Puheenvuoroja-sarjassa vuoroviikoin lauantaisin klo 17.40 - 17.55, uusinnat tiistaina klo 18.00 ja keskiviikkona klo 21.30

Varastettu demokratia

Giulietto Chiesa

”Tänä iltana Frascatissa Giulietto Chiesa!”

Tutun tuntuinen nimi pistää seinäjulisteesta silmään vaeltaessani alkuvuodesta Rooman etelänpuolisia viinivuoria. Illalla muistan: Frascatissa, ääriään myöten täydessä salissa – kuin työväentalomme kauan kauan sitten - satojen italialaisten keskuudessa. Tapasin ensi kerrran Giulietto Chiesan 1970-luvun lopulla Genovassa. Italian kommunistipuolueen IKP:n päälehden L´Unitan lehtijuhlaan kutsuttuna Kansan Uutisten nuorena toimittajana. Isäntäni Chiesa johti puolueen Genovan piiriä.

Enrico Berlinguerin tuolloin johtamaa eurokommunistista puoluetta äänesti vuoden 1976 vaaleissa 12 miljoonaa italialaista , yli 34 prosenttia äänestäneistä. Tuolta ajalta hyllyyni jääneessä taloushistorijoitsija Eric Hobsbawmin teoksessa IKP:n johtoon lukeutunut Giorgio Napolitano – maan nykyinen presidentti - hahmotteli Italian tietä sosialismiin.

Neuvostokommunismin murentumista Chiesa seurasi läheltä toimiessaan kaksi vuosikymmentä italialaislehtien kirjeenvaihtajana Moskovassa. Toisinajatteleville palstoillaan sijaa antanut ja Roy Medvedevin kanssa Muuttuva Venäjä-teoksen julkaissut Chiesa tuli tutuksi myös Mihail Gorbatshoville. Hän kutsui italialaisen vetämänsä Uuden politiikan foorumin jäseneksi.
Kotimaassaan seurattu mielipidetoimittaja ruotii Frascatin salissa Italian todellisuutta pimittävää valtamediaa ja painettua sanaa karsastavia italialaisia.

”Vaikka elämme informaatioyhteiskunnassa, mediamme eivät kerro meille mitä todella tapahtuu. Valtalehtemme ja televisio valitsevat puolestamme päivän aiheet. Ne päättävät siitä mitä mitä saamme kuulla, lukea, nähdä. Tiedämme paremmin sen, kuka voitti San Remon laulukilpailut kuin sen keille valtiomme on 190 miljardia euroa velkaa."

”Kolmekymmentä miljoona italialaista ei osta vuosittain yhtään kirjaa , eikä juuri sanomalehtiäkään - ainakaan muita kuin jalkapallosta kertovia. Kahdeksankymmentä prosenttia italialaisista saa tietonsa televisiosta. Television päätehtävä on viihdyttää ja vaihdattaa automme, asuntomme, kännykkämme ja vaatteemme."

"Elämme virtuaalidemokratiassa, jossa pakkokuluttajat seuraavat sohviltaan viihteellä höystettyä propagandaa. Vasta viime vuosina internet ja sosiaalinen media ovat tuoneet päivänvaloon valtamediamme pimittämää tietoa todellisuudesta.”

Muutama vuosi sitten Chiesa oli perustamassa entisen pääministeri Silvio Berlusconin mediaimperiumille vaihtoehtoista verkkokanavaa Pandora-televisiota. Vuonna 2004 hänet valittiin europarlamentaarikoksi lahjusjuttuja 90-luvulla paljastaneen korruptiotuomari Antonio Di Pietron listalta. Vuonna 2009 internationalisti oli ehdolla mepiksi Liettuassa.

Hän myös johtaa pari vuotta sitten perustettua, vaihtoehdotonta pankki- ja puoluevaltaa kritisoivaa Alternativa-liikettä. Sen verkkosivujen laskuri kertoo yli yhdeksästä miljoonasta kävijästä ja ainakin Frascatin tunnelmaltaan sakeassa salissa vaikuttaa siltä että saapasmaan velkariisi saa ihmiset liikkeelle televisiosohviltaan.

Marraskuussa 2011 kansainväliset rahamarkkinat -eikä Italian vasemmisto - sai Berlusconin eroamaan. Italia uhkasi sortua ottamiensa velkojensa alle. Euroopan kolmanneksi suurimman kansantalouden pelastamiseksi valtapuolueet oikealta vasemmalle hyväksyivät joulukuussa sitoutumattoman pääministeri Mario Montin johtaman asiantuntijoista kootun hallituksen säästöpaketin.

Chiesan mielestä Italian poliittinen luokka käänsi selkänsä kansalleen liittoutumalla kansainvälisten rahamarkkinoiden kanssa. Hän ei ole yksin Äskettäin ryhmä tunnettuja mielipidevaikuttajia, joukossa meilläkin luetut kirjailijat Claudio Magris ja Roberto Saviano, julkistivat poliittisen vallan luovuttamista teknokraateille arvostelevan kannanoton. Nopeasti kymmenientuhansien allekirjoittaman vetoomuksen mukaan pankkivaltaa myötäilevän teknokraattihallituksen sijaan Italia tarvitsee kansaa edustavan poliittisen hallituksen.

Chiesan mielestä poliittinen luokka on varastanut demokratian.

”Valitsemamme edustajat eivät enää puolusta Italian kansalaisten etuja. He ovat kääntäneet meille selkänsä ja puolustavat kansallisen ja kansainvälisen rahavallan etuja. Tänään he ovat vihollisiamme eivätkä ystäviämme. Nämä hyväkkäät vaativat meitä uhrautumaan , jotta maamme pelastautuisi näiden kyynikoiden aikaansaamasta velkakriisistä."

"Pankkipiireille tuttu pääministerimme Mario Monti vaatii meitä avaamaan kukkaromme maailmaa hallitsevan parinkymmenen pankin eduksi. Lisäksi meiltä –eikä heiltä - vaaditaan säästöjä. Ja markkinaliberalismin nimissä elämälle välttämättömiä peruspalveluja yksityistetään."

"Mielestäni räikein esimerkki on yritys yksityistää vedenjakelumme. Viime kesäkuun kansanäänestyksessä 27 miljoonaa italialaista , ylivoimainen enemmistö vastusti vedenjakelun yksityistämistä. Kansan selvästä vastalauseesta huolimatta Montin liberalisointipaketin ehdotuksen mukaan eräissä kunnissa jo Berlusconin kaudella aloitettua vesijakelun yksityistämistä jatkettaisiin."

Mutta tätä kotimaansa varastettua demokratiaakin enemmän Chiesaa huolettaa kuitenkin parhaillaan käytävän taloussodan laajeneminen rajallisista luonnonvaroistamme käytäväksi maailmanpaloksi. Hän on julkaissut useita kansainvälistä politiikkaa ja kriisejä kuten Lähi-idän ja Venäjän käsitteleviä teoksia. Hänen päättymätöntä sodankäyntiä käsittelevä teoksensa La guerra infinita (2003) on käännetty monille kielille .

Chiesa vertaa nykyistä eloamme 30 –luvun soppakeittiöt kaduille tuoneeseen suuren lamaan. Lamasta noustiin valtavat voitot sijoittajille poikineella varusteluteollisuudella ja päädyttiin kymmenessä vuodessa toiseen maailmansotaan. Nykyistä bonukset pankkiireille ja yritysjohtajille sekä voitot parillekymmenelle suurimmalle pankille, maailman todellisille valtiaille, kotiuttavaa talouskriisiä on eletty vuodesta 2007 lähtien. Chiesan mielestä kello tikittää jo uudelle maailmanpalolle.

"Tuleva sota ei enää ole kaukana meistä eurooppalaisista, jossain Afganistanissa tai Irakissa. Tuleva sota tulee koskettamaan miljoonia Italian passin haltijoita, kotiseuduillamme, kaupungeissamme, tässä maassa. Koska tulevassa sodassa on kyse sananmukaisesti maasta jalkojemme alla, sen sisältämistä luonnonvaroista . Nykyinen meno johtaa tilanteeseen jossa luonnonvarat eivät enää riitä kaikille. Kyse on fyysisestä eikä poliittisesta totuudesta."

"Uuteen maailmanpaloon meitä vievät meneillään olevan taloussodan pelurit, virtuaalitriljoonien johdannaisia joukkotuhoaseinaan käyttävä pieni ihmisryhmä, se kuuluisa yksi prosentti, maailman todelliset isännät. Näitä aikamme internationalisteja ei kiinnosta pätkääkään Italia, Kreikka, Saksa tai Ranska kansakuntina. Heillä on vain yksi ja yhteinen universaali jumala :raha."

"Miksi he tarvitsevat uutta sotaa? Koska he ymmärtävät ilmastonmuutosta tyrehdyttämään kykenemättömän kapitalismin jo korisevan. Maailman patruunat tarvitsevat Intian ja Kiinan eturyhmät mukaan tuovaa uutta sotaa, jossa taistellaan rajallisten luonnonvarojen hallinnasta ja omistuksesta."

Chiesan mukaan niin Persianlahden, Iranin kuin Syyrian kysymyksessä parhaillaan muotuvat rintamalinjat viestivät jo strategisesta, maailman raaka-ainevaroja koskevasta pelistä. Tässä sotaa uhkuvassa pelissä liikevaihdoltaan monien valtioiden kansantuloa suurempien finanssilaitosten mutta myös niiden liittolaisten kuten länsimaiden, Venäjän, Kiinan ja Intian kesken vallitsee selviä mielipide-eroja.

Silti finanssikapitalismia sovittamattomassa ristiriidassa sosiaalisen tasa-arvon, demokraattisen päätöksenteon ja yhteisöllisen hyvinvoinnin kanssa pitävä Chiesa uskoo yksityisten ihmisten voivan yhdessä vastustaa nykyistä menoa.

Hänen mielestään rahavalta suorastaan pelkää tätä,: sitä että yhdessä vaatisimme politiikkojamme puolustamaan kansalaisiaan kahtakymmentä maailmaa hallitsevaa pankkia -kuten Deutche Bank, Barclay, City-Group, Goldman Sachs ja UB Swizzerland - vastaan.

Kuitenkin Frascatin tunnelmaltaan tiheässä salissa, ajoittain sekä Esko Seppäsemme että Timo Soinimme mieleen tuovan, Paavo Lipposen ikätoverin Giulietto Chiesan mukaan italialaisilla riittää vielä mitä yhdessä puolustaa.

"Pankit ovat etäällä meistä: Wall Street´llä, Berliinissä, Lontoossa ,Pariisissa, Milanossa. Mutta maa on meitä lähellämme, jalkojemme alla. Asuinseutumme, läheisemme, koulumme, yhteisömme. Puolustakaamme niitä. Jos olemme päättäväisiä, olemme vahvoja ja voimme vaikuttaa, sillä meitä on paljon."

"Älkäämme maksako muiden meidän nimissä ottamia velkoja. Vaatikaamme pelurit itse vastuuseen veloistaan.
Vaatikaamme televisioltamme suoria lähetyksiä ja valtalehdiltämme paljastavia juttuja nykyisen hiljaisuuden sijasta."

"Sanokaamme ei terveydenhuoltomme, julkisen liikenteen, puhtaanapitomme, postimme ja juomavetemme yksityistäjille, samoin maamme ja ilmamme saastuttajille. Ja valitkaamme edustajiksemme maamme ystäviä ja meidän ystäviämme, älkäämme vihollisiamme."

Esa Aallas

Esa Aallas | 10.3.2012

Kommentoi

Eurooppalaisia, Amerikkalaisia ja Kolmannen maailman puheenvuoroja vuoroviikoin. Ennen suomeksi julkaisemattomia kirjoja, tekstejä ja haastatteluja. Tuottaja Juha Kulmanen.

Eurooppalaisia puheenvuoroja - uusimmat kuunneltavat

Eurooppalaisia puheenvuoroja: Saksan pelko
Eurooppalaisia puheenvuoroja: Kokaiini pyörittää maailmaa
Eurooppalaisia puheenvuoroja: Euroopan keskuspankki leikkii uskottavuudellaan

Kolumneja ja puheenvuoroja

Kaj Färm.

Radio 1 vastaa

Radio kiitoksella elää

Kaj Färm | 25.5.2013

Ykkösaamun kolumni

Absoluuttinen sananvapaus johtaa kaaokseen

Aleksis Salusjärvi | 23.5.2013

Ykkösaamun kolumni

Natolla uusia tukijoita

Esko-Juhani Tennilä | 21.5.2013

Kolmannen maailman puheenvuoroja

Filippiinit - Aasian uusi tiikeri, mutta millä hinnalla?

Kirsi Crowley | 17.5.2013

Lisää kolumneja ja puheenvuoroja

Uusia keskusteluja

Amerikkalaisia puheenvuoroja - uusimmat kuunneltavat

Amerikkalaisia puheenvuoroja: Tekijät - uusi teollinen vallankumous
Amerikkalaisia puheenvuoroja: Amerikan tekemä maailma
Amerikkalaisia puheenvuoroja: Automatisoi tämä

Kolmannen maailman puheenvuoroja - uusimmat kuunneltavat

Kolmannen maailman puheenvuoroja: Filippiinit Aasian uusi tiikeri - mutta millä hinnalla?
Kolmannen maailman puheenvuoroja: Äänekkäät metsät Himalajalla
Kolmannen maailman puheenvuoroja: Vallankumous, jota ei tullutkaan
Muualla Yle.fi:ssä