Wikipedia-vallankumous

Amerikkalaisia pidetään yksilöllisinä oman onnensa seppinä. Kuitenkin lähes kaikki uuteen internetin verkkottuneeseen maailmaan liittyvät keksinnöt ovat tulleet tavalla tai toisella Yhdysvalloista.

Ovatko amerikkalaiset sittenkin yhteisöllinen kansa vai aina haistamassa rahan? Oli miten oli, yhteisöllisestä mediasta on nyt puhuttu enemmän kuin koskaan; mm. Youtube, Facebook ja Twitter ovat tulleet osaksi yhä useamman ihmisen jokapäiväistä elämää.

Mutta mikä olikaan se ensimmäinen varsinainen yhteisöllinen media, joka raivasi tiensä ihmisten tajuntaan internetin välityksellä? Maailman suurimman tietosanakirjan luonut Wikipedia tietenkin, eikä siitä ole kuin vajaa kymmenen vuotta, perustamisvuosi oli 2001. Wiki-sanakin tulee Amerikan Yhdysvaltojen osavaltiosta, nimittäin Hawaijilta.

"Kuvittele maailma, missä jokaiselle ihmiselle on annettu vapaa pääsy koko ihmiskunnan keräämän tiedon lähteille. Se on sitä, mitä me teemme."

Näin sanoo Andrew Lih'n kirjan 'The Wikipedia Revolution' esipuheessa Jimmy Wales, jota pidetään Wikipedian idealistisena isänä. Vapaaehtoisten ylläpitämä Wikipedia ja sen ympärille kerääntynyt wiki-maailma on pysynyt uskollisena alkuperäiselle ajatukselleen, josta Jimmy Wales kertoo näin:

"Mitä minä tarkoitan vapaudella? Tarkoitan puheen ja ilmaisun vapautta, en niin kuin vapaasti saatavaa olutta. Se tarkoittaa, että annamme ihmisille neljä vapautta. Saat vapaasti kopioida työmme. Saat muuttaa sitä. Saat jakaa työtämme edelleen vapaasti. Ja saat myös edelleen levittää näitä muokattuja versioita. Ja kaikkea tätä voi tehdä niin kaupallisesti kuin ei-kaupallisestikin. Kun me puhumme Wikipediasta vapaana tietosanakirjana, emme tarkoita sitä hintaa jonka joutuisit maksamaan päästäksesi katsomaan sitä, vaan siitä vapaudesta, joka sinulla on hyödyntää sitä ja ottaa se käyttöösi haluamallasi tavalla. Tämä on varsinainen päämäärämme ja tehtävämme ja siksi ihmiset jaksavat paiskia niin paljon töitä Wikipedian eteen."

Kun katsoo jollakin hakukoneella internetistä vaikka kenen tahansa suomalaisenkin vaikuttajan tiedot, mikä nousee lähes aina aivan haun kärkeen? Tietysti Wikipedia. Siitä on tullut uskomattoman laaja sähköinen tietosanakirja: yli miljardi sanaa on mennyt rikki lukuisilla eri kielillä. Yksittäisiä artikkeleita on yli kolme miljoonaa. Suomenkielinen Wikipedia, joka on nyt sijalla 14., avautui helmikuussa 2002 ja hereron kieli vuonna 2008 oli järjestyksessä jo 255. Hereroa puhutaan mm. Namibian ja Botswanan alueilla. Suomenkielisiä artikkeleita löytyy nykyään lähes neljännesmiljoona.

"Wikipedia ei ollut tekninen innovaatio, se oli sosiaalinen innovaatio. Se mitä teimme vuosien 1995 ja 2001 välisenä aikana ei ollut oikeastaan ollenkaan tekniikkaan liittyvää, sillä meillähän oli jo web; me keksimme perustavanlaatuisen ajatuksen kuinka organisoida yhteisö."

Näin sanoo Jimmy Wales. Hänen mukaansa aina kun aletaan suunnitella jotain, tulee ensimmäiseksi mieleen mitä kauheuksia voi tapahtua ja siksi raja-aidat rakennetaan valmiiksi. Kun ihmisiä estetään tekemästä pahoja asioita, sillä on usein sellaisia sivuvaikutuksia, että estetään ihmisiä tekemästä myös hyviä asioita. Jos web-sivustoilta löytää esimerkiksi kirjoitusvirheen tai törkeän sivuston, mutta ei ole lupaa korjata sitä, ei sille yleensä voi tehdä mitään.

"Kuinka ihmiset voisivat luottaa toisiinsa? Kuinka ihmiset ymmärtävät yhteisön merkityksen? Monet, monet ihmiset kertoivat kuinka heidät oli vedetty mukaan joillekin sähköpostilistoille tai muuhun sellaiseen mihin he eivät verkossa haluaisi sotkeutua jos se on vihamielistä. Internetissähän on niin paljon vihayhteisöjäkin. Yksi tämän ajattelun filosofinen pohja on se, että jos yrität varmistaa, että kukaan ei voisi loukata toista, kaikki luottamus samalla myös häviää."

Wikiajattelu ei siis nojaa raja-aitoihin, vaan sen ymmärtämiseen, että kaikki säännöt ovat perustaltaan yhteiskunnallisia ja siksi tietokoneohjelmat sellaisenaan eivät saa enää lisää rajoittaa ihmisten toimintaa.

Kiinnostava yksityiskohta Wikipedian alkutaipaleelta on Gdansk/Dantzig-sodan käyminen uudestaan virtuaalisesti. Lopulta puolalaiset ja saksalaiset pääsivät yksimielisyyteen siitä mikä on kaupungin erikielistien nimien oikea alkuperä eli etymologia. Lähes kaksi vuotta kestänyt tietojen alituinen muuttaminen ja pallottelu Wikipediassa päättyi.

"Melkein kaikki on täysin avonaista sen suhteen mitä tietokonesoftalla voi tehdä. Itse ohjelmassa on hyvin, hyvin vähän sellaista, joka pohjautuu tarkasti säänneltyyn koodistoon. Kaikki riippuu keskinäisestä vuoropuhelusta, keskustelusta, ja ihmisten välisestä päätöksenteosta. Tämä on hyvin tärkeää."

Näillä Jimmy Walesin kertomilla eväillä on siis päästy pitkälle ja luotu maailman suurin sähköinen tietosanakirja. Sen seurausvaikutukset ovat olleet mullistavia koko kirjankustannusalalle. Kuka enää muistaa kuinka ennen tarjottiin kotiin ostettavaksi osamaksulla kymmenosaisia tietosanakirjasarjoja - tosin monen vanhemman polven kansalaisen kirjahyllyjä ne vielä useassa kodissa täyttävät. Nuoret eivät niitä enää huoli kotiinsa pölyttymään - edes ilmaiseksi.

"Meidän ansiostamme internet ei ole pelkästään kaatopaikka. Dotcomien, silmille hyppivien mainosten ja roskapostin aikakaudella olemme tuoneet verkkoon sisällöllistä todistusvoimaa, luotettavuutta ja tarkkuutta eli ihmiset ovat löytäneet Wikipediasta taivaan, jossa jokainen voi toteuttaa itseään ilman kaupallisia paineita."

Andrew Lih'n kirja esittelee kuinka kaikki kehittyi eri vaiheiden eli Nupedian, Wardin, Violan ja hyperkortin kautta nykyiseen muotoonsa. Ja tietysti suomalaisen Linus Torvaldsin alulle laittamalla avoimen lähdekoodin Linuxilla oli perustavanlaatuinen merkitys.

Paljolti ihanteiden varjolla on siis rakennettu internetin uusia palvelumuotoja. Andrew Lih, joka on alun perin kotoisin Hongkongista, on itse muuten hyvä esimerkki tämän ajan uusamerikkalaisesta, kuvaa Wikipedia Revolution -kirjassaan tätä muutosta näin:

"Yhteisö onnistui, koska se perustui oheis- tai kanssatyöskentelemiseen, näin ihmiset ovat voineet toimia nopeammin kuin mikään 24 tuntia toiminnassa oleva uutishuone. Wikipediasta ei olisi tullut niin suosittu kuin se nyt on, ilman että aikatauluja ja tapahtumakalentereita kirjataan yhtä nopeasti kuin uutiset tapahtuvat. Tällä tavoin se murtautuu ulos perinteisen tietosanakirjan rajoituksista, joiden mukaan ne pystyivät kokoamaan ja kirjaamaan historiasta ikään kuin vain yhteenvedon. Tästä poiketen Wikipedia siis toimii uutisen nopeudella. Samalla hetkellä kun uutinen tapahtuu, wikipedistit työläismehiläisten tavoin arkistoivat, toimittavat ja järjestävät sekuntien viiveellä web-sivustojen julkaisun. Olipa kyse maanjäristyksestä, kuten Intian valtamerellä vuonna 2004 ja sen seurauksena syntyneestä tsunamista, tai Lontoon metropommeista vuonna 2005, wikipedistit julkaisivat muutaman sekunnin välein aiheisiin liittyviä artikkeleita."

Wikipedia oli siis ensimmäinen sosiaalinen media, joka tähän pystyi, mutta vähitellen sen ovat haastaneet erityisesti Facebook ja Twitter. Hiljattain tapahtuneista Haitin ja Chilen maanjäristyksistä taisi aluksi parhaiten pysyä perillä twiittien eli pikaviestien seuraajat, mutta syvällisempää tietoa varten piti jo klikata itsensä muille, esimerkiksi perinteisen median tai sitten Wikipedian sivustoille.

Minkä tahansa internetin innovaation kuherruskausi yleisön kanssa jää aina melko lyhyeksi. Wikipediankin nopea nousukausi on jo kaukana takana, mutta näillä uudemmilla tulokkailla vaikeudet ovat ehkä vielä vasta edessä. Tosin nämä uudemmat yhteisömediat toimivat kaupalliselta pohjalta; Facebook on tehnyt perustajastaan Marc Zuckenbergista jo nyt miljardöörin ja mikäli yhtiö listautuu pörssiin, noussee hän jopa aivan kärkikaartiin Microsoftin Bill Gatesin kannoille.

Wikipedia on siis lyhyen taipaleensa aikana ehtinyt kokea jo monia vastoinkäymisiä. Monet Wikipediasivustojen pioneerit väsähtivät ja paloivat loppuun kirjoittaessaan ja toimittaessaan sivutöinään sen sisältöä ja Kiinassakin valvovat viranomaiset heräsivät. Jopa Britanniassa Wikipedia joutui sensuroinnin kohteeksi joulukuussa 2008.

Mutta ehkä pahin takaisku Wikipedialle sattui jo aivan alkutaipaleellaan Espanjassa. Siellä wikipedistien yhteisö riitautui sillä seurauksella, että maahan perustettiin aluksi Enciclopedia Libre- nimellä oma vastaava projekti. Vasta vuoden 2003 aikana saatiin Wikipedia siellä kunnolla liikkeelle ja nyt espanjankielisiä sivustoja on yhdeksänneksi eniten. Viivästys johti siihen, että espanjalaisia edellä ovat jopa italialaiset, puolalaiset, hollantilaiset, japanilaiset ja portugalilaiset sivustot, vaikka espanjankielen pitäisi maailmanlaajuisen levinneisyytensä vuoksi olla aivan kärkisijoilla. Mutta niin pitäisi samasta syystä siis olla myös venäläisten ja kiinalaisten Wikipedia -sivustojen, mutta ne ovat sijoilla 11 ja 12. Uusia muotoja hakeva yhteisöllisyys ei siis toimi kovin hyvin autoritaarisessa tai riitaisessa ympäristössä. Mitä avoimempi on yhteiskunta, sitä enemmän löytyy myös sosiaalisen median saavutuksia. Mutta toisaalta mitä suljetumpi yhteiskunta, sitä tärkeämmäksi henkireiäksi tällainen julkaisuväylä voi nousta.

Vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta vaatii myös tuekseen rahaa. Vuonna 2003 Jimmy Wales perusti amerikkalaiseen tapaan Wikipedia-säätiön.

"Tähän mennessä säätiö on kerännyt rahaa kaksi kertaa vuodessa vauhdittaakseen Wikipedian projekteja. Tulokset ovat olleet vaikuttavia ottaen huomioon kuinka vähän panoksia keräykseen on laitettu. PayPal ja Moneybookers järjestelmien kautta on saatu satoja tuhansia dollareita siten, että ihmiset ovat lahjoittaneet pieniä noin kahdenkymmenen dollarin tukisummia. Säätiön budjetti oli silti pysynyt pienenä, noin miljoonana dollaria vuoteen 2007 saakka, mutta on nyt noussut siitä mukavasti."

Monien muiden ns. vapaan koodin säätiöiden tavoin Wikipedia asettui lopulta San Fransiscoon ja toiminta on ammattimaistunut. Mutta millainen tulevaisuus pikkukylästä maailman virtuaalisten metropolien joukkoon nousseella Wikipedialla voisi olla? Haasteita ainakin on riittämiin. Mitä enemmän kieliä, sitä hankalampaa on koodaaminen ja juttujen editoiminen. Myös julkaisijavastuu korostuu entistä enemmän. Mutta Andrew Lih`n mukaan haasteista kaikkein vaikein on tämä:

"Vallankumouksen suurin vihollinen on aina sen menestys. Wikipedia kehitti jotain uutta ja ennen kokematonta ja sen ensimmäisen toimintavuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla se oli johtava yhteisöllisen tiedon kerääjä, joka ei ainoastaan tehnyt sitä mikä oli mahdollista vaan myös mikä oli haluttavaa. Puolueeton toiminta yhdistettynä tuhansiin vapaaehtoisiin ympäri maapallon ei tehnyt siitä muiden olemassa olevien tietosanakirjojen jäljitelmää, vaan vallankumouksellisen tavan tallentaa yhdessä ihmiskunnan historiaa.
Oli kuitenkin väistämätöntä, että muut ryhmät ja yhteisöt oppivat Wikipedian niin hyvistä kuin huonoistakin kokemuksista."

Ander Lih sanoo, että Wikipedia voi tyytyä siihen mitä se on saavuttanut ja ylläpitää sitä tai sitten kehittää yhteisöllisiä toimintatapoja verkossa edelleen. Aina 2000-luvun alulle saakka maailman johtavin paperille painettu tietosanakirja Encyclopedia Britannica oppi ensijärkytyksestä toivuttuaan Wikipedialta paljon, mutta onko Wikipedia hawaijilaisen sanansa wiki wiki - mikä tarkoittaa nopeaa - mukainen ja oppii enää mitään sähköiselle puolelle uudistuneesta Brittannicasta, siinä on yksi sen kohtalon kysymyksistä. Luotettavuus on siis internetin kaoottisessa elintilassa ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpi ominaisuus. Sekään ei välttämättä riitä. Rautaa ja rahaa on myös oltava.

"Wikipedian vaikutus maapallonlaajuisesti on ollut perustavanlaatuinen, mutta on katsottava kylmiä tosiasioita: Siitä on tullut niin iso ja vaikutusvaltainen, että Wikipedia on muuttumassa tekniseksi projektiksi, johon heijastuvat todellisen maailman vaatimukset."

Lähetä: