Mediakommentti: Kataisen kuusikon viestintäohjelma

Jyrki Kataisen ensimmäinen hallitus on nyt nimitetty. Minkälainen on sen viestintäpoliittinen ohjelma?

Jo etukäteen kiistellyin asia on painetun viestinnän 9 prosentin arvonlisävero, kuten tässä Julkinen sana ohjelmassa jo aiemminkin olemme kertoneet. Tähän mennessä printillä vero on ollut nolla, kun sähköinen media on alvinsa maksanut. Samankaltaisen kohtelun kannalta ratkaisu tuntuu järkevältä, mutta käytännössä se toteutuessaan tarkoittaa lehdistön työpaikkojen vähenemistä. Siksi myös ammattijärjestöt ovat sitä vastustaneet. Saa nähdä pystyvätkö työnantajia edustava Viestinnän Keskusliitto ja Journalistiliitto vielä yhdessä lobbaamaan tämän 83 miljoonan euron piilotuen poiston nurin.

Uuden kokemattoman viestintäministerin Krista Kiurun vastuulla on myös Ylen rahoituksen turvaaminen, jonka tasosta Säätytalolla päästiin sopuun. Se miten tuo rahoitus hankitaan, jää kuitenkin työryhmän päätettäväksi vielä tämän vuoden aikana. Uskoisin, että alv-keskustelun jälkeen budjettirahoitusvaihtoehto on epätodennäköinen ja näin pikaisessa aikataulussa synnytettävä ratkaisu löytyy kehitellyn Lintilän mallin pohjalta eli jonkunlaisen talous- tai henkilökohtaisen yle-maksun muodossa. Tv-maksujen lupatarkastuskäytäntö joka tapauksessa poistuu ja siinä säästetään runsas kymmenen miljoonaa euroa vuosittain.

Mielenkiintoista on, että Kataisen hallitus lupaa laatia sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Jotenkin tämä tuo mieleen kaikuja 1970- ja 1980-luvuilta. Niiden seurauksenahan lopulta laadittiin yle-laki 1990-luvun alkupuolella. Sitä ennen yleisradio toimi vuosikymmenet vain yhden vuoden 1927 radiolain lainkohdan varassa.

Jo edellinen hallitus sitoutui ´Laajakaista kaikille 2015`- hankkeeseen ja siitä tehtiin kunnianhimoinen Sadan Megan Suomi- hanke. Tästä tehdään välitilinpäätös jo syksyllä samalla kun valmistaudutaan viestinnän supervuoteen 2016. Silloin kaikki suuret toimiluvat ovat katkolla. Tarvitaanko toimilupia sitten enää vai riittääkö bittiavaruudessa tilaa kaikille? Joka tapauksessa taajuuspolitiikka on kuitenkin edelleen keskeinen osa paitsi kansallista viestintäpolitiikkaa, myös kulttuuripolitiikkaa.

Sen lisäksi että kusti polkee edelleen, hallitus lupaa kansalaisille viestinnällisiä älyratkaisuja. Pohjaksi laaditaan oikein älystrategia kaikille ministeriöille. Digitaalinen talous onkin tulevaisuuden kohtalonkysymys; pysymmekö mukana tietointensiivisessä tuotannossa? Kataisen kuusikko on omalta osaltaan päättänyt pysyä kansainvälisessä kehityksen kelkassa. Onnistuminen siinä ei kuitenkaan tule olemaan helppoa.

Juha Kulmanen

Kommentoi Lähetä: