Mediakommentti: Korusähkeistä internetiin

Viestintäpolitiikan osaston ylijohtaja Liisa Ero siirtyi hiljattain eläkkeelle liikenne- ja viestintäministeriön palveluksesta, jossa hän talon ensimmäisenä naisjuristina aloitti vuonna 1975. Hän kuvasi läksiäishaastattelussaan hyvin tuon 35 vuoden aikana tapahtunutta viestinnän kentän muutosta: korusähkeiden mallien määräämisestä oli siirrytty globaalin sähköisen viestinnän lainsäädäntöön.

Todellakin, meillä on nykyisin maailmanlaajuinen viestintäverkosto käytettävissämme ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Isossa Britanniassa julkaistiin lokakuussa The Boston Consulting Groupin laatima selvitys siitä, kuinka internet muuttaa Yhdistyneiden Kuningaskuntien taloutta. Selvityksen tilaaja oli Google UK, joten tuloksiin tulee suhtautua tietyin varauksin.

Verkkoon kietoutunut talous muodostaa jo yli seitsemän prosenttia kansantuotteesta ja sen arvioidaan nousevan yli kymmenen prosentin vuoteen 2015 mennessä.

Suomi sijoittui selvityksessä kaikissa osaryhmissä kymmenen edistyneimmän maan joukkoon, mutta pohjoismaista vasta Norjan, Tanskan ja Ruotsin jälkeen. Aasian maista eturintamassa olivat tietysti Japani ja Etelä-Korea. Ylipäänsä menestyminen internetin tehokkaassa käytössä näyttää – yllätys, yllätys - olevan suoraan verrannollinen maan vaurauteen.

Mutta vauraiden maiden nyt vallitseva tietotekninen etu saattaa olla haavoittuvaa lajia. Espanjalainen laatulehti El Pais julkaisi toissa sunnuntaina kokonaisen aukeaman verran kaikkien maailman maiden yleisen kasvutilaston 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen ajalta, ja siinä puolestaan kärkeen nousivat sellaiset verraten köyhät maat kuin Päiväntasaajan Guinea, kasvua peräti 387,45 prosenttia, seuraavina Azerbaidzan, Qatar, Turkmenistan, Angola ja kuudentena Kiina, kasvua 170,86 prosenttia kymmenen vuoden aikana.

Suomi löytyy tässä kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kasvutilastossa vasta sijalta 149, talouskasvua on ollut 19, 03 prosenttia. Lähes kaikki kehittyneet maat ovat hitaan kasvun alueita, peränpitäjänä Italia, kasvua vain vaivaiset 2,43 prosenttia. Sen jälkeen tulee ainoastaan Haiti, jossa luonnonkatastrofien vuoksi kasvu on ollut miinusmerkkistä.

Maailma siis muuttuu sellaista vauhtia, että perässä pysyminen vaatii paljon erityishuomiota. Talousvaikeudet, joissa kaikki vauraat maat ovat, näyttävät myös johtavan yleisesti lisääntyvään oman navan tuijottamiseen, sen sijaan, että seurattaisiin mitä myös muualla tapahtuu. Toisenlaistakin kehitystä toki on, siitä osoituksena ensi vuonna aloittava edelleen kansainvälistyvä Sanoma Media, johon kootaan yrityksen aikakauslehdet ja sähköinen media.

Internet, josta on tullut eräänlainen maailmanlaajuinen yleisönosasto, tarjoaa sitä haluavalle kyllä verrattomat mahdollisuudet myös maailman tapahtumien pyörteeseen, mutta se vaatii aktiivisuutta, harjaantumista ja kielitaitoa. Kuten Liisa Ero läksiäishaastattelussaan sanoi, että ”suurin osa suomalaisista saa hienoja sähköisiä palveluja, mutta meidän on muistettava myös ne, joilla ei ole mahdollisuuksia tai valmiuksia pysyä kehityksessä mukana.” Tästä muistutti myös tuo Britanniassa tehty selvitys, jonka mukaan viidesosa eli 9 miljoonaa aikuista ei siellä ollut koskaan käynyt netissä.

Tästäkin johtuen medialla – ja erityisesti julkisen palvelun medialla – riittää vielä tehtävää maailman jäsentämisessä. Onneksi tämä haaste on otettu vastaan Ylessä ainakin Nenä-päivän muodossa.

Juha Kulmanen

Kommentoi Lähetä: