja tehköön omat vaaliohjelmansa samalta viivalta muiden kanssa.

Entä mihin Digitan perustaminen on sitten johtanut paitsi siihen, että sen myymisestä saadut rahat on jo syöty koko kansan digitalisointiprojektissa ja nyt ylellä on jäljellä krooninen rahapula? TDF:n uunituore vuosikertomus on mielenkiintoista luettavaa.

Digitan 380:n työntekijän johdossa on Sirpa Ojala, joka valittiin loppukeväällä myös koko emoyhtiö TDF:n johtoryhmään. TDF:n pääomistaja on yksi maailman suurimmista sijoitusyhtiöistä eli amerikkalainen Texas Pacific Group, sinne siis viime kädessä menee myös suomalaisten tv-lupamaksajien rahoja. Ranskalaisetkin ovat siis enää vain vähemmistöosakkaita, vaikka TDF:n toimintojen ydin on vielä Ranskassa. Toinen merkittävä maa on Saksa, mutta yhtiö toimii jo kymmenessä maassa ja on johtava eurooppalainen audiovisuaalisen aineiston jakelija. Suomen Digitan osuus on vain kuusi prosenttia koko TDF:n liikevaihdosta.

Kurkistus TDF:n vuosikertomukseen kertoo myös sen miltä eurooppalainen mediamaisema näyttää. Koko Eurooppa on digitalisoitu vuoteen 2015 mennessä. Teleliikenteestä tulee nyt viidennes tuloista, samoin radio on vielä merkittävä media, sillä se tuo myös viidesosan tuloista, aivan kuten poistuva analoginen televisio ja digitaalinen televisio, joiden kummankin osuus on tuo samainen viidennes. Uusien jakeluväylien tulot ovat vielä melko pieniä, mutta internetin sivustojen osuus kasvaa kohisten ja TDF:n kautta operoidaan jo yli 10.000 erillistä nettisivustokokonaisuutta.

Teräväpiirtotelevisio on tulossa vauhdilla ja monissa maissa myös digiradio, joka onnistuttiin Suomessa torppaamaan lähtökuoppiinsa. Eurooppalaiset elokuvateatterit digitalisoituvat ja TDF on siinä merkittävä toimija. Jakelu tarjotaan SmartJog väylää pitkin suoraan Hollywoodista bitteinä. Kelanauhoja tai kasetteja ei tarvitse enää siirrellä.

Pienenä yksityiskohtana silmiin osui myös se, että legendaarisen lakkautetun Porin lyhytaaltoaseman lähetyslaitteista jo kaksi on siirretty Ranskaan, Issouduniin ja kaksi muuta tekee vielä saman hankalan matkan.

Ulkoistamispäätös - koski se sitten jakelutekniikkaa tai vaalivalvojaisia - näyttää aina helpolta ratkaisulta akuutteihin ongelmiin, mutta jaksetaankohan sen kaikkia seurauksia aina miettiä loppuun saakka. Tuskin.

Juha Kulmanen

Kommentoi Lähetä: