Miksi biokaasuun ei panosteta Suomessa?

Bioenergian kehittäjät pakenevat Suomesta samaan aikaan kun Ruotsissa biokaasulle nähdään äärettömät markkinat.

Koska 60 kg kodin ruokajätettä riittää tänään tuottamaan biokaasua noin 100 km:n automatkalle niin onko sinulla jotain sitä vastaan, että vuonna 2050 Suomessa olisi kodin, taloyhtiöiden tai asuinalueiden yhteiset biovoimalat?

Lähiseuden biovoimalat voisivat olla merkityksellisiä monessa mielessä. Taloyhtiön saunat ja pesutuvatkin voisivat olla tervetulleita takaisin hyvän yhteisöelämän ja kestävän kehityksen näkökulmasta.

Joensuun torin laidalla YLE:n studiossa on Kainuun aatelisen seurassa aurinkoisena tiistai-aamuna biokaasun tuottaja ja kehittelijä Erkki Kalmari sekä Pohjois-Karjalan yrittäjien puheenjohtajaja ja kokoomuspolitiikko Ari Alsio.

Ministeri Mauri Pekkarinen ja MTT-teknologiatutkimuksen johtaja Markku Järvenpää vastaavat puhelimeen ruuhka-Suomen humusta.

Joensuussa keskitymme nyt biokaasun hukattuihin saloihin.

Suomessa on arvioitu olevan jopa 700 000 ha peltoa, joka olisi valjastettavissa biokaasuntuotantoon. Sen bioenergiasisältö mahdollistaisi 800 MW sähkötehon (Loviisan nykyinen atomivoimala) tai 1,4 miljoonan henkilöauton liikennekaasun. Tämä antaisi varovastikin arvioiden töitä yli 10 000 suomalaiselle. Ydinvoiman työllistämisvaikutus on reilusti vähemmän.

Biokaasun käyttöönotto liikuttaisi arviolta jopa 2000 miljoonaa euroa suomalaiselta suomalaiselle. Tästä potista haja-asutusalueiden kunnatkin pääsisivät osalliseksi. Se piristäisi leikkauslistoja laativine kuntien mahdollisuuksia tarjota hyviä peruspalveluita. Biokaasu voisi olla aivan uusi elinkeino maaseudulle ja yrityksille. Mutta kun ei.

Keiden liiketaloudellisia intressejä hallitus nyt ajaa syrjäyttämällä biokaasun? Miksi Suomessa ei panosteta biokaasuun kuten Ruotsissa?

Markku Heikkinen

Lähetä: