Ihmisoikeussopimuksia rikkova suljettava YK:n ulkopuolelle

YK:n on pakotettava järjestelmällisesti ihmisoikeuksia rikkova jäsenvaltionsa kunnioittamaan ihmisoikeussopimuksia tai sitten rikkojamaa on suljettava YK:n ulkopuolelle. Näin sanoo Hina Jilani, ihmisoikeusasiantuntija ja tunnettu nainen Pakistanista.

Hän kuului YK:n nimittämään, Israelin sotatoimia Gazassa tutkineeseen Goldstonen komissioon.

"YK:n järjestelmään kuuluvien pitää tietää, että kaiken pohjana on YK:n peruskirja. Peruskirjan mukaan jokaisen jäsenvaltion on hyväksyttävä YK:n päämäärät ja noudatettava niitä. Siksi YK:n päämäärien vastaisesti toistuvasti toimivien maiden ei pitäisi kuulua YK:hon tai sitten heidät on pakotettava kunnioittamaan YK:n päämääriä."

Näin sanoo pakistanilainen ihmisoikeusaktivisti Hina Jilani, joka vastasi kysymykseen, miten YK:n pitäisi suhtautua itsensä kansainvälisen lain yläpuolelle asettaviin maihin. Israelin kansainvälisillä aluevesillä Gaza-aktivistien laivoihin tekemän hyökkäyksen vuoksi Hina Jilanin minulle maaliskuussa Geneven ihmisoikeusfoorumin aikana antamaan haastatteluun sisältyvät ajatukset ovat hyvin ajankohtaisia.

YK:ssa ihmisoikeuksista huolehtivat elimet ovat politisoituneet liikaa. Hallitukset eivät suhtaudu objektiivisesti YK:n käsiteltäväksi tuleviin ihmisoikeusongelmiin. Niille ihmisoikeusrikkomusten vakavuus riippuu siitä, kuka niihin on syyllistynyt. Hallitusten näkemykset ovat tietenkin aina poliittisia. Meidän on vain opittava käsittelemään politisoituneiden ihmisoikeuksien ongelmaa ja onnistuttava vähentämään siitä johtuvia vahinkoja. Tarvitsemme menetelmiä, joiden ansiosta kaikkia ihmisoikeusrikoksia arvioidaan samoilla mittareilla.

"YK:n on keksittävä uusia pakotteita, joiden ansiosta ihmisoikeusrikoksiin syyllistyvät valtiot eivät jää rankaisematta. Ihmisoikeuksien kentällä YK on aivan liian lepsu nykyisin. YK:n ihmisoikeuskomissio teki tärkeän työn, koska se loi ihmisoikeuksien normit. Toivon, että sen tilalle perustettu ihmisoikeusneuvosto osaa jatkaa aloitettua työtä, mutta pelkään, että siltä puuttuu tahto. Sehän poistaa innokkaasti kaikki sen edeltäjän luomat välineet. Siitä on tullut löysä organisaatio, joka riippuu entistä enemmän hallitusten hyvästä tahdosta puuttua ongelmiin."

Lahoressa syntynyt asianajaja perusti vuonna 1980 kun hän oli 27-vuotias Pakistanin ensimmäisen, naisten pyörittämän asianajajatoimiston. Hina Jilani on ollut myös perustamassa Pakistanin ihmisoikeuskomissiota, naisten oikeuksia ajavaa foorumia sekä oman maansa ensimmäistä oikeusaputoimistoa. Myöhemmin Pakistanin naisten, lasten ja erilaisten sorrettujen väestöryhmien puolustajasta tuli kansainvälisesti tunnustettu ihmisoikeusasiantuntija. Tämän vuosituhannen alussa hän toimi kahdeksan vuotta YK:n pääsihteerin erikoisedustajana ihmisoikeuksien puolustajien maailmassa. Hän kuului YK:n vuonna 2006 nimittämään selvityskomissioon, joka teki raportin Afrikan Darfurin tilanteesta. 2009 vuoden alussa perustetussa Goldstonen kommissiossa hän tutki Israelin Gazaan vuoden 2008 joulukuussa tekemää hyökkäystä.

YK:n selvitysryhmää johti Justice Richard Goldstone, Jugoslavian ja Ruandan sotarikoksia käsitelleen kansainvälisen tuomioistuimen syyttäjänä tunnettu eteläafrikkalainen tuomari. Muut komission jäsenet olivat brittiläinen kansainvälisen oikeuden professori Christine Chinkin ja kansainvälisen rikosoikeuden piiriin kuuluvien tutkimusten asiantuntija, irlantilainen eversti Desmond Travers.

Goldstonen komission raportin mukaan Israel rikkoi vakavalla tavalla ihmisoikeuksiin ja humanitäärisiin oikeuksiin liittyviä lakeja sen Gazaan joulukuussa 2008 tehneen hyökkäyksen aikana. Sen lisäksi Israel syyllistyi myös sotarikoksiin ja mahdollisesti myös ihmisyyden vastaisiin rikoksiin. Komissio totesi, että myös palestiinalaiset asejoukot syyllistyivät sotarikoksiin ja mahdollisesti ihmisyyden vastaisiin rikoksiin, kun ne ampuivat ohjuksia siviilien asuttamille alueille Israelissa.
Pakistanilainen ihmisoikeusasiantuntija valittaa sitä, että eräät maat eivät tottele YK:ta, vaikka YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmien lisäksi näitä maita on yritetty saada kuriin myös turvallisuusneuvoston ja YK:n yleiskokouksen päätöksillä. Israel kuuluu näiden maiden joukkoon, mutta se ei ole ainoa.
"Nämä maat kieltäytyvät tottelemasta aina uudelleen ja säännöllisesti YK:n päätöslauselmia. Minusta YK:n, erityisesti sen turvallisuusneuvoston viiden jäsenmaan velvollisuus on huolehtia siitä, että YK:n peruskirjaa ei heikennetä sillä, että eräät maat loukkaavat säännöllisesti sen periaatteita. YK:n pitäisi saada nuo maat vastuuseen siitä, että ne vesittävät YK:n päämääriä."

Muutos on myös saatava siihen, että YK:n poliittinen järjestelmä toimii aivan erilaisten periaatteiden pohjalta kuin sen ihmisoikeusjärjestöt. Niille on saatava yhteiset periaatteet, jotta voisimme toteuttaa rauhaan, turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyviä tavoitteita. Minä olen havainnut, että nimenomaan New Yorkin päämajasta lähteneet aloitteet ovat pienentäneet halua olla yhteistyössä YK:n Geneven toimipaikasta alkunsa saaneiden ihmisoikeusaloitteiden kanssa.

YK:n ihmisoikeusneuvosto sijaitsee Genevessä. New Yorkin päämajassa toimii toisen maailmansodan jälkeisiin voimasuhteisiin perustuva YK:n turvallisuusneuvosto. Nykyisessä moninapaisessa maailmassa YK:n turvallisuusneuvosto koostuu vielä toisen maailmansodan voittajista eli Yhdysvaltain, Britannian, Ranskan, Venäjän ja Kiinan edustajista. Heillä on veto-oikeus eli jokainen noista valtioista voi estää turvallisuusneuvostoa tekemästä päätöstä sen vastustamasta asiasta.

New Yorkissa toimiva yleiskokous äänestää enemmistöperiaatteella, mutta jos turvallisuusneuvoston jäsenistä yksi ei ota yleiskokouksen päätöksiä vakavasti, silloin niillä ei ole paljon merkitystä. Koska Yhdysvallat on ollut järjestelmällisesti Israelin takana, Israelin ei ole tarvinnut välittää YK:n tuomioista. Israelin lisäksi mm. Iran on suhtautunut välinpitämättömästi YK:n päätöksiin. Hina Jilanin mielestä YK:n ontuva päätöksentekotapa vaikeuttaa kansainvälisen järjestelmän mahdollisuuksia saada jäsenmaat noudattamaan allekirjoittamiaan periaatteita.

"Minusta YK on tehnyt virheen alun perin, kun se loi vielä nykyisin voimassa olevan järjestelmän. Jos YK:n järjestelmää ei onnistuta korjaamaan, YK ei voi saada nykyistä parempia tuloksia eikä voi edes perustella tiukempaa linjaa."

Vaikka jäsenmaiden eriarvoisuus on yksi YK:n järjestelmän suurimpia ongelmia, asianajaja Jilanin mielestä olisi hyvin sinisilmäistä kuvitella, että YK:ssa ei esiintyisi valtapolitiikkaa eikä eriarvoisuutta. Kaikesta huolimatta vuonna 1948 perustettu kansainvälinen järjestö on kasvanut kovasti viime vuosikymmeninä, varsinkin sen ihmisoikeussektori.

"Vaikka monet valtiot eivät hyväksy yleismaailmallisia ihmisoikeuksia YK:n toiminnan perustaksi, ihmisoikeuksista huolehtivien organisaatioiden määrä on lisääntynyt ja ihmisoikeusnormit ovat vahvistuneet. Niinpä jotain hyvää on syntymässä YK:n sisällä sen kollektiivisen viisauden ansiosta. Nykyisen YK:n järjestelmän tehokas toiminta ei ole tietenkään minun ja minunkaltaisteni suurin tavoite. Olemme joutuneet tyytymään siihen, mitä nykyisen organisaation sisällä voidaan saada aikaan, sillä tuon miniminkin toteuttaminen on arvokasta. Olemme näyttäneet, että nykyinenkin YK:n järjestelmä voidaan saada ajamaan ihmisoikeuksia." Pakistanilaisen ihmisoikeustaistelijan mielestä YK pystyy puolustamaan ihmisoikeuksia myös ruohonjuuritasolla, tosin epäsuorasti. Jokaisella maalla pitäisi olla sen oma ihmisoikeusjärjestö. Jos sellaista ei ole eivätkä paikalliset hallitsijat välitä yhtään oman väestönsä oikeuksista, silloin väestö voi vedota YK:n ihmisoikeusnormeihin ja YK voi vaatia jäsenmaata kunnioittamaan niitä.
"Meidän ei pidä kuitenkaan unohtaa YK:n erikoisominaisuutta eli sitä, että hallitusten jäsenyyteen perustuva organisaatio joutuu silloin vaatimaan, että hallitukset korjaavat omia puutteitaan. Tämä asia on jo hieman muuttunut, koska YK on ottanut kansalaisjärjestöt mukaan. Nykyisin kansainvälinen yhteisö ei tarkoita vain hallitusten välistä yhteistyötä. Kansalaisjärjestöt ovat oleellinen osa kansainvälisen yhteisön käsitettä. Järjestelmään mukaan otetut kansalaisjärjestöt ovat tuoneet valtavasti tietoa hallitusten takana olevista yhteiskunnista. Sen lisäksi YK voi käyttää saamaansa tietoa juuri kansalaisyhteiskunnan kautta. Tässä ovat YK:n tulevaisuuden avaimet."
Yhdysvaltain vastaus New Yorkin kaksoistornien attentaattiin oli yksinomaan muskeleiden käyttöön perustuva vastaus, ja siitä presidentti George Bush päätti yksin kuulematta edes liittolaisiaan. Yhdysvaltain valitseman strategian vuoksi suurvalta päätyi kansainvälisen lainsäädännön vastaisten käytäntöjen tielle. Bushin johtaman Yhdysvaltain tiedusteluelimet mm. kidnappasivat suuren määrän terrorismista epäiltyjä miehiä ja veivät nämä kidutettavaksi maihin, joissa se on normaali käytäntö. Extraordinary renditionien nimellä tunnetut kidnappaukset olivat esimerkki siitä, kuinka suurvalta ohitti olemassa olevat lait ja asettautuu kansainvälisen lainsäädännön yläpuolelle.

YK:ssa ihmisoikeusorganisaatiot eivät puuttuneet Yhdysvaltojen terrorismin vastaiseen strategiaan, mutta hallituksista riippumattomat organisaatiot ovat tutkineet asiaa. Hina Jilani itse kuului arvovaltaisten juristien paneeliin, joka valmisti terrorismia, terrorismin vastaista toimintaa ja ihmisoikeuksia käsittelevän raportin. Kun raportti valmistui, se esiteltiin YK:n ihmisoikeusneuvostossa.

Kun neuvoston puheenjohtaja avasi esittelytilaisuuden helmikuussa 2009, hän totesi, että arvovaltaisten juristien raportti kertoi sen minkä maailma on oppinut syyskuun 11. päivän jälkeen Yhdysvaltain johdolla alkaneesta, terrorismin vastaisesta offensiivista. Terrorismia vastaan ei voi taistella vain yhden vaikuttajan toimesta eikä sitä voi hoitaa tehokkaasti, jos siinä mennään lakien ulkopuolelle.

Pakistanilainen ihmisoikeusaktivisti muistuttaa, että…..

"Monien hallitusten mielestä arvovaltaisten juristien raportti on tärkeä kriittinen arvio voimakeinoihin perustuvista, terrorismin vastustamismenetelmistä. Olemme tietoisia siitä, että terrorismi on todellinen uhka. Siksi turvallisuuteen liittyviä toimia tarvitaan todella, koska valtioilla on velvollisuus suojella omaa väestöään terrorismilta. Me kuitenkin uskomme, että terrorismia vastaan pitää suojautua lakeja ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Asianajajana tiedän, että oikeusjärjestelmät pystyvät hoitamaan tällaiset tilanteet. Minusta oikeuslaitoksen piiristä tuleva vastaus terrorismiin on parempi vastaus juuri siksi, että terrorismi on rikollista toimintaa. Jos valtio julistaa sodan terrorismia vastaan, siitä tulee jotain muuta kuin rikollista toimintaa ja terrorismi saa jopa arvokkaamman statuksen kuin mitä se ansaitsee. Terroristeille ei saa antaa mahdollisuutta esiintyä jalojen asioiden puolustajina eikä uhreina."

Kesällä 1998 seurasin kokousta, jonka tuloksena Roomassa perustettiin Kansainvälinen rikostuomioistuin. Keväällä 2010 tuomioistuimen perussäännön oli ratifioinut 111maata. Maailman kahdestakymmenestä, väkirikkaimmasta maasta 13 maata ei ole ratifioinut sopimusta. Maat ovat Egypti, Etiopia, Filippiinit, Indonesia, Intia, Iran, Kiina, Pakistan, Thaimaa, Turkki, Vietnam, Venäjä ja Yhdysvallat. (Lista tavallaan kertoo, millä mailla voisi olla ongelmia kunnioittaa kansainvälisen rikostuomioistuimen lakeja.

Hina Jilanin mielestä Kansainvälistä rikostuomioistuinta tarvitaan maailman lukuisten paikallisten sotien vuoksi, koska tuomioistuimen kautta niiden kuluessa valtioiden tai muiden vaikuttajien tekemät vakavat rikokset saadaan käsittelyyn. Gazan sodan selvitysryhmän jäsenenä pakistanilainen asianajaja pitää Israelin Gazan sotaa esimerkkinä siitä, kuinka valtio tottuu siihen, että se n rikoksia, hallituksen päättämiä rikoksia ei rangaista.

"Jos normaaleja, kansainvälisen oikeusjärjestelmän kanavia ei käytetä, silloin kansainvälisen rikostuomioistuimen on puututtava asiaan, olivatpa osapuolet valtioita tai muita vaikuttajia. Näin on toimittava myös silloin, kun ristiriidan osapuoli ei joko pysty tai ei ole halukas vaatimaan ihmisoikeusrikkomusten käsittelyä. Kun olin Darfurin sotarikoksia tutkineen YK:n selvityskomission jäsen, näin että tapahtumat olivat samoja kuin Gazassa. Tapahtumien samanlaisuudesta huolimatta kansainvälinen yhteisö ei aina näe Darfourin ja Gazan rikoksia yhtä vakavina. Jos YK:n periaatteissa sanotaan, että se perustuu kaikille taattuun tasapuoliseen kohteluun, niin silloin YK:n täytyy noudattaa näitä periaatteita myös käytännössä."

Sekä omassa maassaan että YK:n piirissä sorrettujen oikeuksien puolesta pitkään taistellut nainen jaksaa luottaa siihen, että kansainvälisen oikeuden kentällä oikeus voittaa eräänä päivänä.

"Ihmisoikeusaktivistina minä olen optimisti. Meillä ei ole varaa pessimismin luksukseen. Meidän on jaksettava mennä eteenpäin ja löydettävä uutta energiaa jokaisen pettymyksen ja tappion jälkeen. Kyllä me onnistumme, sillä toivoa on ja me voitamme loppujen lopuksi."

Lähetä: