Tiistaisin klo 9.05 - 10.00.
Muuttuuko kapitalismi?
Markkinatalous on suurissa vaikeuksissa rahoituskriisien vuoksi. Tähän saakka on uskottu, että vapaa kilpailu takaa parhaat tuotteet ja palvelut ja tuottaa hyvinvointia. Nyt kapitalismin kriisissä puhe kuluttajan valintojen merkityksestä vaiennut. Ovatko kuluttajan valinnat sittenkään markkinataloden tärkein muutosvoima? Voiko kukkarolla äänestää? Markku Heikkisen vieraina ovat Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Mika Pantzar ja ajatushautomo Demoksen tutkija Tuuli Kaskinen.
Usko ja epäusko
Kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo Jumalaan, mutta vain reilu neljännes uskoo kuten kristinusko opettaa. Melkein 80 prosenttia koko kansasta kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta useimmille nykysuomalaisille kirkon oppi on varsin vieras käsite. Mitä on luterilainen usko? Kuuluvatko myös epäusko ja epäilys kristillisyyteen? Ja miten usko toimii ihmisen arkipäivässä?
Miten jaksaisimme työssä paremmin?
Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on, että suomalainen työelämä olisi Euroopan parasta. Monella mittarilla katsottuna suomalainen työelämä on hyvällä mallilla. Mutta miksi niin moni edelleen uupuu työssä? Mitkä ovat suomalaisen työpaikan vahvuuksia ja heikkouksia? Markku Heikkisen vieraina ovat Tilastokeskuksen dosentti Anna-Maija Lehto ja SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Itsenäisiä ajatuksia
Perustuslain mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
Mutta onko itsenäisessä maassamme tilaa itsenäisille ajatuksille? Tarvitaanko Suomessa toisinajattelijoita?
- Guggenheim - taidetta vai turismia?
Ylikansalliseksi franchising-ketjuksi kutsuttu Guggenheim-säätiö uskoo, että uusi Guggenheim-museo sähköistäisi Helsingin kulttuurielämää. 2 miljoonaa maksanut selvitys museon mahdollisuuksista Helsingissä julkistetaan 30. joulukuuta.
- Miksi lapsista kasvaa vastuuttomia öykkäreitä?
Levottomuus ja hälinä kuormittaa kouluissa sekä oppilaita että
varsinkin työtään tekevää opettajaa.Ei ole tavatonta että sekä oppilaat että vanhemmat kyseenalaistavat opettajan
ammattiauktoriteetin julkisesti. Se asettaa kasvatusvastuun uuteen valoon. - Häpeän olemus
Toiset meistä vaikuttavat liki häpeämättömiltä. Toisaalta
tositv-viihteessä ihmisten pienistä heikkouksista ja vajavaisuuksista tehdään säälimätöntä pilaa. Syyllisyys ja häpeä muistuttavat toisiaan mutta liikuttavat ihmistä eri tavoin. Kenen olisi syytä hävetä? Miten häpeä kohdataan yhteiskunnassamme? - Miten sairaus syrjii?
Läheisen sairastuminen skitsofreniaan voi olla shokki. Mielenterveysongelmat leimaavat vaikka masennuksesta puhutaan jo kansantautina. Alkushokin jälkeen sairaus voi herättää pelkoa, syyllisyyttä ja häpeää vuosikausia niin sairastuneessa kuin läheisissä.
- Terveydenhoidon remontti
Suomessa terveimmät ihmiset käyttävät eniten terveyspalveluja ja maksavat niistä vähiten. Nämä aktiiviset työssäkäyvät kansalaiset pääsevät työterveyshuoltoon tai käyvät yksityisillä lääkäriasemilla. Samaan aikaan hurkastellaan terveyserojen kasvamisesta ja kauhistellaan terveyskeskusten huonoa palvelutasoa.
- Muuttuuko kapitalismi?
Markkinatalous on suurissa vaikeuksissa rahoituskriisien vuoksi. Tähän saakka on uskottu, että vapaa kilpailu takaa parhaat tuotteet ja palvelut ja tuottaa hyvinvointia. Nyt kapitalismin kriisissä puhe kuluttajan valintojen merkityksestä vaiennut. Ovatko kuluttajan valinnat sittenkään markkinataloden tärkein muutosvoima? Voiko kukkarolla äänestää?
- Mistä saataisiin nuorille töitä?
Nuorten työttömyysaste on yli 20 %. Hallitusohjelman mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle tulisi tarjota työ-, harjoittelu-, tai opiskelupaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Miten yrittäjät saadaan mukaan nuorten työllisyystalkoisiin? Kuinka valmiita elinkeinoelämä ja julkinen sektori ovat toteuttamaan nuorten yhteiskuntatakuuta?
- Miten demokratia voi Venäjällä?
Venäjällä pidetään seuraavat duuman vaalit joulukuussa ja jo ensi vuonna on vuorossa presidentinvaalit. Mutta miten voi Venäjällä demokratia? Onko Venäjä menossa kohti kansalaisyhteiskuntaa vai entistä vahvempaa presidentinvaltaa? Markku Heikkisen kanssa suuren ja mahtavan naapurin tilaa ja tulevaisuutta pohtivat Hufvudstadsbladetin toimittaja Anna-Lena Laurén ja kirjailija Jukka Mallinen.
- Usko ja epäusko
Kolme neljäsosaa suomalaisista uskoo Jumalaan, mutta vain reilu neljännes uskoo kuten kristinusko opettaa. Melkein 80 prosenttia koko kansasta kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mutta useimmille nykysuomalaisille kirkon oppi on varsin vieras käsite. Mitä on luterilainen usko? Kuuluvatko myös epäusko ja epäilys kristillisyyteen? Ja miten usko toimii ihmisen arkipäivässä?
Markku Heikkinen yrittää nyt selvitellä uskon olemusta. Hänen vierainaan ovat rovasti Hilkka Olkinuora ja
Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen. - Rakastan Eurooppaa
Kulttuurin perustavien arvojen siirtäminen on työlästä, aikaa vievää. Kasvatus ja koulutus, sivistys on vaikeasti tuotteistettavissa. Jossain välissä opiskelijan pitäisi saada tilaa ja aikaa kasvaa ihmiseksi. Onko Eurooppa unohtamassa arvonsa? Mitä tekemistä on eurooppalaisilla hyveillä tämän päivän globalisaatiolla ja uusliberalismilla? Eurooppalaisesta identiteetistä ja eurooppalaisesta maailmankuvasta ovat keskustelemassa Euroopan historian dosentti Liisa Suvikumpu ja semiootikko Eero Tarasti.
- Miten autetaan maailman köyhiä naisia?
Köyhien maiden naisten kouluttaminen auttaisi sekä naisia itseään että heidän kotimaitaan vaurauteen ja turvallisempiin elinolosuhteisiin. Kehitysmaiden naiset nähdään länsimaissa kuitenkin usein stereotyyppisesti joko väkivallan uhreina tai viattomina luonnonlapsina.
- Pyörittääkö ahneus taloutta?
Yrityksen omistajan ei tarvitse perustella tekemisiään kenellekään mutta työntekijän tulee sitoutua työsopimukseen. Kun menestyvä pörssiyhtiö heittää porukkaa pihalle lähtevät kurssit nousuun.Todelliset finanssivoimat ovat Suomessa eläkeyhtiöissä. Niiden salkunhoitajat eivät voi ajatella vain pikavoittoja.
- Kirkko ja avioliitto
Kirkolla on ollut pitkään yksinoikeus päättää kuka on kelvollinen kenenkin kanssa vihittäväksi. Mutta avioliitto ei ole edes kristillisesti yksi ja yhtenäinen. Kirkkokuntien näkemykset avioliiton luonteesta ja merkityksestä ovat vaihdelleet eri aikoina. Miten avioliitto on kehittynyt oikeudellisena ja kirkollisena instituutiona? Mistä avioliitossa on kyse tänään?
- Jääkö maaseutu syrjään tiedon valtateistä?
Huippunopean laajakaistan rakentaminen maaseudulle etenee hitaasti. Operaattorit eivät ole olleet kiinnostuneita runkoverkkojen rakentamisesta ja monet kunnatkin empivät. Nopean tietoverkon puute haittaa pahasti Itä- ja Pohjois-Suomen yritystoimintaa.
- Riittäisikö Kainuussa yksi kunta?
Kainuun mallin eli Kainuun kuntien yhteisen hallintokokeilun tulisi päättyä 2012. Kokeilusta ollaan monta mieltä. Osa kunnista haluaisi jatkaa kokeilua mutta Puolanka aikoo erota yhteistyömallista. Kainuussa ihmetellään,miten vähäväkisellä maakunnalla on varaa sekä maakuntahallintoon että kunnallishallintoon. Riittävätkö rahat kunnon palveluihin ja kaksikerroksiseen hallintoon?
- Aatteet ahdingossa
Sirpa Kähkönen on romaaneissaan tutkinut itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosikymmenten tuntoja. Uusimmassa kirjassaan Vihan ja rakkauden liekit Kähkönen kuvaa isoisänsä Lauri Tuomaisen elämää Tammisaaren vankileirillä. Matti Salminen kirjoitti kirjan tyoväenliikkeen
omanatuntona pidetystä Yrjö Kallisesta. Kallinen välttyi Oulussa pikateloitukselta ja päätyi Suomenlinnaan helvetillisiin tyrmiin, jossa ihmiset kuolivat nalkaan ja tauteihin. Millaista oli suomalaisen vasemmiston elämä 20 -ja 30 luvun Suomessa? Markku Heikkisen seurassa kirjailijat Kähkonen ja Salminen keskustelevat vaihtoehtoisten ajatusten tilasta 20-ja 30 luvun oikeistotuulien Suomessa? - Miten elämästä selvitään hengissä?
Yksinhuoltaja-äiti Päivi Räsäsen kokema menetys on ollut rankka. Pojan itsemurhan tuoma suru on
viiltänyt syvälle ja pistänyt miettiimään elämän herruutta. "Oma toivoni Vernerin kuoleman jälkeen oli sen hyväksymistä, että minun täytyy elää velvollisuuksieni takia ja etten voinut hyväksyä Vernerin kohtaloa. Toivon oppivani elämäni aikana sen täydellisen hyväksymisen." - Miksi yrittäjän leipä on kapea?
Talouden asiantuntijat ovat sitä mieltä, että Suomeen pitäisi saada lisää yrityksiä. Moni aloitteleva pienyrittäjä joutuu kuitenkin ylivoimaisiin vaikeuksiin. Jani Jansson on menestyksen laakereita niittänyt arkkitehti, jolle pienyrittäjän ongelmat ovat tuttuja. Miksi pienyrittäjän tie on niin vaikea? Miksi yrittämistä ihannoidaan kun sillä ei aina edes elä? Arkkitehti Jani Janssonin elämän valintoihin ja maailmankuvaan tutustuttaa Kainuun aatelinen Markku Heikkinen.
- Miten työn ja pääoman liitto toimii Turussa?
Turusta on tullut monta värikästä ja persoonallista politiikkoa valtakunnan politiikkaan. Myös turkulainen kunnallispolitiikka on usein ollut värikästä. Vanhan kulttuurikaupungin maine ja gryndereiden rakennusinto ovat usein olleet vastakkain. Miten Kokoomuksen ja demareiden valta-akseli on Turussa toiminut ja mikä on sen tulevaisuus? Markku Heikkisen kanssa Turun radion studiossa keskustelevat pitkän päivätyön politiikassa tehnyt Jukka Mikkola demareista ja kokoomuksen vahva mies Olli A. Manni.
- Kuinka maailma pelastetaan?
Heinäkuussa Markku Heikkinen keskustelee vieraidensa kanssa elämän keskeisistä valinnoista. Elämään mahtuu tienristeyksiä, joissa toisten ihmisten viisaat neuvot ja rohkaisevat sanat ovat tarpeen. Aarre Anttila on tehnyt kehitystöitä maanviljelyksen asiantuntijatehtävissä Sambiassa, Etiopiassa, Keniassa, Namibiassa, Burmassa ja Filippiineillä. Saukkolassa hän toimii yhä suorakylvöviljelijänä kotitilallaan.
- Kestääkö rakkaus muuttuvissa parisuhteissa?
Suomalaisten parisuhteiden väitetään olevan Euroopan onnellisimpia. Samaan aikaan sitoutuminen on kovalla koetuksella kasvavan kilpailun, epävarmuuden ja pätkittyvien työsuhteiden takia. Mihin asti parisuhde tai avioliitto kantavat työelämän- ja talouden myllerryksissä?
- Mikä taltuttaisi viinanpirun?
Sairaaloiden tehohoidon kapasiteetista 25 prosenttia menee päihdeongelmaisten hoitoon. Miten päihdeongelmaisia kohdataan tai lääkitään A-klinikoilla, AA-ryhmissä tai Minnesota-hoidossa? Millainen ongelma alkoholi on terveydenhuollollemme? Markku Heikkisen kanssa aiheesta keskustelevat Mika Arramies Avominne Oy:stä sekä A-klinikan toimitusjohtaja Olavi Kaukonen.
- Miten mielenterveyskuntoutuja pärjää?
Psykiatrisia sairaalapaikkoja vähennetään, mutta silti avohoidon kehittäminen takkuaa pahasti. Puutetta on pysyvästä henkilökunnasta, terapiahoidosta ja matalan kynnyksen kohtaamisen paikoista. Mielenterveyden ongelmista voidaan nykyään puhua vapaammin, mutta miksi mielenterveysongelmaisten hätä ei kanna poliittisten päättäjien korviin?
- Puurakentamisen tulevaisuus
Suomessa etsitään nyt uusia tapoja käyttää kotimaista puuta. Paperiteollisuuden vähentyessä Suomeen kaivataan lisää uutta metsäteollisuutta. Voisiko puurakentamiseen lisääminen turvata metsäteollisuuden työpaikat ja puun kysynnän? Voitasiinko kerrostalot rakentaa puusta?
- Mitä isänmaallisuus tarkoittaa?
Globalisaation ennustettiin hävittävän kansallisvaltiot ja isänmaallisuuden. Silti kansallisuusaate ja kansalliset arvot ovat pitäneet pintansa ylikansallisillakin markkinoilla. Nationalismin aate nousi lentoon ensimmäisen maailmansodan jälkeen kun kansallisvaltioita nousi kuin sieniä sateella.
- Kuinka kalliisti maata viljellään?
Viljely on kovaa työtä. Se on suvussa kulkeva elämäntapa, josta ei olla lomalla. Ruoan omavaraisuutta kuten maatalouttakin on pidetty kansallisesti tärkeänä elinkeinona yli puoluerajojen. Globaalissa markkinataloudessa ruoan kallis hinta, keskittynyt kauppa ja maatalouden saamat miljardituet herättävät myös närää. Miten kestävällä pohjalla on elinkeino, jota täytyy tukea kaikissa EU-maissa?
- Mitä bruttokansantuote mittaa?
Keskiluokan ja eliitin vaurastuminen ei ole lisännyt ihmisten kokemaa onnellisuutta enää aikoihin. Suomalaiset kokivat itsensä yhtä onnelliseksi kuin tänään jo 70-80-luvun taitteissa, jolloin tuloerot olivat yhteiskunnassa vähäisempiä. Tähän asti bruttokansantuotteen kasvu on tarkoittanut myös hyvinvoinnin lisääntymistä.
- Syövätkö Lapin kaivokset matkailulta leivän ja luonnolta rauhan?
Kevitsa Sodankylässä, Kolarin Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa, Sokli Savukoskella… Lapin luonto luo outoa taikaa, mutta monessa kunnassa odotetaan nyt kaivosteollisuuden ja alati viihteellistyvän matkailubisneksen tuovan työtä ja verotuoloja. Samalla YVA:t eli ympäristönvaikutusten-arviointiohjelmat ovat lappilaisten huulilla.
- Miten on Suomen siveyden laita?
Siveellisyys mielletään useimmiten tiukaksi tai ainakin hyvien tapojen mukaiseksi sukupuolimoraaliksi. Alun perin sanalla on kuitenkin tarkoitettu laajemminkin moraalista tai eettistä elämäntapaa. Mutta mitä siveys tarkoittaa tämän päivän maailmassa? Voiko kohtuuttomuutta, säädyttömyyttä tai rivoutta vastaan taistella? Voiko siveellisyys olla vielä tämän päivän arvo?
Markku Heikkisen vieraina ovat akatemiaprofessori Tuija Pulkkinen, poliittisen historian professori Pauli Kettunen ja ohjaaja Jari Halonen. - Onko vähään tyytyminen elämän rikkautta?
Talouden asiantuntijat kannustavat meitä tekemään enemmän töitä ja kuluttamaan, jotta kansantalous kasvaisi ja hyvinvointivaltio saisi verotuloja. Kasvulle rakentuva kansantalous ei kuitenkaan takaa ihmisen tai luonnon kestokykyä.
- Vainoharhaisuus
Joskus tuntuu siltä, että koko maailma on hyvyyttä vastaan ja vääryys vallassa. Salaliittoteoriatkin voivat kummitella mielessä. Kun vainoharhaisuus on vakavampaa sorttia, se kuormittaa rankasti oireilijan läheisiä. Kyse voi olla vanhuuden paranoiasta tai mielisairaudesta johtuvasta oireilusta.
- Ketä risupaketti hyödyttää?
Suomi aikoo nostaa uusiutuvan energiatuotannon osuuden 38 prosenttiin vuoteen 2020. Tämä merkitsee sitä, että uusiutuvaa energiaa tuetaan noin 340 miljoonalla eurolla vuodessa. Kuka energiapolitiikasta hyötyy ja kuka siinä häviää? Onnistuuko uuden energiatuotannon rakentaminen?
- Missä on romanikerjäläisten paikka?
Mikä on helsinkiläisten ja suomalaisten vastuu Romanian köyhistä, usein kouluttamattomista mutta työteliäistä romaneista? Mistä Romanian romaanien hädässä on kysymys ja miksi se herättää joissakin veljissä ja siskoissa niin kielteisiä tunteita vaalien alla?
- Onko ammattiyhdistysliikkeellä sananvaltaa EU:ssa?
EU:n kilpailukykysopimuksella halutaan leikata julkisen sektorin palkkoja ja avata julkinen sektori kilpailulle. EU:n takaama työvoiman vapaa liikkuvuus on Suomessa johtanut halpatyövoiman tuontiin ja harmaan talouden kasvuun. Miksi Euroopan ay-liike ei aja yhteisvoimin työntekijöiden oikeuksia?
- Onko eettistä talouspolitiikkaa olemassa?
Talouspolitiikassa väitetään liikkumavaran ja vaihtoehtojen kadonneen. Miltä talouden vinkkelistä näyttävät julkisen sektorin tilanne, työn asema ja verokilpailu? Talouspolitiikassa on kyse ideologioista. Mutta voiko demokratia enää säädellä talouspolitiiikkaa?
- Miksi asuminen on niin kallista?
Tarjonta ei kohtaa asuntojen kasvavaa kysyntää kasvukeskuksissa. Halvempien asuntojen tarjonta olisi välttämätöntä niin sosiaalisista kuin työvoimapoliittisistakin syistä. Hyvät veronmaksajat uhkaavat muuttaa kehyskuntiin.
- Politiikka on hyvää ja kaunista
Politiikan väheksymisen aika on ohi. Politiikan nälviminen on matalotsaista ja vanhanaikaista toimintaa, jolla tasa-arvoa vaativat kansalaiset kaivavat kuoppaa itselleen. Rehellisen politiikan vastakohta on kyynisyys ja populistien epäselvät puheet. Kolme nuorta politiikkoa keskustelee Kainuun aatelisen kanssa politiikan mahdollisuuksista ja edustuksellisen demokratian hyvistä puolista.
- Kuka auttaisi ajelehtivia nuoria?
Suomessa on suuri huoli työ- ja kouluelämän ulkopuolelle pudonneista nuorista. Jo 10% ikäluokasta on vailla minkäänlaista loppututkintoa ja paha työttömyys koettelee tutkinnon suorittaneitakin.
Syrjäytyvän nuoren kohdalla on kysymys moniongelmaisuudesta, jota työvoimaviranomaisten, sosiaalityöntekijöiden ja opettajien pitäisi ratkaista yhteistyössä.
- Kuinka mielenterveyskuntoutuja pärjää?
Psykiatrisia sairaalapaikkoja vähennetään, mutta silti avohoidon kehittäminen takkuaa pahasti. Puutetta on pysyvästä henkilökunnasta, terapiahoidosta ja matalan kynnyksen kohtaamisen paikoista. Mielenterveysjärjestöt, jotka eivät anna psykiatrista hoitoa ovat monille mielenterveyskuntoutujille tärkeitä vertaistuen antajina. Mielenterveyden ongelmista voidaan nykyään puhua vapaammin, mutta miksi mielenterveysongelmaisten hätä ei kanna poliittisten päättäjien korviin?
- Kenen lauluja Sitra laulaa?
Suomen itsenäisyyden juhlarahastolla Sitralla on meneillään kuntaohjelma, jolla halutaan rohkaista kuntia ulkoistamaan palveluitaan ja näin lisäämään kuntalaisen valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa mm. erilaisia palvelusetelihankkeita. Miksi eduskunnan alaisen rahaston pitää ajaa konsernijohtamista valtion hallintoon ja kuntien palveluiden ulkoistamista?
- Kuinka siunauksellinen on yliopistouudistus?
Suuren yliopistouudistuksen tavoitteet olivat jaloja: parempaa tutkimusta ja parempaa opetusta. Nyt puolet yliopistojen työntekijöistä kokee, että yliopistouudistus on vähentänyt akateemista vapautta. Uudet tietojärjestelmät ovat takkuilleet ja byrokratia on vienyt aikaa tutkimukselta yliopistoista, joissa tunnetaan myös pelon ilmapiiriä. Missä kantimissa on arvokas sivistysyliopisto uuden yliopistolain alla?
- Saako kansalainen tarpeeksi tietoa oman kuntansa päätöksenteosta?
Pohjoiskarjalainen Liperin kunta haluaa estää päättäjiään vuotamasta julkisuuteen arkaluontoisia asioita. Luottamushenkilöiden halutaan allekirjoittavan erityinen sitoumus siitä, että salassa pidettävistä asioista ei keskustella kokousten ulkopuolella. Miten demokratia totetuu kuntapolitiikassa? Saavatko kuntalaiset valmisteilla olevista asioita tarpeeksi tietoa? Kuuluko Suomen kunnissa myös syrjäkylien asukkaiden ääni? Liperissä Markku Heikkisen kanssa aamukahvilla ovat toimittaja Jutta Kurki ja sitoutumaton kunnanvaltuutettu Sirpa Naumanen.
- Mistä kevään vaaleissa keskustellaan?
Miten tiedotusvälineiden pitäisi palvella äänestäjiä huhtikuun eduskuntavaalien alla? Poliittisen journalismin tilasta uutis-ja vaaliohjelmissa keskustelevat politiikan tutkija Marko Karttunen, MTV3: n Uutispäätoimittaja Heikki Piuhola sekä Ylen Ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt. Kenen ääni kantaa television uutisiin? Miksi "puolueettomat" asiatuntijat kommentoivat politiikkaa sen tekijöiden sijaan? Onko Facebook jo tärkeämpi poliittisen keskustelun areena kuin valtamedia? Miten kevään vaalitentit nyt toimitetaan?
- Miksi hehkutamme muutosta, joka voi viedä ojasta allikkoon?
Professori Juha Sihvola, Kauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J.Penttilä ja tutkijatohtori Pilvi Torsti keskustelevat siitä, miksi aikamme yhteiskunta vaikuttaa historiattomalta. Aikamme yhteiskunta vaikuttaa politiikan pintakuohua ja markkinoiden debattia seuraamalla jotenkin historiattomalta. Miten post-modernin ajan vaikutteet näkyvät poliittisessa maailmassa, yritys-ja työelämässä? Onko kansakunnalla mitään jo rakennettua ja ihan hyvää josta voisi pitää kiinni?
- Onko ilmastonmuutos huuhaata?
Yksi kuluneen vuoden iskusanoista on yksi ylitse muiden. Ilmastonmuutoksen nimissä masinoidaan merkittäviä poliittisia ja taloudellisia ja hallinnollisia muutoksia, joilla tullaan kansan kukkaroille. Tiedemiehet ovat silti erimielisiä siitä ollaanko menossa kohti kylmenevää vai lämpenevää tulevina aikoina. Kainuun aatelisen seurassa on Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo, joka uskoo, että hiilidioksidipäästöistä koituvat kasvihuonekaasut vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja jäätiköiden sulamiseen sekä lustotutkija Kari Mielikäinen, jonka mukaan maapallolla nähtyjä kylmiä ja lämpimiä jaksoja voi selittää mm. Atlantin merivirtojan ja auringon aktiivisuudella.
- Miksi Rääkkylä ulkoistaisi sosiaali-ja terveyspalvelut?
Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti viime maanantaina irtaantumisestaan neljän kunnan yhteisestä Helli-liikelaitoksesta ja tilaaja-tuottaja sopimusmallista ja haluaa nyt ostaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa Attendo MedOone Oy:ltä. Miten peruspalveluiden ulkoistaminen ja kauan kaivattujen säästöjen hamuaminen istuu kunnan demokratiaan ja tämän
naapureiden pirtaan?
Miksi Pohjois-Karjalan kunnissa ollaan tässä pisteessä? Miten
jaksaa Helli? Kainuun aatelisen seurassa Joensuun studiossa ovat Rääkkylän ja Tohmajärven kunnanjohtajat Yrjö Eronen ja Olli Riikonen sekä Helli–liikelaitoksen johtaja Airi Turunen. Puhelimitse olemme yhteydessä sekä Kuntaliittoon että Sosiaali- ja terveysministeriöön. - Kenelle kuuluu vastuu harmaan talouden kitkemisestä?
Toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT ry:stä ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi keskustelevat suomalaisista työmarkkinoista harmaan talouden näkökulmasta. Kansanedustaja Mika Lintilä kommentoi puhelimitse: mitä yrittäjät, työntekijät ja eduskunta voivat tehdä harmaan talouden talkoissa? Toimittaja on Markku Heikkinen.
- Miksi tuottavuusohjelma vaikuttaa henkilöstön saneerausohjelmalta?
Tuottavuuden parantamisen nimeen vannotaan valtion, kuntien ja yritysten hallinnossa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan valtion tuottavuusohjelma ei ole lisännyt tuottavuutta, vaikka valtiolta on vähennetty noin 8 000 työpaikkaa. Pitäisikö ohjelma ajaa kanveesiin vai jatkaa miljardin säästön tavoittelua, jonka valtiovarainministeri Katainen uskoo seuraavan hallituksen jäljiltä taittuvan?
- Miten kauas kipinöi massaliikkeen perintö?
Työelämässä eletään hyvin erikoisia vaiheita.
Omistuksen uudelleen järjestelyt ja organisaatiuudistukset pitävät väkeä varpaillaan koko ajan. Tämän päivän narri voi olla huomisen herra ja päinvastoin. Miten tämä myräkkä vaikuttaa ihmisten työelämässä jaksamiseen, eläke-ikään -ja kertymiin sekä hyvinvointivaltion turvaamiseen? Mistä vastavoima pienen ihmisen kaveriksi? - Miten Kajaanissa on selvitty paperitehtaan alasajosta?
Kajaanin UPM:n satavuotiaan paperitehtaan alasajo syksyllä
2008 oli shokki, joka myllertää yhä Tihisenniemen tuloskuntoon sitoutuneiden palkansaajien ja heidän läheistensä mielissä. Tehtaalta irtisanottiin 535 työntekijää. Välillisten vaikutusten myötä maakunnasta arveltiin häviävän parisen tuhatta työpaikkaa. - Miten selittyy kyläkoulujen massiivinen alasajo?
Itä-Suomessa on kymmenessä vuodessa lakkautettu puolet kyläkouluista. Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on hengissä jotakuinkin kaksi ja puolisataa kyläkoulua. Lakkautettujen lista on lähes yhtä pitkä. Tällä vuosituhannella oppilasmäärä on pudonnut näillä seuduilla kahdeksalla prosentilla, mutta kuntapäättäjät ovat leikanneet rutkasti enemmän kouluista eli noin neljänneksen. Entäpä jos Itä-Suomessa onkin ylireagoitu oppilasmäärien laskuun mikä on puolestaan kiihdyttänyt väestöpakoa ja kurjistanut kuntia?
- Onko Lappeenrannassa varaa ryssittelyyn?
Miten Kaakkois-Suomi venäläistyy? Suomalaisten ja venäläisten kohtaamisesta kaupan ja elinkeinoelämän raiteilla ovat keskustelemassa Kainuun aatelisen kanssa monialayrittäjä Tatjana Koponen ja Venäjän kaupantekijä Teuvo Heikkinen World Trade House Oy:stä. Suora lähetys Lappeenrannan torilta ja Rakuuna-kahvilasta.
- Myllykoski mielessäin
Kuinka Myllykoski on hengittänyt hyvinvointia paperitehtaan
tahdissa? Myllykoskella näkyy pienoiskoossa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan dynamon periaate. Yhtyeneiden paperitehtaiden perustaja legendaarinen patruuna Rudolf Walden halusi Myllykoskelle tehtaalle hyviä ja parempia työntekijöitä. Hänellä oli unelma paikkakunnasta. - Miltä näyttävät eriarvoistuvan Suomineidon kasvot?
Murroskuntien marraskuu-kiertue vei Markku Heikkisen Kouvolan Lappeenrannan Joensuun Kajaanin kautta Kemijärvelle. Kansalaisten tuntoja hedelmäpeliautomaattien liepeiltä.
- Kuinka kituutetaan työelämän syrjässä?
Miten teidän perheessä on vietetty tätä Euroopan unionin köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta? Jos ei ole kynttilät palaneetkaan ikkunoilla niin onhan meno ollut muuten fantastista. Maan hiljaiset ovat kyykyssä eriarvoistuvassa, kasvavien tulo -ja terveyserojen sinivalkoisessa Suomessa. 260 000 pätevää ihmistä on työttömänä.
- Kuuluuko ase jokaiselle suomalaiselle?
Aselain käsittely kertoo ahdistuksesta. Kotimaisten ampuma-harrastejärjestöjen mukaan heidän yhteinen tavoitteensa on
ollut parantaa aseturvallisuutta. Rakas hallituksemme kommentoi samoin. Nyt vain tekniset menetelmät turvallisuuden rakentamiseksi näyttävät täysin erilaisilta. Mitä aselain valmistelu kertoo suomalaisesta asekulttuurista? Kainuun aatelisen seurassa ovat keskustelemassa ministeri Anne Holmlund, Asehistorian Liiton puheenjohtaja Jukka Sassi ja Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius. - Miten Helsingin budjetti turvaa kansalaisten yhdenvertaisuutta?
Helsinki on pääkaupunkina Suomen veturi. Mitä budjettisovun etsiminen kolmen suurimman ryhmän kesken kertoo hyvinvointiyhteiskunnan murroksesta? Kainuun aatelisen seurassa Helsingin arvopohjaa puimassa kolme ryhmäpuheenjohtajaa Laura Räty Kokoomuksesta, Mari Puoskari Vihreistä ja Jorma Bergholm SDP:stä.
- Mille Jeesus nauroi?
Kun olin itse palava nuori uskovainen, olin vakaasti sitä mieltä, että Jeesus ei voinut nauraa eikä Jeesukselle saa
nauraa. Nähtyäni myöhemmin Monty Pythonin Brianin elämä olin sitä mieltä, että se on yksi parhaimmista hengellisitä elokuvista. Onko naurun karttaminen sen pelkoa, että typeryydet ja puolivillainen ajattelu paljastuisivat? - Makea vesi on maailmanpolitiikkaa
Meikäläisellä hurahtaa aika huolettomasti keskimäärin 155 litraa tätä kallisarvoista luonnonvaraa vuorokaudessa.
Puhdas ja hyvä vesi on muodostunut meille samanlaiseksi itsestäänselvyydeksi ja taivaasta annetuksi lahjaksi kuin se kilpailukykyä edistävä hyvinvointiyhteiskuntakin, jonka rakentamiseksi Suomessa on käyty poliittista kädenvääntöä 1930-luvun lopun päivistä.
- Tutkimattomat ovat herrojen tiet
Euroopan syrjäkylillä on huonokuntoisia tieosuuksia haja-asutusalueilla. Se ei yllättäne ketään. Mutta kelvottomiksi käyviä teitä on suurien kaupunkienkin kehillä. Tuhannet tieosuudet huutavat perusparannusta. Korjausjonossa on lisäksi 2 000 siltaa. Samaan aikaan läntinen naapurimme käyttää Suomeen verrattuna tuplasti rahaa tieverkkoonsa.
- Mitä kirkko demokratialla tekee?
Marraskuun seurakuntavaalit ovat tärkeä etappi, jonka kautta vaikutetaan kirkon eduskunnan eli kirkolliskokouksen kokoonpanon. Siellä on maallikoiden lisäksi pappeja ja piispojen edustus. Vielä tiistaina 14.9 ja keskiviikkona voi asettua ehdokkaaksi mitä moninaisimmille listoille. Puolueista ainakin Keskustalla, Kokoomuksella ja Sosialidemokraateilla
on seurakunnissa listoja. Lisätietoja saa siis puoleista, seurakunnista
ja ryhmistä kuten valtakunnallisesta Tulkaa kaikki-liikkeestä
(http://www.tulkaakaikki.net/) - Mitä kunta ja valtio maksavat humanitaarisesta maahanmuutosta?
Suomalainen debatti maahanmuutosta on ollut kummallista
retoristen huulien heittelyä ja leimakirveillä huitomista.
Populismia, huutavat fiksut ja hakeutuvat leppoistumaan filmaattisten rinkiin. - Mitä opit huomenna koulussa lapsi pellavapäinen?
Meillä uskotellaan, että suomalainen koululaitos on neutraali ja poliittisen elämän ulkopuolella. Kiinnostavaa on yrittää löytää nyt käsittelyssä olevan Perusopetus 2020-työryhmän mietinnön maalailevan korukielen ja tuntijako-esitysten alta ruisleivän makuista arvotodellisuutta, kun kriittisyyttä pelätään kuin ruttoa koululaitoksessamme.
- Sisältäni nationalistin löysin
En ole pitkään aikaan jaksanut hurrata suomalaisurheilijoiden menestykselle. Lahden doping-hiihtoihin lässähti se sinivalkoinen unelma. Suomalaisten taiteilijoiden, poliitikkojen ja yrittäjien kansainväliset läpimurrot ja saavutukset sykähdyttävät enemmän.
- Mitä yksinäisyys on yhteiskunnallisesti?
Suomessa on jo miljoona sinkkua. Mikä on yksinäisyyden poliittinen hinta? Yksineläjistä on sanottu lähes kolmasosan olevan köyhiä. Kaiken kaikkiaan köyhiä on tällä hetkellä 900 000.
- Tuleeko Suomesta veroparatiisi?
Finanssikriisissä pankit pelastettiin kansalaisten rahoittamilla tukipaketeilla. Vastuullisessa markkinataloudessa voitot yksityistettiin ja riskit sosialisoitiin. Toista miljardia euroa suomalaistakin rahaa on siirtynyt hiljaisuudessa veroparatiiseihin. Miten globaali
finanssitransaktiovero ja finassimarkkinoiden säätely etenevät? - Elämän evakko
Mikko T. Helminen on tietokirjailija, jonka tie vei lapsena isänsä, Karjalan evakon mukana lähetystyöhön Afrikkaan. Kainuun aatelisen seurassa Mikko miettii vierauden ja outouden kokemusta.
- Venäjän ystävä
Timo Munne, Karjala-tutkija ja Folkswagen-yhtyeen jäsen osallistuu Kainuun aatelisen kanssa karjalaisten kesäjuhlille ja kohtaa tuttujaan.
Mikä teki evakon lapsesta Venäjän ystävän? - Mikä on viipurilaisuuden vetovoima?
Jorma Reininmaa, eläkkeellä oleva opettaja, tapaa Kainuun aatelisen seurassa sisarpuolensa Maija-Liisan, tämän tyttären Ullan ja hänen poikansa Tuomaksen.
- Toisen polven karjalaisii
Minkälaisen kuvan evakon jälkeläinen maalaa karjalaisuudestaan - vaikenemisesta huolimatta? Kuvataiteilija Päivi Saarelma kohtaa Kainuun aatelisen seurassa tätinsä Pirkon ja uuden miehensä Matin.
- Miten verotuksella luodaan oikeudenmukaisuutta?
Juhannusviikon alussa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman verotyöryhmän julkistamat esitykset ovat saaneet eniten suitsutusta
finanssialan keskusliitosta ja varakkailta. Hetemäki tahtoo verottaa työtä ja yrityksiä vähemmän ja kulutusta enemmän. - Joko koittaa uusi punamulta?
Kainuun aatelisen seurassa on kaksi entistä puoluesihteeriä, Pekka Perttula ja Ulpu Iivari, jotka keskustelevat maalaisliiton ja sosialidemokraattien, kahden kansanliikkeen yhteistyöstä. Puhelimitse keskusteluun osallistuu tutkija Mikko Majander.
- Nakertaako palveluseteli julkista terveydenhuoltoa?
Eduskunnan käsittelyssä olevan terveydenhuollon palvelusetelijärjestelmän epäillään nakertavan julkista terveydenhuoltoa. Kainuun aatelisen seurassa aihetta ovat puimassa Lääkäripalveluyritysten Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen, professori Martti Kekomäki ja kansanedustaja Merja Kyllönen.
- Millainen on eläinten kaupunki kesällä?
Hämärässä liikkuvien nisäkkäiden kesäiseen kaupunkiin opastavat Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Päivi Leikas, Eduskunnan ympäristö -ja luontoryhmän sihteeri Tuula Nyström ja tuholaistorjuntapalveluiden asiantuntija Janne Heikkinen.
- Miksi terveydenhuoltoamme yksityistetään?
Kainuun aatelisen seurassa keskustelevat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri ja Tampereen Lääkärikeskuksen toimitusjohtaja Kari Varkila.
- Miksi biokaasuun ei panosteta Suomessa?
Bioenergian kehittäjät pakenevat Suomesta samaan aikaan kun Ruotsissa biokaasulle nähdään äärettömät markkinat.
"Aatosta jaloa ja alhaista mieltä"
Syväpuheisia ja usein rohkea-aiheisiakin Markku Heikkisen luotsaamia keskusteluja kuullaan Radio 1:ssä tiistaiaamuisin.
Dokumenttiohjaaja ja radiotoimittaja Markku Heikkinen on kasvanut Kainuussa ja valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen osastolta.
Markku Heikkisen uusimmat kuunneltavat
- Markku Heikkinen: Miten jaksaisimme työssä yhä paremmin?
- Markku Heikkinen: Itsenäisiä ajatuksia
- Markku Heikkinen: Guggenheim - taidetta vai turismia?
- Markku Heikkinen: Miksi lapsista kasvaa vastuuttomia öykkäreitä?
- Markku Heikkinen: Miten sairaus syrjii?
- Markku Heikkinen: Terveydenhoidon remontti.
- Markku Heikkinen: Muuttuuko kapitalismi?
- Markku Heikkinen: Mistä saadaan nuorille töitä?
- Markku Heikkinen: Miten demokratia voi Venäjällä?
- Markku Heikkinen: Usko ja epäusko
