Ihme - Viron tie ruplasta euroon

Eteläisestä naapuristamme Virosta tulee vuodenvaihteessa Euromaa. Viron tie euroon on ollut pitkä ja vaikea. Vuonna 1959 Tartossa syntynyt Jürgen Ligi on vuoden 2009 kesäkuusta lähtien valtiovarainministerinä luotsannut Viroa euroon.

Tapasin Ligin Tallinnassa.

Aloitetaanpa hieman kauempaa historiasta. Jürgen Ligi millaisessa kunnossa Viron talous oli ennen toista maailmansotaa ja miehityksiä, esimerkiksi Suomeen verrattuna?

"Asiaa pitäisi analysoida, mutta yleinen näkemys on, että maittemme taloudet olivat kutakuinkin samalla tasolla ja että tilanne Virossa ja Suomessa olisi tänäänkin samankaltainen, mikäli Virolla ei olisi ollut välissä 50 vuoden miehitysvaihetta.
Ennen sotaa maanviljelyssektorin osuus kansantuottesta oli hyvin suuri. On tietenkin vaikea sanoa mihin suuntaan talouden rakenne olisi kääntynyt ilman miehityksiä, vapaassa markinataloudessa."

Miehitykset merkitsivät Virolle monessa mielessä todellista katastrofia. Toisen maailmansodan päättyminen ei tuonut maalle vapautta, vaan Viro joutui uudelleen Neuvostoliiton miehittämäksi. Myös Viron talous alistettiin sodan jälkeen Moskovan keskusvallan alle.

"Tietenkin Viro oli raunioina. Samaan aikaan Neuvostoliitto ymmärsi, että alueellamme on lupaavia näkymiä ja, että työvoimamme on hyvää ja perinteemme ovat parempia kuin mitä ne olivat kommunismin vallan alla olleissa osissa. Siksi tänne tuli runsaasti investointeja. Keskushallinto toteutti tietenkin kaikki nuo investoinnit. Samalla tänne tuotiin paljon maahanmuuttajia. Venäläisten osuus väestöstä nousi asteittain neljästä prosentista lähes neljäänkymmeneen prosentiin 50 vuoden aikana."

Silloin kun Neuvostoliitto oli vielä olemassa, kuulin usein, että Viro ja Baltian maat kuuluivat Neuvostoliiton rikkaimpien osien joukkoon.

"Varmasti me olimme rikkaimpia ja Viro oli Baltian maista rikkain. Tällä hetkellä tilanne on aivan sama. Me olemme jonkin verran edellä muita Baltian maita…"

Neuvostoliiton aikana Viron talous ei ollut itsenäinen.

"Aivan. Ajoittain oli joitakin suuremman riippumattomuuden aaltoja, jonkinlaisen markkinatalouden suuntaan, mutta yleisesti ottaen Moskova saneli ehdot. Joskus oli myös joitakin jännitteitä paikallisten ja Moskovan vallanpitäjien välillä. Mutta joka kerta paikallisten johtajien oli lopulta antauduttava Moskovan edessä."

Neuvostoliiton valtaansa alistamassa Europassa tapahtui merkittäviä muutoksia 1980-luvulla. Vuonna 1987 Virossa esitettiin taloudelliseen itsehallintoon liittyvä suunnitelma, joka tuli tunnetuksi lyhennetyltä nimeltään IME. Sana tarkoittaa viron kielessä myös ihmettä. Jürgen Ligi mistä oikein oli kysymys?

"Se oli hyvin naiivi käsitys markkinataloudesta tai sellaisen aloittamisesta ja kyse oli tietysti myös pyrkimyksestä todelliseen taloudelliseen itsenäisyyteen. Mutta neuvostohtajat valvoivat suuressa määrin tuota ohjelmaa, eikä tuo IME suunnitelma ollut lopulta mitenkään radikaali ja talouden näkökulmasta se oli hyvin naiivi. Osallistuin itsekin siihen ja muistan kuinka puhuin siitä nuorille tieteentekijöille jossakin Neuvostoliitossa. Me emme tienneet miten markkinatalous toimii, mutta me tiesimme sen, että halusimme tulla itsenäisiksi."

Vuonna 1991 Virosta tuli jälleen itsenäinen valtio. Seuraavana vuonna Viro otti käyttöön oman rahan, kruunun eli kroonin. Jürgen Ligi oliko ruplasta kruunuun siirtyminen vaikea prosessi?

"Siitä, että tarvitsemme oman rahan vallitsi täällä suuri poliittinen yksimielisyys, ainakin virolaisten parisssa. Poliittisesti hankkeen toteuttaminen ei ollut vaikeaa. Teknisesti kyseessä oli tietenkin täysin uusi asia. Ulkomaiset neuvonantajat eivät olleet samaa mieltä suunnitelmistamme, jotka osoittautuivat sitten hyvin menestyksellisiksi. Toimimme hyvin nopeasti ja tehokkaasti suuren yksimielisyyden vallitessa.

Vierailin kahdesti Moskovassa vuonna 1992, elokuussa ja syyskuussa eli pari kuukautta sen jälkeen kun olimme siirtyneet kruunuun. Maiden välillä oli jo silloin suuri ero. Me olimme siirtyneet todelliseen markkinatalouteen ja markkinat olivat tasapainottuneet. Kaupoissa oli tavaraa. Emme olleet nähneet sellaista tilannetta aiemmin missään muualla kuin Suomen televisiossa. Saatavilla oli yhtäkkiä laadukkaita tuotteita ja ihmiset pystyivät ostamaankin niitä. Muutos aiempaan oli suuri. Eihän ihmisillä tietenkään ollut riittävästi rahaa, mutta tunnetasolla muutos oli hyvin positiivinen."

Kaksi vuotta sitten talouskriisi iski voimakkaasti myös Viroon.
Jürgen Ligi miten paha tilanne oli pahimmillaan Viron kannalta?

"Kriisi oli todellinen markkinoiden kriisi. Se oli psykologinen kriisi. Kyse oli ensimmäisestä tuollaisesta kokemuksesta. 1990-loppupuolen tapahtumat olivat riippuvaisia siitä mitä Kauko-Idässä ja Venäjällä tapahtui. Se oli hyvin toisenlainen tilanne. Viimeisen kriisin kohdalla pudotus oli hyvin nopea ja jyrkkä. Julkinen taloutemme varautui siihen aiemmin kuin monet muut maat, mutta kaikesta huolimatta ongelmat olivat merkittäviä.

Talouskasvummehan oli ollut 2000-luvun alkuvuosina hyvin nopeaa ja kiinteistömarkkinat olivat ylikuumenneet. Ihmiset ottivat liian paljon lainoja. Hinnat nousivat, palkat nousivat ja siksi pudotuksesta tuli myös jyrkkä. Yleisesti ottaen olisi voinut käydä vielä huonomminkin. Sosiaaliturva oli parantunut ja yhteiskunnan keskinäinen solidaarisuus oli hyvällä tasolla, jopa Suomeen verrattuna. Täällä ihmiset myönsivät sen, etteivät he voi ansaita niin hyvin silloin kun maa on kriisissä. Ammatiyhdistysliikkeet eivät vaatineet epärealistisia palkkoja ja kaikki ymmärsivät, että palkkoja joudutaan jopa leikkaamaan. Ja palkkoja leikattiin niin valtiollisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Tuo solidaarisuus auttoi meitä suuressa määrin tekemään tarvittavia rakennemuutoksia ja ohjaamaan talouttamme vientipainotteisempaan suuntaan. Nyt Viron talous kasvaa jälleen. Tilanne paranee. Työttömyys laskee, toivo paremmasta on palannut ja tunnetasolla tilanne on parempi. Usko tulevaisuuteen on jälleen nousussa. Samanaikaisesti me olemme oppineet jotain. Olemme nyt paljon kokeneempia. Nyt kaikki täällä tietävät, ettei kuluttaa voi enempää kuin mitä ansaitsee."

Miksi Viro on pärjännyt nytkin Latviaa ja Liettuaa paremmin?

"Kyse on pitkästä perinteestä. Meidän politiikkamme on ollut vakaampaa ja läpinäkyvämpää ja sekä poliittinen, että bisnesilmapiiri ovat olleet täällä parempia. Uskoisin niin. Poliitikot ovat täällä olleet rohkeampia tekemään vaikeita päätöksiä. Meillä ei ole täällä niin kutsuttuja oligarkkeja, kuten Latviassa."

Mikä on ollut EU:n rooli Viron kannalta talouskriisin aikana?

"EU on tietenkin Virolle hyvin tärkeä ja Euro on voimakkaasti vakauttava tekijä Euroopalle. Mutta saman aikaisesti meidän vientimme laski hyvin nopeasti sen jälkeen kun kiinteistökupla oli puhjennut. Finanssikriisi ja viennin kriisi tekivät tilanteesta paljon vaikeamman. Pohjoismaat ovat olleet meitä kohtaan hyvin auttavaisia. Pohjoismaiset pankit kontrolloivat finanssisektoriamme, eikä siltä suunnalta tullut sellaista uhkaa, että menettäisimme pohjan, johon tukeutua."

Vuoden vaihteessa Viro siirtyy Euroon. Jürgen Ligi miten arviositte sitä melkein kahtakymmentä vuotta, jolloin kruunu on ollut Viron valuuttana? Onko kruunu ollut menestystarina?

"Viron kruunu oli todellinen menestystarina, koska kruunun sidottua kurssia ei ehdotettu meille. Ulkomaiset neuvonantajat eivät ehdottaneet sitä meille, vaan kyse oli meidän omasta ideastamme. Olemme myös olleet täysin varmoja siitä, ettei devalvointi olisi auttanut meidän talouttamme… Kun ulkoapäin ehdoteltiin kruunun devalvoitia, täällä vallitsi voimakas konsensus siitä, että devalvointi tekisi meidät köyhemmiksi. Meidän kantamme on ollut se, että me emme devalvoi ja, että me pidämme budjetin tasapainossa. Ne ovat meidän talouspolitiikkamme kulmakiviä."

Arvioitteko te, että Euron käyttöönotto tuo yhä lisää vakautta Viron taloudelle?

"Ensinnäkin Euro on merkki laadusta ja se on signaali markkinoille. Se lisää luottamusta talouttamme kohtaan, mutta tosiasiassa meillä on ollut euro jo vuodesta 1992 lähtien, jolloin valuuttamme kurssi sidottiin Saksan markkaan. Meidän finanssipolitiikkamme on ollut hyvin senkaltaista kuin mihin euroalue nyt pyrkii eli poliitikassamme ei tapahtu euroon siirtymisen myötä muutosta. Mutta euron käyttöönotto merkitsee suurta Viron julkisen kuvan muutosta."

Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat pitäytyneet omissa kruunuissaan. Ymmärrättekö te heitä?

"Tietenkin. He ovat hyvin toisenlaisessa tilanteessa. Ruotsi ja Tanska toimivat itse itsensä brändeinä ja niiden kruunuihin luotetaan. Viron kruunusta ei tullut koskaan vahvaa brändiä…"

Jotkut täkäläiset sanovat pelkäävänsä euron käyttöönoton merkitsevän hintojen voimakasta nousua.

"Jotkut ihmiset pelkäävät sitä aina ja hinnat nousevat nyt kruunusta riippumatta, johtuen suurimmaksi osaksi ulkoisista tekijöistä, kuten polttoaineen hinnnasta… Yleisesti ottaen valuutan vaihto ei aiheuta hintojen nousua. Olemassa on sellainen uhka, mutta me pyrimme kontrolloimaan sitä kaikin mahdollisin tavoin. Ilmoitamme esimerkiksi jo nyt hinnat molemmissa valuutoissa."

Olen ymmärtänyt, että Suomessa jotkut poliitikot arvoivat, että euroon siirtyminen toi Suomelle turvaa myös ulkopoliittisessa mielessä.

"Pienen maan integroituminen lisää tietenkin maan turvallisuutta. Aivan varmasti se lisää sitä. Viro on joissakin suhteissa Suomea tai Ruotsia integroituneempi kansainvälisiin järjestöihin."

Martti Puukko

Kommentoi Lähetä: