Keskiviikkoisin klo 12.15 - 13.00
Mediakommentti: Yleisöpalstojen moderointi median sivuilla
Verkkokeskustelua on Suomessa käyty koko 2000-luvun ajan, mutta käytännöt eivät ole vieläkään vakiintuneet. Paitsi ehkä yksi; nimimerkillä julkaiseminen. Kuka tahansa voi ampua nimimerkin suojista kaikkea mikä liikkuu. Ja näin totisesti tehdään.
Kaikilla mahdollisilla tiedotusvälineillä on omat keskustelupalstansa, Ylelläkin lukuisia eri ohjelmien alla, joihin voi rekisteröityä kirjoittamaan mielipiteitään ja lähettämään viestejään. Tämähän on aitoa vuorovaikutuksellisuutta median ja sen lukija, kuuntelija- ja katsojakunnan kanssa, mikä ongelma tässä on?
Mediassa sivuista vastaavat voivat kertoa lukuisia esimerkkejä siitä kuinka muutama harva nimimerkin suojassa toimiva vakiokeskustelija on aikojen saatossa ikään kuin kaapannut keskustelupalstan omien purkaustensa välikappaleeksi, siksi aikanaan ryhdyttiin myös vaatimaan rekisteröintiä ja jälkimoderointia. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että vaikka toimii nimimerkin suojissa, on joku vähintään oikealta kuulostava nimi ensin kirjattava voidakseen keskusteluun osallistua. Ja kommentoijan on pitänyt varautua siihen, että täysin epäasiallinen henkilöön käyvä tai vastaava viesti voidaan ainakin jälkikäteen palstoilta poistaa, rikollisesta aineistosta puhumattakaan. Mutta riittääkö enää tämäkään menettelytapa, jolla ei voida estää sitä, että jopa Vauva-lehden yleisösivuilta saattoi hetken aikaa löytää Trainspotting-dokumenttielokuvassa esiintyneen päähenkilön rankan kuolinkuvan. Voiko nettiä edes yrittää hallita?
Julkisen sanan neuvoston edellinen puheenjohtaja Pekka Hyvärinen esitti runsas vuosi sitten, että median ei pitäisi hyväksyä palstoillaan enää nimimerkkien suojista toimimista – ja sai nettikansan purkauksen päälleen. Hän esitti viisaan kysymyksen, että lisäävätkö nimimerkit lopultakaan aitoa sananvapautta vai vähentääkö niiden käyttö tosiasiassa kansalaisrohkeutta toimia avoimesti? Osa mediasta kulkee kuitenkin nyt aivan toiseen suuntaan: sen sijaan, että vaadittaisiin omalla nimellä esiintymistä ja vaalittaisiin keskustelun tasoa, keskustelupalstat ulkoistetaan.
Esimerkiksi maan johtava juoruviikkolehti on havainnut räväkän markkinaraon ja antanut oman keskustelupalstansa maan suosituimman nettikeskustelusivuston Suomi 24:n hoidettavaksi. Onko lehti siis enää journalistiseettisesti vastuussa keskustelupalstan sisällöstä? Onko media ja sen jatkeena oleva yleisöpalsta kaksi eri tuotetta erilaisin pelisäännöin? Koskeeko median itsesääntely vain varsinaisia juttuja, ei sen seurannaisvaikutuksia?
Toinen iltapäivälehti julkaisee maamme suosituinta mediasivustoa ja sen piiristä on kuulunut ääniä, että keskustelupalstat eivät kuulu Julkisen sanan neuvoston toimivaltaan. Toisaalta vaikutusvaltaisia nykykäytännön puolustajia löytyy myös.
Mediapäättäjät käyvät tälläkin viikolla aiheesta vilkasta keskustelua ja hakevat yhteistä näkemystä. Lopputuloksena voi tästä huolimatta olla entistä hajautuneempi mediakenttä. Yleisöltä löytyy varmasti myös näkemyksiä, mutta ei sieltäkään taida löytyä linjaratkaisua tähän kysymykseen, ainakaan nimimerkin suojasta annettua.
Juha Kulmanen
Kommentoi Lähetä:
Toimittajina Juha Kulmanen (tuottaja), Anna-Liisa Haavikko.
Julkisen sanan uusimmat kuunneltavat
- Julkinen sana: Verkkolehdet ja lehdet verkossa
- Julkinen sana: Sanomisen rajat
- Julkinen sana: Viestinnän voima
- Julkinen sana: Bloggaminen muuttaa maailmaa
- Julkinen sana: Slovakian media arvioi maansa tilaa
- Julkinen sana: Kostamaus ja muita eilisen talousuutisia
- Julkinen sana: Yle-lait eduskuntaan
- Julkinen sana: Talousjournalismin tila
- Julkinen sana: Sananvapauden myytit ja ideologiat
- Julkinen sana: Räätälöityjä lehtiä tekemässä


