Omistaako Facebook tietosi ja verkko-operaattori internetyhteytesi?

"Kuten Facebook-ystäväni ja Twitter-seuraajani tietävät, olen vihainen Facebookille. Niin ovat monet muutkin", kirjoittaa amerikkalainen viestinnän professori Nancy Baym blogissaan. Yhdysvalloissa verkon valtakamppailusta puhutaan yhä enemmän. Toukokuun lopulla vietetään myös ´Lopeta Facebook tilisi`- päivää.

"Olen opettanut internetiin liittyvistä aiheista sen verran kauan, etten julkaise netissä millään sivustolla mitään sellaista, jota en halua nähdä painettuna sanomalehdessä. Silti Facebook tuntui turvalliselta paikalta viestiä yleisölle, jonka tunnen", Baym kirjoittaa pettymyksestään.

Professori Nancy Baym kommentoi blogissaan tuoreinta kohua Facebookista ja yksityisyyden rajoista palvelussa, joka on paisunut monen sadan miljoonan käyttäjän sosiaaliseksi verkostoksi. Kohu nousi, kun Facebook - jälleen kerran - muutti sääntöjään.

Samalla Facebook asetti oletusarvoksi, että käyttäjät jakavat entistä avoimemmin tietoa muillekin kuin ystävilleen, tällä kertaa muun muassa Facebookin kanssa yhteistyötä tekeville sivustoille. Jos käyttäjä ei halua jakaa tietoa, hänen täytyy tiukentaa yksityisyydensuoja-asetuksiaan Facebookissa.

Facebookin käyttäjät närkästyivät, ja aivan syystä. Käyttäjän valta omiin tietoihinsa Facebookissa kaventui, ellei hän nopeasti muuttanut asetuksiaan.

Professori Nancy Baym kuvailee tilannetta näin:

"Kun kirjauduin Facebookiin vuonna 2006, Facebook kehui vahvalla yksityisyydensuojallaan ja käyttäjän - siis minun - mahdollisuudella kontrolloida, kuka pääsi näkemään jakamaani sisältöä. Jaoin Facebookissa asioita, joiden en halunnut päätyvän kaikkien silmien eteen internetissä", Baym sanoo.

Eikä tässä kaikki. Samoihin aikoihin muun kohun kanssa kävi ilmi, että Facebookin reaaliaikaisissa keskusteluissa eli chateissa on paha turva-aukko. Kuka tahansa pystyi seuraamaan keskusteluja, joita hänen Facebook-kaverinsa kävivät. Facebook sanoi, että ongelma on tilapäinen ja tukki vuodon. Yhtäkaikki, tämä lisäsi käyttäjien huolta siitä, kuinka julkista heidän Facebookissa jakamansa tieto oikein on.

"Facebook on huijannut. He lupasivat yksityisyyttä, he kannustivat meitä laittamaan tietomme sinne ja rakentamaan yhteyksiä, ja sitten, kun olimme rakentaneet verkostot, joilla oli merkitystä meille, he muuttivat sääntöjään", Baym kirjoittaa blogissaan.

Professori Nancy Baym on ärsyyntynyt siitä, että Facebook muuttaa sääntöjään toistuvasti.

"Joka kerta, kun Facebook muuttaa sääntöjään, minun pitää selvittää, mitä on tapahtunut ja muuttaa asetuksiani Facebookissa, jotta ne vastaisivat sitä, mitä Facebook alun perin tarjosi, kun kirjauduin palveluun. Olen Internetin tutkijoiden yhdistyksen puheenjohtaja ja luen artikkeleita Facebookista päivittäin ja tarkistan Facebook-asetukseni usein. Silti en pysy perässä ja olen hämmentynyt muutoksista."

Professori Nancy Baym haluaisi lopettaa Facebook-tilinsä. Tekemällä näin hän liittyisi pieneen, mutta äänekkääseen joukkoon, joka on lopettanut tilinsä vastalauseena Facebookin jatkuville yrityksille kaventaa käyttäjiensä yksityisyyttä. Käyttäjiä masinoidaan lopetukseen myös toukokuun lopussa järjestettävässä ´Lopeta Facebook-tilisi´-päivässä.

Viimeisimmän Facebook-kohun seurauksena Yhdysvalloissa on herännyt keskustelu, jossa pohditaan, pitäisikö hallituksen säädellä Facebookia ja muita verkon sosiaalisia yhteisöjä.

Demokraattisenaattori Charles Schumer pyysi Yhdysvaltain kauppakomissio FTC:tä laatimaan säännöt Facebookin ja muiden internetin sosiaalisten yhteisöjen toiminnalle.

"Mielestäni käyttäjän pitäisi saada määritellä, kuka saa käyttää hänen Facebookissa jakamaansa tietoa. Määrittelijä ei voi olla Facebook", Schumer sanoo.

Käyttäjät tuntuvat olevan samaa mieltä. Tutkimusten mukaan myös internetin käyttäjät toivovat lakia, joka säätelisi sitä, kuinka paljon valtaa internetpalveluilla on heidän tietoihinsa.

Internettutkija Danah Boydin mielestä Facebook on jo hyödyke, kuten vesi, sähkö ja internet. Siis asia, jota ilman ei pärjää, tai ainakin elämästä tulee vaikeaa.

"Ihmiset kokevat, että heidän täytyy sietää tilanne, teki Facebook mitä tahansa. Facebookin on syytä olla ylpeä: he ovat todellakin rakentaneet palvelun, jota ihmiset pitävät olennaisena osana elämäänsä. Palvelun, jota he tarvitsevat enemmän kuin haluavat. Se on hyödykkeen perusominaisuus. Facebook on saavuttanut tavoitteensa", Boyd kirjoittaa blogissaan.

Hallitus säätelee hyödykkeiden tuotantoa, ja siksi hallituksen pitää säädellä Facebookiakin, asettaa sille rajat, Boyd sanoo.

Mutta onko Facebook hyödyke? Ehkä se joillekin ihmisille todellakin on välttämättömältä tuntuva asia. Ehkä Facebook voi olla sosiaalinen hyödyke, kuten puhelin tai sähköposti.

Jos Facebook tuntuu välttämättömältä osalta elämää, lähtemisestä tulee hankalaa. Professori Nancy Baym kertoo, että hän harkitsee joka päivä lähtevänsä Facebookista, mutta ei pysty irrottautumaan palvelusta.

"Katson ihaillen ja kadehtien ystäviäni, jotka ovat lähteneet. Olen myös surullinen, koska olen nähnyt monen palaavan."

Miksi hän ei sitten lähde Facebookista? Miksi muut Facebookiin ärsyntyneet eivät jätä palvelua? Nancy Baym selittää:

"Facebookin tuottama hyöty on konkreettista ja välitöntä. Haitat sen sijaan ovat abstrakteja ja ideologisia. Kun punnitsen näitä kahta, hyöty voittaa. Mutta se johtuu Facebookissa olevista ystävistäni, ei Facebookista itsestään," Baym kirjoittaa.

Oli Facebook hyödyke tai ei, paine Facebookin säätelyyn tai edes rajojen asettamiseen sille kasvaa. Yhdysvallat lienee kuitenkin viimeinen maa maailmassa, joka säätäisi tällaisen lain. Maan hallitus säätelee liiketoimintaa perinteisesti mahdollisimman kevyesti, ja maassa moni asia toimiikin yritysten ehdoilla vapaan kilpailun nimissä.

Euroopan Unioni sen sijaan otti jo ensimmäisen askeleen säätelyn tiellä ja nuhteli Facebookia ihmisten yksityisyyden kaventamisesta. Ei olisi yllätys, jos jokin Euroopan maista säätäisi verkkoyhteisöjä ja yksityisyydensuojaa koskevan lain, niin sanotun Facebook-lain. Myös Kanada on aktiivisesti ottanut kantaa Facebookin toimiin.

Mutta ennen kuin laki syntyy - jos syntyy - pitääkö meidän käyttäjien jatkuvasti olla varpaillaan Facebookin suhteen? Pitääkö meidän koko ajan olla tarkistamassa, ovatko yksityisyydensuoja-asetuksemme ajan tasalla?

Siltä näyttää, sillä tuskin Facebook muuttaa aggressiivista politiikkansa. Vastikään 26-vuotissyntymäpäiväänsä viettänyt Mark Zuckerberg, Facebookin johtaja, on nimittäin julistanut, että yksityisyyden aika on ohitse. Tämä lausahdus tuntuu määrittelevän yrityksen politiikkaa.

Toisekseen, Facebook korostaa olevansa vapaaehtoinen valinta. Elliot Schrage, Facebookin yhteiskuntasuhteiden johtaja sanoo sanomalehti New York Timesin haastattelussa, että käyttäjät ovat itse halunneet liittyä Facebookiin.

"Se on tietoinen valinta ihmisiltä, jotka ovat ottaneet askeleen harkitusti, tarkoituksenaan verkostoitua ja jakaa. Jos et ole valmis jakamaan, älä tee sitä", Schrage sanoo.

Siis: Älä tule Facebookiin, jos haluat pitää yksityisyytesi. Se tuntuu olevan hinta sosiaalisen verkostoitumisen iloista.

Kannanotot ovat linjassa Facebookin liiketoiminnan perustan kanssa. Yritys haluaa ihmisten jakavan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman avoimesti, koska silloin Facebook saa tarkkoja tietoja käyttäjiensä mieltymyksistä. Tätä tietoa Facebook myy sitten eteenpäin mainostajille, jotka kohdentavat mainokset käyttäjien mieltymysten mukaan.

Facebookin linja tietää jatkuvaa vastakkainasettelua käyttäjien kanssa, sillä yksityisyydestä verkossa on tullut tutkimusten mukaan yhä tärkeämpää amerikkalaisille. Pohjoiskalifornialaisen yliopiston UC Berkeleyn tutkimuksen mukaan nuoret aikuiset ovat aiempaa huolestuneempia yksityisyydestään verkossa.

Tutkimuslaitos Pew Internet Projectin tutkimus puolestaan osoittaa, että parikymppiset kontrolloivat heistä kertovaa aineistoa internetissä tarkemmin kuin heitä vanhemmat ihmiset.

Facebook ei ole yksin painissaan käyttäjien pettymyksen ja yksityisyyden rajojen kanssa. Hakujätti Google on Facebookin kanssa samassa sopassa. Googlen uusi Buzz-palvelu sai käyttäjänsä närkästymään, koska palvelu julkisti käyttäjiensä tietoja liian avoimesti. Google muutti asetuksia, mutta moni on vieläkin epäluuloinen palvelua kohtaan.

Tuoreimmassa Googleen liittyvässä kohussa puolestaan kävi ilmi, että Google oli kerännyt ihmisten tietoja, kun se kuvasi katuja Googlen karttapalvelua varten eri puolilla maailmaa. Tiedot Google poimi suojaamattomista internetverkoista. Googlen käsiin on päätynyt esimerkiksi tietoja siitä, millaisilla internetsivuilla ihmiset ovat käyneet ja mahdollisesti osia heidän sähköposteistaan.

Googlen mukaan tämä on vahinko, ja se on luvannut tuhota tiedot. Internetin käyttäjän silmissä tapaus kuitenkin lisää taas huolta siitä, kuka käyttää hänen tietojaan ja miten.

Facebookiin ja Googleen liittyvässä kohussa ei ole kyse vain yksityisyydensuojasta, vaan laajemmin kyse on siitä, kuka omistaa käyttäjän - siis sinunkin - tietosi internetissä ja kuinka niitä tietoja saa käyttää.

Monessa tapauksessa kukaan ei tiedä, missä nämä rajat menevät. Näitä rajoja vasta vedetään. Esimerkiksi sosiaaliset verkkoyhteisöt ovat vielä niin uusia, että tarve niiden säätelylle on vasta syntymässä. Kukaan ei tiedä, millaista säätelyä Facebook tarvitsee, eli millaista sosiaalisen median säätelyn politiikkaa hallituksen pitää toteuttaa, jos sellaista pitää ensinkään toteuttaa. Facebook ja Google hakevat rajoja, ja yrittävät - tietenkin - vetää niitä itselleen suotuisaan suuntaan.

Kamppailu yksityisyyden hallinnasta on vain yksi monista kiistoista, joita Yhdysvalloissa käydään parhaillaan internetpolitiikassa.
Yhdysvalloissa väännetään kättä esimerkiksi myös siitä, kuka saa hallita internetyhteyksiä. Saavatko verkko-operaattorit määrätä, kenelle internetyhteyksiä tarjotaan ja mihin hintaan, millaisia sivustoja yhteydellä saa avata ja kuinka nopeasti sivut latautuvat?

Kiistan osapuolina ovat internetyhteyksiä myyvät yhtiöt, kuluttajat, internetyhtiöt kuten Google ja Facebook sekä viestintävälineitä säätelevä viestintävirasto FCC.

Verkko-operaattorit sanovat, ettei heidän rakentamiaan verkkoja saa käyttää mihin tahansa. Comcast ja liuta muita verkko-operaattoreita haluaa rajoittaa esimerkiksi vertaisverkoissa toimivien tiedostojenjakopalvelujen toimintaa. Tiedostojen, kuten elokuvien, jakaminen kuormittaa verkkoja ja voi hidastaa yhteyksiä.

Vastapuolella ovat vapaan ja neutraalin internetin puolustajat. He eivät halua, että operaattorit määrittelevät, kuka saa käyttää verkkoa. Vapaan verkon kannattajien mielestä asiassa ovat vastakkain kuluttajien ja internetyhteyksiä tarjoavien yritysten etu. Verkon neutraaliutta ajaa satoja järjestöjä ja toimijoita kokoava äänekäs SavetheInternet-liike.

Vapaata verkkoa puolustavat eturintamassa myös valtavat internetyhtiöt kuten Google, Facebook, Skype ja verkkokauppa Amazon. Yritysten innokkuus asiassa ei ole ihme, koska niiden liiketoiminta perustuu internetiin. Mitä useammalla on pääsy internettiin, sitä parempi. Mitä nopeampi ja halvempi verkkoyhteys on, sitä parempi, koska se takaa, että asiakas pääsee yritysten virtuaalisiin palveluihin sujuvasti.

Pelissä erotuomarina toimii FCC, Yhdysvaltain viestintävirasto. FCC määritteli vastikään, että se aikoo säädellä internetyhteyksiä ja niiden tarjoajia aiempaa enemmän.

Kaapeli- ja puhelinyhtiöt eivät halua FCC:n säätelyä. Säätely voi johtaa kasvavaan kilpailuun laajakaistayhteyksien tarjonnassa ja siten hintojen putoamiseen.

Kolmas kiivas kamppailu internetissä koskee erilaisten järjestelmien avoimuutta ja suljettuutta. Otetaaan esimerkki sähköisistä kirjoista: Applen ja Amazonin sähköiset kirjaformaatit ovat suljettuja, Googlen puolestaan avoimia. Jos ostat kirjan AppleniBooks-kirjakaupasta, voit lukea kirjaa vain Applen lukijoilla. Samoin jos ostat kirjan verkkokauppa Amazonistta, voit lukea sen vain Amazonin sähköisellä kirjanlukijalla Kindlellä, et muiden valmistajien lukijoilla. Jos kirjoja haluaa lukea muilla laitteilla, lukemiseen on käytettävä Amazonin omaa sovellusta.

Googlen kirjakauppa, jonka hakujätti julkistaa tänä kesänä, on avoimempi. Sieltä ostettuja kirjoja voi lukea mistä tahansa laitteesta, jossa on verkkoselain. Vain tulevaisuus näyttää, mikä formaatti valtaa markkinat, vai jatkuuko niiden rinnakkaiselo.

Matkapuhelinmarkkinoilla suurinta avoimuustaistelua käyvät Google ja Apple. Googlen matkapuhelimen käyttöjärjestelmä perustuu avoimeen lähdekoodiin. Myös sen sovelluskauppa noudattaa avointa politiikkaa. Apple puolestaan kontrolloi kaikkea tiukasti. Se määrittelee esimerkiksi, millaista sisältöä ja ominaisuuksia sen sovelluskaupan sovelluksissa saa olla.

Nämä internetin valtakamppailut jatkuvat vielä pitkään. Joka puolella on suuri halu hallita verkkoa sekä omistaa tietoja ja standardeja. Kiistat osoittavat, kuinka tärkeä verkosta on tullut, niin liiketoiminnan perustana, viestintäväylänä ja arkipäivän apurina.

Kamppailut vaikuttavat meidän, tavallisten internetin käyttäjien elämään. Kiistojen voittajat nimittäin määrittelevät, millaista tietoa mainostajat saavat meistä Facebookissa ja keneltä voimme ostaa internetyhteytemme ja millä hinnalla.

Kamppailut myös osoittavat, kuinka tärkeää internetpolitiikka on. Vastedes poliitikkojen mielipiteet verkon vapaudesta tai sosiaalisten yhteisöjen yksityysasetuksista painavat entistä enemmän myös vaalikamppailuissa.

Lähetä: