Joko koittaa uusi punamulta?

Kainuun aatelisen seurassa on kaksi entistä puoluesihteeriä, Pekka Perttula ja Ulpu Iivari, jotka keskustelevat maalaisliiton ja sosialidemokraattien, kahden kansanliikkeen yhteistyöstä. Puhelimitse keskusteluun osallistuu tutkija Mikko Majander.

Tutkija Mikko Majanderin mukaan työläisen ja talonpojan liitto, jonka pohjoismainen versio punamulta on 1900-luvun poliittisen historian suuria sloganeita. ”Punamullan Suomi", maalaisliiton ja sosialidemokraattien, kahden aidon kansanliikkeen Suomea eheyttäneenkin yhteistyön aika kattaa viidenkymmenen vuoden jakson 1937-1987. Työväen- ja maamiestaloineen raittiusseuroineen-, urheilu- ja sivistysseuroineen maalaisliitto, jonka perustamissolut järjestyivät 1906 ja sosialidemokraatit, joka perustettiin Forssan kokouksessa 1903 ovat olleet todellisia kansanliikkeitä.

Maalaisliittolaiselle ajattelijalle Santeri Alkiolle oli tärkeää kuten
työväenliikkeenkin soihdunkantajille kansan valistaminen ja kasvattaminen tulevaisuuden haasteisiin. Alkoin mukaan poliittinen elämä ja Suomi, maailma tarvitsisi itsestään ja lähiyhteisöstään, yhteiskunnastaan tietoisia edistysmielisiä kansalaisia, joista olisi myös valtiolliseksi toimijaksi. Aivan samansuuntaisia olivat sosialidemokraattien kuten Väinö Tannerin pyrkimykset palkansaajien ja vähäosaisten sivistämiseksi solidaarisiksi kansalaisiksi. Tanner, sosialidemokraattien ensimmäinen
pääministeri vuodelta 1926 oli mukana jo ensimmäisillä valtiopäivillä 1907 Alkion tavoin. Sos.dem hallitusohjelmassa vaadittiin mm.kunnallisveron muuttamista progressiiviseksi, sairausvakuutuksen toteuttamista, vähävaraisten verotuksen alentamista, maanpuolustusmenojen leikkaamista ja asevelvollisuusjan lyhentämistä. Ja olipa hallituksessa mukana Suomen
ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpääkin, joka alkoi heti silleen
jalkautuaa ja kiertää sairaaloita ja vanhainkoteja.

Tanner osasi yhdistää ja ohjata kansalaissodan tragedian jälkeen sekä NL:n että suomalaisen äärioikeiston puolelta painostuksen ja vainon kohteeksi joutunutta suomalaista työväenpuoluetta eteenpäin. Kannatus pysyi vahvana.

Maatalouspolitiikassa punamultakumppanit ovat kokeneet törmäyksiä. Tannerin ensimmäinen sosialidemokraattinen vähemmistöhallitus kaatui 1926 viljan tuontitulliesitykseen. Sos.demokraatit olivat vapaakaupan puolesta ja maalaisliitto halusi suojella maataloutta kilpailulta. Tässä on oltu aika perustavan jakolinjan äärellä. 1930 luvulla AKS:n ja Lapuan liikkeen
häiritessä kansalaisoikeuksien ja kansanvallan toteutumista totesi Tanner, että ”Maalaisliiton politiikka käy kalliiksi työväestölle”.

Mutta monella muulla politiikan lohkolla kuten sosiaalipolitiikassa
maalaisliitto ja sosialidemokraatit löysivät yhteisen johtosävelen, jota yhteistyö toisten puolueiden kanssa komppasi pitkälle NL:n hajoamiseen ja globaalien markkinoiden syntymiseen.

Punamultayhteistyön kautta Maalaisliitto ja SDP muonittivat taustaryhmiään eli maataloustuottajia ja palkansaajia. Kansalaiset vaurastuivat, kulutusyhteiskunnan elintaso nousi ja siinä samalla etujärjestöt kasvoivat. Punamultaa on myös kuvattu sulle-mulle- politiikan ajaksi, joka olisi pöhöttänyt suomalaisen kansanvallan kustannuksella eturyhmien asemaa.

Kaksinapaisen maailman ja suljetumman talouden jälkeen ollaan menossa poliittisesti toisenlaisiin yhteistyökuvioihin, joista aikaansa
päivittynyt ja tulevaisuuden ihanteisiin tähtäävä punamultakaan ei ole poissuljettu.

Mitähän mahtaisi tarkoittaa huomenna kansallinen eheys, yhteiskunnalliset uudistukset ja kansanvalta , jotka olivat tärkeitä entiselle maalaisliittolaiselle poliitikolle V.J.Sukselaiselle, jonka
kasvukertomuksesta Pekka Perttula juuri väitteli?

Kainuun aatelisen seurassa kaksi entistä puoluesihteeriä Pekka Perttula, joka väitteli viime viikonloppuna V.J. Sukselaisesta maalaisliiton puheenjohtajasta ja pääministeristä sekä Ulpu Iivari, SDP:n puoluesihteeri Kalevi Sorsan ajoilta, kansanedustaja ja EU-parlamentaarikko, joka on kirjoittanut Kansanvallan puolustajat - SDP:n eduskuntaryhmä 100 vuotta – kirjan. Perttulan suku on viljellyt Satakunnassa maata 600-luvulta ja hän on sukunsa ensimmäinen herrastaustainen kaupunkilainen. Iivari puolestaan on kotoisin Lapin Sallan Naruskasta, oikeistolaistaustaisesta perheestä porohoitajan jälkikasvua.

Kommentoi Lähetä: