Yhdistyneinä erilaisia

Maltalaisen kirjailijan ja kirjallisuuden professorin Olivier Friggierin ajatuksia pienien kieli- ja kulttuurialueiden selviytymisestä Euroopassa.

Maltan kielen sanotaan olevan 80 % arabiaa, 10 % italiaa ja 10 % englantia. Professori Friggieri luokittelee maltan ainoaksi arbialaiseksi kieleksi, jota kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin. Vaikka kieli vuosisatojen saatossa arabialaistui, niin uskonnoksi on juurtunut kristillinen katolilaisuus.

Oman osansa katolisuuden voittokulusta saavuttivat useita kansallisuuksia edustavat Maltan ritarit, jotka ylläpitivät ja rakennuttivat useita kirkkoja saarelle 1500-luvulla. Maltan kielen arbialaisislamilaiset sanat kristillistettiin, esimerkiksi ramadan - paastosta tuli katolinen ramdan –pääsiäispaasto. Jumala on katolisessa messussa edelleenkin alla'h maltan kielellä.

"Maltan kieli on peräisin 1000-luvulta. Arabien valta kesti vuoteen 1090 asti. Uskotaan, että arabit asuivat Maltan kylissä ja onnistuvat muuttamaan puhutun kielen arabiaksi. Siitä lähtien Maltan kielestä tuli paikallinen arabian murre. Malta on johdettu arabiasta, kuten ranska on johdettu latinasta.

Malta on ainoa arabian kieli, joka kirjoitetaan latinalaisin kirjaimin, ei arabialaisin kirjaimin. Se tekee kielestä maailmanlaajuisesti melko ainutlaatuisen. Tämä johtuu siitä, että olemme olleet jatkuvasta eurooppalaisten, ei-arabialaisten vaikutteiden alaisia. Maltan kieli on arabiaa, mutta siihen on sulautunut eurooppalaisia, paikallisia vaikutteita. Siinä on monia sanoja arabiasta, sisilian kielestä, ranskasta, latinasta - ja englannista tietenkin. Se on coctail. Mutta kielioppi, syntaksti, morfologia ovat erilaisia kuin arabiassa."

Pinta-alaltaan noin kahden Helsingin kokoinen, 400.000 asukkaan Repubblika ta' Malta liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004. Mikä on pienen maan asema suuressa liittoumassa?

Tähän asti Malta on ollut aina miehityksen kohteena. Itsenäisyydestämme lähtien olemme yrittäneet tulla toimeen muiden kanssa. Olemme vihdoinkin liittyneet Eurooppaan, joten me pidämme itseämme ison mantereen yhteistyökumppanina. Kuitenkin Malta on erittäin pieni, se on keskimääräisen euroopalaisen kaupungin kokoinen. Se on pienempi maa kuin Suomi, joka on niin isokokoinen maa. Luulen, että lopulta Maltan kaltaiset maat tulevat sulateutuksi, ne kohtaavat, en sanoisi hävitystä, mutta sulautumista, joka koskee kieltä, kulttuuria, uskontoa, tapoja ehkä etnisyyttäkin. Muutoksen voimat ovat niin vahvoja, että joko täytyy asettua vastarintaan tai hyväksyä. Keskitietä on vaikeaa löytää.

Maltan pitää hyväksyä se, että se on osa integroituvaa maailmaa. Olemme selviytyneet ja identiteettimme on riittävän vahva, meillä voimakas, pitkä historia, yli 7000 vuotta. Täällä sijaitsee vanhimmat kivirakennelmat. Niin se on, että Malta on onnistunut rakentamaan oman identiteettinsä ja selviytynyt kaikista ongelmista huolimatta."

Malta ja Iso-Britannia ovat EU:n saarivaltiojäseniä. Lisäksi saaria on jäsenvaltiolla erityisalueina,kuten Suomen Ahvenanmaa, Italian Sisilia ja Ranskan Korsika. Onko näillä saarilla jotain yhteistä?

"Brittein saaret ovat Brittein saaret ja Malta on Malta. Britannia oli ennen imperiumi, joka hallitsi myös Maltaa.. Maltaa ei voi verrata muuhun kuin Maltaan, ei edes Kyprokseen tai Sisiliaan, koska ne ovat paljon suurempia. Mutta jos nyt vertaillaan, niin Britannia on suuri, Malta on pieni; Britannia kuuluu pohjoiseen, Malta etelään, se on EU.n eteläisin osa. Me olemme Afrikan ja Euroopan välissä. Me tunnemme olevamme Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa, joten Malta on aika erilainen. Englanti oli imperiumi ja Malta alusmaa. On vaikeaa nähdä miten voisimme mittailla itseämme Iso-Britannian kanssa. Mutta meidän pitää tulla toimeen keskenämme, koska suurin osa turisteista tulee Britanniasta, me puhumme englantia ja kuulumme Brittiläiseen Kansanyhteisöön"

Malta onkin brittien suuri lomasaari, eikä turisteilta ja englantilaisilta aamiaisilta ja ruokalistoilta, `fish and chipsiltä´ pysty välttymään maan hotelleissa ja ravintoloissa. Kuten kaikilla lomasaarilla, turistilaumat muuttavat maan kulttuuria ja tapoja. Runoilijana Oliver Friggieri käyttää runsaasti saari-vertauksia. Saari ei ole hänelle siis vain kotisaari Malta, vaan jotain laajempaa ja syvempää.

"Pidän Maltaa saarena, joka selviää kontaktien kautta. Mutta Maltan pitää katsoa itseään sellaisena kuin se on, eristetty saari niin sanoakseni, kaukana mantereelta - vaikka se onkin osa manteretta.

Toisaalta minua kiehtoo ajatus tutkia ja analysoida sitä tosiasiaa, että saarelainen on erilainen ihminen. Ihmisestä tulee toisenlainen kuin mantereella asuvasta. Sisilialainen, korsikalainen ja sardinialaisen on erilainen, niin voi sanoa myös Maltasta ja maltalaisista. Toisaalta jokainen on itsessään saari. Me elämme saarella, mutta ihminen on itse saari. Olemme saarelaisia sekä maantieteellisesti että henkisesti. Kannnamme tätä saarelaisuutta itsesässämme."

Ihminen on saari. Yritämme ottaa yhteyttä muihin selviytyäksemme, luodaksemme suhteita ja kontakteja, jotta voimme identifioida itsemme. Ihmisen pitää selvittää tämä ongelma, muuten hän ei selviä.

Friggierin mukaan on käytävä taistelua eristäytymishalun ja intregroitumisen välillä. Jos Malta ei tunnista omaa identiteettiään, sillä ei ole mitään annettavaa Euroopalle. Professori näkee Maltan roolin nimenomaan sillanrakentajana Euroopan ja Afrikan välillä. Hän pitää Maltaa eurooppalaisena mikrokosmoksena, jossa näkyvät foinikilaiset, arabialaiset, roomalaiset, sisialialaiset, espanjalaiset ja englantilaiset vaikutteet. Malta on sekä kulttuurien sulatusuuni että kohtaamispaikka - melting point and meeting point.

Professori Friggieri toistaa haastattelun aikana Suomessakin tuttua sanontaa, ettei Euroopan yhdentymiselle ole vaihtoehtoa. Hän kuitenkin korostaa, ettei Eurooppa voi olla yksi, yhdentynyt, jos se ei ota huomioon Euroopan kulttuurien moninaisuutta.

"Euroopan unioni on onnistunut tähän mennessä selviytymään ja kukoistamaan, koska se on noudattanut sitä periaatetta, että olemme yhdistyneitä, mutta erilaisia. Yhtenäisyys ja moninaisuus. Vain monimuotoisuus voi taata yhtenäisyyden. Kun jokaiselle maalle annetaan mahdollisuus selviytyä, säilyttää oma identiteettinsä, meillä on mahdolllisuus yhdistyneeseen Eurooppaan. Näemme kohta EU:n jossa on kaikki Euroopan maat, koska valtiot haluavat liittyä unioniin. Suomen, maltan tai muiden niin sanottujen vähemmistökielien tehtävä on ylläpitää monimuotoisuutta. Totta kai tarvitaan englantia ja ranskaa, kun kommunikoidaan useiden kansallisuuksien kanssa. Mutta se ei poista kansallisten kielien tärkeyttä."

Maltan liittyminen Europan unioniin vuonna 2004 tapahtui melko kivuttomasti, vaikka kriittisiäkin ääniä kuultiin. Yksi kynnyskysymyksistä liityttäessä oli vapaa lintujen metsästäminen, jota pidetään kansallisena harrastuksena. Jo aikoinaan Maltan ritareiden Espanjan kuningas Kaarle V:lle maksama saaren vuokra oli yksi metsästyshaukka vuodessa. Nyt Malta on jo saanut Brysselin nuhteet Euroopassa suojeltujen muuttolintujen kevätmetsätyksestä, ja asia kuumentaa tunteita turistisaarella. Professori Friggieri korostaa kumppanuutta ja monimuotoisuutta väjäämättömässä integroitumisprosessissa. Liittovaltiossa tulee kuitenkin ottaa huomioon erilaiset eurooppalaiset identiteetit.

"Tällä hetkellä Eurooppa yhdistyy, mitä Malta olisi voinut tehdä? Malta ei ole mikään supervalta. Oli parasta liittyä Euroopan unioniin, johon olimme vapaita liittymään.

Olimme kriittisiä, mutta liityimme ja kriittisyyden ansioista saimme paremman sopimuksen EU:n kanssa. Ja myös jäsenyyttä vastustaneet saivat siten äänensä kuuluviin. Euroopasta on tulossa yksi yksi valtio, mutta monimuotoisuutta ei saa unohtaa eikä poistaa. Monimuotoisuutta ei saa koskaan hävittää. Yhteinäisyys voidaan taata vain tunnustamalla erilaisuus, monimuotoisuus isoissa maissa ja monimuotoisuus pienissä haavoittuvissa maissa kuten Malta."

Frigggieri kaipaa EU:lle omaa saari- ja vähemmistöpolitikkaa.

"Olen ajatellut sitä usein ja toivon, että EU suunnittelisi erityistä politiikkaa saarille ja erityisesti pienille saarille, etelän saarille ja maille, jotka ovat pieniä. Saarelaisuus on erilaista, pienenä valtiona oleminen on erilaista ja etelässä on toisenlaista. Se auttaisi meitä ymmärtämään pohjoista, sen rikkautta myös. Muuten emme ymmärrä toisiamme."

Professori Oliver Friggierin runo ´Juuret´ kuvastaa hänen ajatteluaan humanistina ja eteläeurooppalaisena. Hän ei juuri halunnut ottaa kantaa poliittisempiin kysymyksiin. Kreikan talouskriisi on hänelle eurooppalaisen kumppanuuden testi. Kumppanuuden, jota tarvitaan sekä hyvinä että huonoina aikoina.

"Kun Eurooppa on päättänyt olla oma itsensä, olla yksi, yhtenäinen, se merkitsee niin paljon, koska se on yhteensovitettua yhtenäisyyttä, joka koostuu monista maista. Solidaarisuutta pitäisi syntyä, kun joku maa on kriisissä ja se kriisi pitää kohdata. Muuten se ei olisi unioni, yksi kokonaisuus. Meidän pitää olla kumppaneita hyvinä päivinä ja pahoina päivinä ja jakaa keskenämme asiat. Se on kuin avioliitto, se on kumppanuutta, se on jäsenyyyttä. Me muodostamme kokonaisuuden."