Miten selittyy kyläkoulujen massiivinen alasajo?

Itä-Suomessa on kymmenessä vuodessa lakkautettu puolet kyläkouluista. Etelä-Savossa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on hengissä jotakuinkin kaksi ja puolisataa kyläkoulua. Lakkautettujen lista on lähes yhtä pitkä. Tällä vuosituhannella oppilasmäärä on pudonnut näillä seuduilla kahdeksalla prosentilla, mutta kuntapäättäjät ovat leikanneet rutkasti enemmän kouluista eli noin neljänneksen. Entäpä jos Itä-Suomessa onkin ylireagoitu oppilasmäärien laskuun mikä on puolestaan kiihdyttänyt väestöpakoa ja kurjistanut kuntia?

Liperissä on viisi kyläkoulua, joista kolme kolmeopettajaista. Ristin ja Vaivion kyläkoulussa on enää kaksi opettajaa. Liperin Kunnanjohtaja Hannele Mikkasen mukaan kunnan talouden tasapainottamisohjelmassa valtuusto linjasi yksimielisesti, että ryhmäkokoratkaisuissa tulee tavoitella 20 oppilaan opetusryhmiä. Ristin kyläkoulussa on tähän raamiin tarvittavat 20 oppilasta.

Ristin kyläkoulun puolesta on syntynyt kansalaisliike, joka on järjestänyt kaksi mielenosoitusmarssia, pyrkinyt aktiiviseen tiedonhankintaan ja valittanut hallinto-oikeuteenkin.

Liperin sivistysjohtajan Arto Jormalaisen mukaan kunnassa on voimassa oleva valtuuston päätös, ettei kouluverkkoon kosketa. Tämäkään ei rauhoita Ristin kyläkoulun aktiiveja. Kehyksien ja raamien nimissä on Itä-Suomessa on ollut pyrkimyksia lopettaa myös elinkelpoisia yli 20 oppilaan kouluja. Osa lasten vanhemmista on varpaillaan.

Minkälaisten paineiden alla Liperissä pidetään kouluverkosta huolta?
Miltä kunnallinen päätöksenteko näyttää Ristin kyläkoululaisten
näkökulmasta? Miten kansalaisten perusoikeuksia turvataan syrjäseuduilla?

Liperin Käsämäntien Teboililla ovat aamukahvilla Kainuun aatelisen kanssa Jorma Pitkänen, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Pekka Vipuveräjä, Ristin kyläkoulun aktiivi ja Kari Lehtola, sivistystoimentarkastaja.

Kommentoi Lähetä: